HEVOSET      KASVATIT      KASVATUS      MYYTÄVÄT HEVOSET      YHTEYS

Oldfinion Dylan

UUDET SIVUT http://moriaire.weebly.com/oldifinion-dylan.html








Nimi Oldfinion Dylan Rotu, sukupuoli oldenburg ori Syntymäaika 30.06.2015
VH-tunnus VH15-013-0118 Säkä, väri 168cm, mrn Ikä 3v 01.07.2015, 8v 11.07.2015
Koulutustaso Grand Prix Omistaja yersinio, VRL-06303 Kasvattaja Oldfinion Dressage


Palkittu KRJ:n laatuarvostelussa II-palkinnolla, 91,5p.


Ori on perusluonteeltaan ehkä hieman sellainen kovis, joka tykkää esittää kavereille. Ori tutkii ympäristöään aina korvat hörössä, ja se on ehkä hieman sellainen levotonkin. Jatkuvasti pitää olla liikkeessä, ja tutkimassa kaikki mahdolliset paikat. Ei Dylan kuitenkaan mitään pahaa tarkoita, sillä siitä löytyy myös se niin sanottu herkkä puoli. Joskus kun omistaja salaa livahtaa karsinaan rapsuttelemaan, juttelee ori matalasti hörähdellen ja saattaa se jopa käydä makuulle, ja ihminen saa istua vieressä. Mutta muiden hevosten nähden se on varsinainen kovis.

Hoitotilanteet sujuvat mutkattomasti, kunhan orin muistaa laittaa kiinni. Se on todellakin levoton sielu, ja koko ajan on tosiaan pakko liikkua. Jalkojaan ori useimmiten liikuttaa, ja pyörii sen verran kuin pystyy ollessaan kiinni. Orille on alettu antamaan aina pieni leivänpala, kun se seisoo tarpeeksi kauan paikoillaan, ja sen kanssa ollaankin edistytty oikein hyvin. Välillä on niitä päiviä, kun ori ei yksinkertaisesti viitsi liikkua askeltakaan mihinkään suuntaan ja vastapainoksi on niitä päiviä, kun paikoillaan ei voi olla edes puolta sekuntia. Mieleltään ori on varsinainen tuuliviiri, ja sen mielentila voi muuttua minuutissa. Kuka tietää. Kaviot ori nostaa pyydettäessä, mutta kauaa se ei kinttujaan jaksa paikoillaan pitää, jotan kaksijalkaisen on paras olla nopea. Harjaushetkistä ori sisimmässään nauttii, vaikkei ulospäin aina siltä näytäkään. Varusteiden laitto sujuu varsin hyvin, lukuunottamatta sitä iänikuista ongelmaa satulavyön kiristyksen kanssa. Talutustilanteissa Dylan on suhteellisen helppo, mitä se nyt välillä hölkkäilee ihmisen vierellä.

Ratsastettaessa Dylan on todella kuuma tapaus. Välillä jarruja ei löydy ollenkaan, ja menosta saa siedettävän näköistä vasta puolen tunnin työskentelyn jälkeen, ja välillä kaikki sujuu kuin vettä vain. Dylan on todella osaava, ja se suorittaa jopa yhdeksän perättäistä laukanvaihtoa joka askeleella. Se suorittaa pohkeenväistöt joka askellajissa, samoin avotaivutukset. Mutta Dylanilta pitää osata pyytää. Joskus se protestoi pukittelemalla tai "keulimalla", mutta ei se sitä jää kovin montaa kertaa toistelemaan. Välillä pitää muistuttaa raipalla, että takapääkin pitää olla aktiivisesti mukana. Mutta kun orin saa liikkumaan, se on todella pehmeä, kuuntelee jokaista apua, antaa anteeksi pieniä virheitä ja sitä rataa. Mutta siihen tarvitaan oikeasti taitoa, ja kokemusta juuri tämän hevosen kanssa. Erityisesti orin laukka on kerännyt kiitosta. Esteitä orilla ei juuri hypitä jalkojen säästämiseksi, mutta kun se pääsee hyppäämään, ori nauttii joka ikisestä sekunnista. Kilpailutilanteissa orille on paras laittaa punainen rusetti häntään, sillä liian lähelle muita hevosia se ei halua.



