Trublik Frimma
s. 03.05.2009, k. 30.05.2012


Täytti 4 vuotta 03.01.2010 // Kuvien © Vibaja

Virallinen nimi: Trublik Frimma Koulutustaso: Helppo B, 80 cm
Rotu ja sukupuoli: Norjanvuonohevos-tamma Painotus: Koulupainotus
Syntymäaika: 03.05.2009 Rekisterinumero: VH06-053-2017
Säkäkorkeus: 145 cm Kasvattaja: Trublik Fjords
Väritys: Hallakko Omistaja: VRL-02377, Hiprakka

YLA2

Lue lausunnot ja arvostelut täältä.

Luonnekuvaus

Frimma on herttainen ja vauhdikas tamma, jonka kanssa ei tule olemaan tylsää. Välillä jonkun kuulee huutavan Frimman karanneen, joskus hevonen on kaatanut vesisankon hoitajaparan päälle ja ihan vain vaihteenvuoksi neiti on tyhjentämässä kauravarastoa - liekö sitten mielenosoituksena pienistä dieeteistä. Vaikka pohjimmiltaan Frimma onkin rauhallinen ja oikein lutuinen tammaneiti, se on kova tekemään kaikkea riesaa hoitajien päänmenoksi. Ratsuna hevonen on määrätietoisella ratsastajalla varsin näppärä tapaus, jolta tahdonvoimaa ei jää uupumaan.

Hoitohetkinä neiti on kiltti ja kärsivällinen, vaikka keksiikin kaikenlaisia konnankoukkuja aikaa kuluttaakseen. Harjojen heittely, vesiämpäreiden kaataminen, jalkojen liimauttaminen lattiaan sekä hoitajan tuuppiminen turvalla ovat jokapäiväistä touhuamista, näykkimistä tai muuta kiukuttelua Frimman kohdalla ei kuitenkaan esiinny. Varusteiden laitto ei ole lainkaan ongelma; suitsittaessa se avaa suunsa jo valmiiksi ja satulavyötä kiristettäessä vain pullistelee, mutta hiljattain kiristys helpottaa.

Taluttaessa Frimma osaa usein käyttäytyä, vaikka haluaisikin karata ruohotupsuille ja saattaakin tämän takia olla heikoimmille ihmisille hieman hankala talutettava. Napakka vastaisku (= nykäisy narusta) saa kuitenkin pysymään Frimman omalla paikallaan ja kulkeekin usein loppumatkan nätisti taluttajan vierellä. Kunnioittaen ihmistä, hevonen menee sitä vauhtia mitä ihminenkin; jos ihminen juoksee, juoksee tammakin, jos ihminen pysähtyy, pysähtyy Frimmakin eikä jatka matkaansa jyräten.

Tarha- ja laidunkäyttäytyminen muiden hevosten seurassa ei tuota ongelmia. Uusien hevosten seurassa toki pientä nahistelua tapahtuu, mutta sehän onkin aivan luonnollista arvojärjestyksen määräämistä. Nuorten hevosten keskuudessa Frimma on usein johtajatamma, mutta osaa kyllä olla alempanakin - se ei halua haastaa turhaa riitaa, mutta pitää tarvittaessa oman paikkansa. Hevosen vieminen tai sieltä hakeminen ei ole hankalaa, vaikkakin saattaa juuri laidunkauden ollessa aluillaan hieman karkailla ihmistä - kukapa nyt haluaisikaan tulla vehreältä laitumelta uurastamaan töitä?

Kuljetusautoon tai -vaunuun Frimma astelee siivosti pahantuulisenakin. Mikäli vain mahdollista, tamma tarvitsisi toisen hevosen kuljetuksen ajaksi rinnalleen - tai vähintäänkin ihmisen. Yksin ollessaan saattaa hermoilla, mutta rauhoittuu ennenpitkää. Poistulovaiheessa saattaa hieman kiiruhtaa, muttei kuitenkaan jyräile ihmisten päälle päättömästi.

Ratsastaessa Frimma on reipas, energinen ja alkuun aina varsin nihkeä. Hyvien lämmittelyjen jälkeen taipuu niin koulukiemuroihin, kuin myös hyppäämään. Frimma tarvitseekin määrätietoisen ratsastajan, sillä neiti ei ole mikään überherkkä tai automaattisesti kanna itseään hyvin. Pää tuntuu painavan välillä mammutin verran ja liikehdykset menevät jossain pohjamudissa. Hyvällä ratsastajalla kiva ratsastettava, joka ei kuitenkaan anna mitään ilmaiseksi.

Kouluratsastuksen puolella tamma taitaa Helpon B:n asiat. Kun alkunihkeys on saatu niitettyä pois ja selässä on taitava ja napakka ratsastaja, yhteistyö alkaa luistaa paremmin. Frimma osaa olla näppärä ratsu, mutta tarvitsee hyvän kuskin selkäänsä. Energisyytensä vuoksi tätä ei tarvitse paljon käskeä, päinvastoin, puolipidätyksiä saa tehdä runsaasti tasaisen ja rauhallisen temmon säilyttämiseksi.

