Veikkolaverkko

Veikkolalaisten oma sivusto

12. Kunnallistekniikalla ympäristö kuntoon

Jäteasiat

Jätteet kerätään tonteilta kunnan sopiman kuljetusyrittäjän kanssa.
Lajittelupisteitä on kolme: Allastiellä, Tuulensuunmäellä ja Puronsuuntiellä. Ongelmana näissä on se, että kaikissa niissä ei kerätä kaikensorttista jätettä ja opastukset puuttuvan lajitellun jätteen keruupaikasta puuttuvat.
Ämmässuon kaatopaikka Espoon puolella on lähellä, noin 10 km päässä Veikkolan keskustasta. Ongelmajätteiden keruu puuttuu kylästä kokonaan, joten ne on vietävä Ämmässuon kaatopaikalle. Ongelmajäteauto kiertää kylällä kerran keväässä.


Kylän siivouspäivä oli 5.5.2007. Saalis vietiin Ämmässuon kaatopaikalle. Kuvassa Katriina Aatsalo, Paavo ja Pirkko Kautto.

Luonto ja järvet

Tyypillistä Veikkolalle ovat lukuisat pienet järvet ja hyvin vaihteleva maasto, jossa on hiekkaharjuja, isoja kallioita ja peltoja. Veikkolasta on helppo lähteä ulkoilemaan myös Nuuksion kansallispuistoon, johon kylä rajoittuu. On tärkeä säilyttää kylällä laajoja viherkäytäviä, jotta myös kylän alueella elävät suojellut eläimet pääsevät Etelä-Kirkkonummelta kulkemaan Nuuksioon.

Veikkolassa on useita pohjavesialueita, joista kahdesta kunta ottaa vettä kylän vesihuoltoon. Pohjavesi ja sen riittävyys onkin otettava huomioon kaikessa toiminnassa.

Veikkolan järvet rehevöityivät kunnallistekniikan puuttuessa, vaikka asemakaava olisi velvoittanut kuntaa rakentamaan sen jo 35 vuotta sitten. Erityisesti Kalljärvi on kärsinyt kunnan jätevesien laskemisesta järveen 1970-luvulla. Kuntalaiset heräsivät puhdistamaan leväpuurojärviä kymmenen vuotta sitten, jolloin perustettiin oma vesiensuojeluyhdistys (KIRVES ry.). Kunta osallistui hoitokalastukseen vain talkooavustuksella. Tätä ensiapua järville on annettu joka vuosi Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Järvistä on poistettu tähän mennessä roskakalaa yli 33 000 kiloa ja työ jatkuu. Samanaikaisesti on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisten ja päättäjien sekä muiden viranomaisten kanssa, jotta kunnallistekniikan rakentaminen vauhdittuisi. Viimein vuonna 2005 Uudenmaan ympäristökeskus haastoi kunnan tästä asiasta oikeuteen ja asetti muhkean uhkasakon. Vasta se sai kunnan ryhtymään todellisiin toimenpiteisiin.


Ilmakuva Kalljärvestä heinäkuussa 2007. Järven luoteiskulmassa (kuvan oikea alalaita) näkyy runsaita leväkukintoja. Kuva: Tero Taponen, Uudenmaan ympäristökeskus.

Turunväylältä puuttuva melusuojaus

Kun moottoritietä suunniteltiin 1950-luvulla kahden järven väliselle kannakselle, tuskinpa silloin edes ymmärrettiin, että paikka ei sovellu liikenneväyläksi ilman melusuojauksia. Veikkolan melutilanne on muuttunut viime vuosina pahasta katastrofaaliseksi. Alueella on kymmeniä asuintalojen pihoja, joissa melu on kasvanut sellaiseksi, että ihmiset eivät omalla pihallaan kuule toistensa puhetta huutamatta.

Melun lisääntymiselle on monta syytä:
• Turunväylän pohjoispuolelle ylijäämämaista koottu maavalli heittää melun moottoritien eteläpuolelle ja kantaa Lamminjärveä pitkin entistä pidemmälle. Kun muu melusuojaus on täysin tekemättä, niin käytännössä melu lisääntyi maavallin vuoksi eteläpuolella moottoritietä.
• Turunväylän pohjoispuolella Perälänjärven tienvarsimainostauluista tien melu kimpoaa eteläpuolelle tietä vastapäiselle mäelle vahvistaen ja terävöittäen melua.
• Lukuisat tie-, katu- ja viemärityöt sekä erittäin vilkas asuinrakentaminen ovat vähentäneet ja vähentävät suojana toimivia puita melua vastaan.
• Varsinainen pommi laukeaa parin vuoden kuluttua, kun Turku-Pietari -moottoritie on valmistuu. Tällöin liikenteen melu lisääntyy rajusti, kun yhä suurempi osuus liikenteestä on raskasta ajoneuvoliikennettä.

Kyläyhdistys keräsi melusuojausvetoomukseen 16.8 – 10.10.2006 yhteensä 2340 allekirjoitusta. Melusuojavetoomus luovutettiin Kirkkonummen kunnalle 28.9.2006 ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille sekä Uudenmaan ympäristökeskukselle 12.10.2006.

Valtioneuvoston periaatepäätös 31.5.2006:
"Meluntorjunnassa on lisättävä valtion ja kuntien yhteistyötä.
Ympäristöministeriön asettama hyväksyttävä meluraja on asuinalueilla alle 55 desibeliä. Vanhoilla jo aiemmin rakennetuilla alueilla se ei saisi ylittää päiväsaikaan 60 desibeliä eikä yöaikaan 55 desibeliä. Ensisijaisesti meluntorjuntatoimia tarvitaan asuinalueilla, joilla keskiäänitaso ylittää päivällä 65 desibeliä ja alueilla, joilla melulle altistuvia on paljon."

Veikkolassa oli jo ennen tilanteen pahenemista ja melualueen laajenemista asuinalueita, joissa melu ylitti 65 desibeliä. Lisäksi melu on jatkuvaa, lähes ympärivuorokautista.

Kuntalaisadressi jätettiin kuntapäättäjille, Tielaitokselle ja ympäristöministeriölle melusuojauksen saamiseksi moottoritielle. 

Kunnanvaltuustoryhmien puheenjohtajat tekivät 28.9.2006 yhteisen valtuustoaloitteen "Melusuojauksen rakentamisesta Veikkolaan" (asianumero 1141/111/2006). Puheenjohtajat esittävät,
    1) että kunnanhallitus ryhtyy välittömästi toimiin Veikkolan melusuojauksen suunnitelmien tarkastamiseksi ja melusuojauksen pikaiseksi toteuttamiseksi yhdessä Tiehallinnon kanssa.
    2) että kunta omalta osaltaan varautuu hankkeen toteuttamiseen ja sen kustannuksiin vuoden 2008 talousarvioissa ja vuosien 2007-09 taloussuunnitelmassa.

 

Päivitetty 18.2.2008. Palaute tästä sivusta: veikkolaverkko@saunalahti.fi. Kerro palautteessasi tämän sivun nimi: Kylasuun_12.

 

Suunnitelman muille sivuille sisällysluettelon kautta tai seuraavista sivunumerolinkeistä:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 

Linkit