Gerrodian
ch., KTK-II, KRJ-I, YLA1
Accordian KTK-III Castle Squire
Duntally Honey
Kamilla KRJ-I, YLA2 Yohan
Karinia
Oldfinion Dancia
KTK-III, KRJ-I
Tonistaro KTK-III Taryn
Ottilie
Dorothy KTK-III Lajos
Dorthana


iii. Castle Squire on ruunikko suuri ori, jolla on liki 50 jälkeläistä elämänsä ajalta. Ori on poikkeuksellisen hyvä periyttäjä, vaikkei itse olekaan kantakirjassa, sillä sen jälkeläisistä peräti 15 on kantakirjattuja! Cara on enemmänkin kisaheppa, joka säväytti etupäässä kouluradalla. Caran isä Owen on huippuori kotimaassaan Venäjällä, missä sitä käytetään siitokseen jopa sata kertaa vuoden aikana! Caran emä Village Star on pienikokoinen tamma, jolla on myös hyviä jälkeläisiä ihan mukava määrä.

iie. Duntally Honey on keskikokoinen ruunikko tamma jolla on kaksi orivarsaa. Tamma on melko nuori, joten se ei ihan vielä ole päässyt oikeuksiinsa kisauraa silmällä pitäen. Honeyn isä Smokey Duncan on ruunikonkimo ori, jolla on kiva määrä jälkeläisiä ja ori on suosittu käyttöori kotimaassaan Saksassa. Emänemä Sadie on ruunikko tamma jolla on myös pari jälkeläistä.
sukuselvitys iii & iie © Adina

iei. Yohan, tunnettu musta 169cm korkea oldenburgori oli – monen ihmisen sanoin – yksinkertaistettuna jämpti kokonaisuus. Vaikkei se rakenteeltaan ollutkaan mitenkään erityisen jytky, oli Yohanilla sellaista ryhtiä ja karismaa, että se vaikutti kokoistaan suuremmalta ja jämäkämmältä. Myös luonteeltaan ori oli varsin jämäkkä, se ei turhia sosiaalisuuksia harrastanut, oli hieman sulkeutunut luonteeltaan ja vääti määrätietoista käsittelyä kunnioittaakseen ihmisiä. Yohan oli kuitenkin hyvä suoritushevonen ja se kilpaili menestyksekkäästi pääasiassa kansallisilla kouluradoilla, sijoittuen pari kertaa myös kansainvälisillä radoilla. Yohan oli suosittu jalostusori aikanaan ja vaikka sitä käytettiin pääasiassa puoliverijalostukseen, niin oldenburgeille kuin muillekin puoliveriroduille, käytettiin sitä tuomaan myös ratsuponeihin ryhdikkyyttä ja kokoa. Suurin osa orin reilusta seitsemästäkymmenstä varsasta on kouluratsuja. Yohan jouduttiin lopettamaan jo 19-vuotiaana kun se katkaisi jalkansa tarhassa.

iee. Karinia on rautiaankimo 161cm korkea koulutamma tunnettua K-tammalinjaa oldenburgien kantakirjassa. Karinia jatkaa emälinjansa hienoa työtä ja siitä onkin pidetty emänemänemänemänsä jälkeen parhaana K-linjan tammana. Karinian kanssa kiiteltiin erityisesti ennakkoluulotonta, tuntemattomamman orin käyttöä, joka osoittautui nappivalinnaksi. Tammasta tuli emäänsä raamikkaampi, mutta sille jäivät kevyemmät liikkeet kuin isälleen. Karinia menestyi erinomaisesti kansainvälisillä kouluradoilla hurmaten tuomariston toisensa perään, Olympialaisiin asti tamma ei povailuista huolimatta lähtenyt omistajan päätöksen vuoksi. Herkkä, mutta päättäväisiä otteita vaatinut Karinia siirtyi jalostuskäyttöön 17-vuotiaana. Jalostuksessa Karinia vaikutti myös erinomaisesti. Se teki omistajalleen yhden varsan kotiin, muut huutokaupattiin jo ennen niiden syntymää kovaan hintaan. Tamman kaikki viisi varsaa ovat oldenburgeja ja toimivat kouluratsuina. Karinia periytti hyvin rakennettaan ja herkkää luonnettaan ja näitä ominaisuuksia varsoissa onkin kehuttu. sukuselvitys iei & iee © narri

eii. Taryn edustaa perinteikästä kouluratsastukseen painottunutta orilinjaa, jonka hevoset ovat tunnettuja laadukkaista ja näyttävistä liikkeistään. Jo nuorena oriin kohdistettiin suuria odotuksia sen vanhempien menestyksen takia. Joidenkin mielestä Tarynin ensimmäiset vuodet kilpakentillä olivat pettymyksiä. Vaikka ori sai hyviä sijoituksia, jäivät suurimmat voitot saavuttamatta. Tarynin kasvattaneen siittolan kokenut valmentaja oli kuitenkin sitä mieltä, että ori tarvitsee lisää aikaa näyttääkseen todelliset kykynsä, eikä kilpailemisen kanssa sopinut kiirehtiä. Samaan aikaan useampikin ratsastaja sai kokeilla, kuinka yhteistyö oriin kanssa lähtisi sujumaan. Myös oriin isän Tennantin kanssa useita sijoituksia napsinut saksalainen ratsastaja Michael Kramer valikoitui joukosta Tarynin varsinaiseksi ratsastajaksi. Hiljalleen kaksikon yhteistyö kantoi hedelmää ja sijoitukset kohenivat huomattavasti. Taryn teki lopulta läpimurtonsa Grand Prix -tasolla. Taryn on myös kantakirjattu II-palkinnolla. 171 cm korkean rautiaan oriin kilpaura katkesi ennen aikojaan loukkaantumiskierteeseen, minkä jälkeen ori sai jättää kilpakentät taakseen.

eie. Ottilie on säkäkorkeudeltaan 166 cm korkea rautias tamma, joka kilpaili nuorempana Prix St Georges -tasolla. Aluksi erittäin säpsyn ja helposti säikkyvän luonteen omaavalle tammalle ei meinannut löytyä ratsastajaa, joka olisi halunnut ottaa sen ratsastettavakseen. Moni kokeili sitä, mutta totesi, ettei hommasta taida tulla mitään. Ottilie sai hankalan hevosen leiman, vaikka todellisuudessa se oli vain luonteeltaan äärimmäisen epävarma. Usean mutkan kautta ratsastajaksi löytyi nuori parikymppinen Belgiasta Saksaan muuttanut ratsastajalupaus Nadine Beaumont, joka otti haasteen vastaan, kun sitä hänelle tarjottiin. Ratsastaja teki paljon työtä sen eteen, että sai Ottilien luottamaan itseensä. Loppu onkin melkoinen tuhkimotarina epäonnistuneeksi nimitetystä hevosesta, joka pystyi oikean ihmisen tullessa kohdalle nousemaan menestyväksi kilparatsuksi. Kilpauran loputtua Ottiliella teetettiin kolme varsaa, minkä jälkeen Nadine osti sen omakseen. Ottilien hermoilevan luonteen takia katsottiin parhaaksi, että tamma pääsisi tutun ihmisen luokse rauhalliselle pikkutallille suuren kilpatallin kuhinan sijasta.

eei. Lajos oli legenda jo syntyessään - ja kuten niin monen muunkin legendan, myös Lajosin elämä oli lyhyt, traaginen ja täynnä sattumuksia. Orista povattiin jo varsana tulevaa GP-ratojen tähteä. Sillä oli kaikki edellytykset menestyä; se oli hyväsukuinen, hyvärakenteinen ja liikkui jo varsana näyttävästi. Lisäksi orilla oli aitoa maailmanluokan tähden charmia, ruunikko onnistui säväyttämään ihmisiä kaikkialla, missä liikkui. Lajos oli kuitenkin tunnettu myös erittäin haastavasta luonteestaan ja juuri luonteensa vuoksi se onnistui saattamaan itsensä moniin vaikeuksiin. Ensimmäisen kerran se loukkaantui 1,5-vuotiaana uhitellessaan tarhassa olevalle vanhemmalle orille, jonka ohi Lajosia oltiin juuri taluttamassa. Ori hyökkäsi aitaa kohti ja onnistui loukkaamaan siinä itsensä. Sairasloman jälkeen ori palasi kilparadoille, mutta ei sen luonne siitä rauhoittunut. Kilparadoilla se kyllä esiintyi aina edukseen, eikä sen suorituksia katsoessa olisi arvannut, kuinka hankala eläin oikeasti oli kyseessä. Toinen loukkaantuminen tapahtui onnistuneen kilpailupäivän jälkeen kuljetusautossa, jossa ori latasi jalkansa seinään sillä seurauksella, että edessä oli taas sairasloma. Kuntoutusjakson loppupuolella Lajos pääsi astumaan tammoja, kunnes se palasi kilparadoille. Ei mennyt kauaakaan, kun hevonen onnistui taas loukkaamaan itsensä - tällä kertaa sen verran pahasti, että ori päädyttiin lopettamaan. Omistajan päätökseen vaikutti se, ettei hän halunnut altistaa nuorta hevosta taas uudelle sairaslomalle ja leikkaukselle, jonka ennuste oli vähintäänkin epävarma. Jälkeläistensä kautta Lajos kuitenkin elää edelleen, moni sen jälkeläinen on perinyt isänsä upeat liikkeet ja charmin - etenkin orit ovat olleet tunnettuja myös Lajosin haastavasta luonteenlaadusta.

eee. Dorthana on todellista tammojen aatelia. Se on syntynyt nimekkään ja arvostetun Johan Stoultzin tilalla ja kasvattaja itse pitää erityisesti sen emälinjaa "yhtenä parhaimmista". Toisin kuin moni muu, Johan on aina korostanut emälinjan tärkeyttä, painottaen, ettei ori ole yhtään tammaa tärkeämpi. Dorthana on kaunispiirteinen ja näyttelyissä hyvillä arvosanoilla palkittu tamma, jolla on useita ykkössijoja ja yksi BIS-titteli. Tamman ainoita selkeitä heikkouksia ovat aavistuksen vennot vuohiset, jonka omistaja onkin aina huomioinut orivalinnoissaan. Luonne tammalla on kohdillaan, siinä on kyllä kilpahevosille tyypillistä reaktiivisuutta ja tammoille tyypillistä herkkyyttä, mutta toisaalta se on myös melko helposti käsiteltävissä ja yhteistyökykyinen. Herkkyys ilmenee lähinnä rutiinien suhteen; Dorthanan kanssa on erityisen tärkeää pitää rutiinit mahdollisimman muuttumattomina, sillä suurista poikkeamista päivittäisissä rutiineissa se hermostuu helposti. Vieraissa paikoissa sillä on aina mukana paras kaverinsa, tallikani Betsy, joka saa hevosen pysymään rauhallisena jopa klinikalla. Kotioloissa Dortahana on kuitenkin kuulemma varsin leppoisa ja sävyisä hevonen, joka on useammankin tallityöntekijän suosikki. Dorthanalla on kilpailtu Int I ja II -luokissa ja saanut koulutuomareilta kiitosta erityisesti lennokkaista, mutta kevyen ja vaivattoman näköisistä laukanvaihdoistaan. Nykyään tamma on siirtynyt pääasiallisesti siitoskäyttöön ja saanut tähän mennessä neljä jälkeläistä. Näiden perusteella Dorthana vaikuttaisi periyttävän vahvasti ruunikkoa väritystä, kaunista kaulaa ja miellyttävää luonnetta sekä ratsastettavuutta.
sukuselvitys iii & iie © Adina, iei & iee © narri, eii & eie © Cin, eei & eee © Hapero



Jälkeläiset

Sukupuoli Nimi Menestys
tamma Oldfinion D. Edliope 20 KRJ sijoitusta

Dylan ei ole tarjolla jalostukseen.



Kilpailut

Laatuarvostelut & näyttelyt Tarinakilpailut + cupit
30.11.2015, Oldfinion Dressage, KRJ CUP, Intermediate I, 3/100
29.02.2016, Fiktio, KRJ CUP, Intermediate I, 10/152

xx.xx.xxxx, , luokka, KRJ, 0/0 tarina


Päiväkirja & valmennukset

11.07.2015, kouluvalmennus, valmentaja: Miia-Maria
Katselin kiinnostuneena kentän laidalta, kun yersinio lämmitteli ravissa nuoren ja energisen oloista ruunikkoa oria. Epäilykseni osoittautuvat oikeiksi ratsastajan kertoessa Dylanin olevan vasta 8-vuotias. Ikäänsä nähden sillä oli kuitenkin erittäin hyvä lihaskunto, ja kehuin sitä vuolaasti. Kerroin ratsukolle, että tänään harjoittelisimme takaosakäännöksiä sekä vastalaukkaa. Yersinio oli saanut Dylanin hyvin pakettiin ja oriilla oli erittäin kauniit raamit, joten pyysin ratsukkoa siirtymään käyntiin. Tarkoituksena oli ratsastaa puolikas takaosakäännös aina pitkällä sivulla siinä kohdassa, jossa tuntuu hyvältä. Välipätkä tuli ratsastaa rauhallista ja hyvin koottua ravia. Ensimmäinen käännös sujui ratsukolta hieman hätäisesti, ja ori ei ihan päässyt kärryille, mitä siltä haettiin. Käännös oli aavistuksen korkkiruuvimainen, joten kehotin yersiniota seuraavassa käännöksessä muistuttamaan Dylania takajalkojen käytöstä. Olin erityisen tyytyväinen siihen, että yersinio käytti myös lyhyet ravipätkät tehokkaasti hyödykseen, eikä antanut oriin löysäillä hetkeäkään. Seuraavat käännökset sujuivat jo huomattavasti paremmin, ja Dylanin paino alkoi silminnähden siirtyä takaosalle. Pyysin ratsukkoa tulemaan hetkeksi kentän keskelle, jossa pyysin yersiniota ratsastamaan jatkuvaa takaosakäännöstä valitsemaansa suuntaan. Tämä sujui ratsukolta erinomaisesti, ja pyysinkin heidät siirtymään takaisin uralle. Laukkatyöskentely tehtiin isolla keskiympyrällä. Pyysin yersiniota nostamaan vastalaukan, ja Dylan teki työtä käskettyä. Annoin yersiniolle luvan pitää asetuksen alkuun laukan puoleisena, mutta kehotin häntä varovasti siirtämään sitä ympyrän kaaren mukaiseksi. Dylan laukkasi erittäin ponnekkaasti, eikä ratsukolla ollut juuri mitään ongelmaa säilyttää vastalaukkaa myöskään asetuksen vaihtaessa puolta. Toinen suunta oli oriille selkeästi hieman vaikeampi, ja se tarjosikin laukanvaihtoa useaan otteeseen. Jouduimme työstämään vastalaukkaa vasempaan kierrokseen vähän pidempään, mutta sinnikkäällä ratsastuksella yersinio sai kuin saikin säilytettyä vastalaukan ilman asetuksen apua. Kehotin ratsukkoa siirtymään ravissa takaisin uralle ja annoin luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.


virtuaalitalli
virtuaalihevonen
hevosen luonne © vrl-10352