Maastossa tammaneiti on innokas, rauhallinen ja maastovarma. Se ei hötkyile turhista, eikä säiky jokaista pientä rapsahdusta pusikossa. Ratsastajin pystyy nauttimaan maastohetkistä Frimman kanssa, sillä sen selässä ei tarvitse pelätä, että neiti lähtisi yhtäkkiä käsistä tai tekisi 180 asteen käännöksen säikähtäessään puussa raakkuvaa varista. Varmajalkaisuutensa vuoksi Frimman kanssa kulkeminen vaikeakulkuisissakaan paikoissa ei ole ongelma, mutta tällöin hevosen on annettava kulkea omaa reittiään, eikä häiritä sitä turhaan.

Arvostelut ja lausunnot

Yleislaatuarvostelu elokuussa 2011: (x)
32 + 39 + 29 + 35 = 135 = YLA2

Sukutiedot

i. Blømster Nor
nvh, 147 cm, hallakko
VIR MVA Ch, KTK-III
ii. Høkkaidô
nvh, 131 cm, evm
iii. Tøsk
nvh, 135 cm, evm
iie. Kløk Vis
nvh, 138 cm, evm
ie.Skjønne
nvh, 148 cm, evm
iei. Dust
nvh, 146 cm, evm
iee. Insinuere
nvh, 140 cm, evm
e. Flyda av Halstaffs
nvh, 142 cm, hallakko
ei. Geirhsted Flis
nvh, 141 cm, evm
eii. Umedgjørlig
nvh, 142 cm, evm
eie. Geirhsted Ses
nvh, 144 cm, evm
ee. Julita av Halstaffs
nvh, 146 cm, evm
eei. Strømming
nvh, 145 cm, evm
eee. Ildflue F
nvh, 142 cm, evm

Blømster Nor on 147 cm hallakko oripoika, joka ei todellakaan ole outo näky este- ja koulukentillä. Herra on oikea monitoimi mies, nimittäin sijoituksia se on haalinut lähes lajissa kuin lajissa. Yleispainotteisella oriilla on 3 jälkeläistä. (02.08.2009)

Høkkaidô on puolestaan pieni, vain 131 cm korkea, valkohallakko ori. Hokan on kantakirjattu Norjassa ensimmäiselle palkinnolle. Hokan oli myöskin yleispainotteinen ratsu, joka tosin oli tuloksia saanut kerättyä myös valjakko-puolella.

Tøsk on 135 cm korkea koulupuolen taituri, joka tuppasi hurmaamaan jokaisen, joka sen menoaan sattuikin kentän laidalta katsomaan. Tosk oli alkuun hieman tuntemattomampi kaveri, mutta jälkikasvu nosti myös tätä pinnalle aikanaan.

Kløk Vis on erittäin hyvärakenteinen tamma, joka on toiminut lähes koko ikänsä ratsastuskoulussa tuntiponina. Tästä huolimatta tamma on hyväksytty kantakirjaan ensimmäiseen luokkaan. Korkeutta tammalla on 138 cm.

Skjønne alias Sko on ruunihallakko 148 senttinen tamma, joka on myöskin kantakirjaan päässyt toisella palkinnolla. Koulupainotteinen kaunokainen on menestynyt kisakentillä mainiosti, se on jopa napannut muutaman kerran kultaa vuonohevosten koulumestaruuskisoissa. Jälkeläisiä Skolla on huimat 8 kappaletta, joista suurin osa tammoja.

Dust on myöskin ruunihallakko rämäpää, jolta säkäkorkeutta löytyy 146 cm. Koulupainotteinen ori on menestynyt kisakentillä myöskin hienosti, ja on kantakirjattukin ensimmäiseen luokkaan.

Insinuere on keksikokoinen, 140 cm korkea kiltti tamma, jolta ei kuitenkaan vääntöä puutu tarvittaessa. Toiseen luokkaan kantakirjattu tamma on hyvin menestynyt niin este- kuin kouluradoillakin. Jälkeläisiä tammuskalla on viisi kappaletta, joista vain yksi on tamma.

Flyda av Halstaffs on 142 cm korkeutta omaava koulutamma, joka onkin menestynyt mukavasti kouluradoilla. Jälkeläisiä Flydalla ei ole kuin yksi (02.08.2009).

Geirhsted Flis on niin este- kuin kouluradoillakin menestystä niittänyt komistus. Toisella palkinnolla kantakirjatulla oriilla ei luonnetta puutu, vaikka herra osaa kilttikin olla halutessaan. Jälkeläisilleen se on jättänyt kauniit ja puhtaat liikkeet perinnöksi, ja useat jälkeläiset ovatkin menestyneitä kouluratsuja.

Umedgjørlig aka Jorli on 142 senttinen kymmenen jälkeläistä saanut ori, joka on kisannut säännöllisesti sijoittuen koulukentillä. Myöskin valjakkoasosta ori on nyhtänyt sijoituksia useaan otteeseen.

Geirhsted Ses on 144 cm korkea harrastehevonen, joka on täynnä tulista luonnetta. Upena ulkomuodon omaava tamma ei kuitenkaan ole kantakirjaan päätynyt, mutta helppoja luokkia kisannut tamma on kuitenkin useasti sijoittunut koulu- ja esteradoilla. Parille jälkeläiselleen se on jättänyt muistoksi temperamenttisen luonteen sekä hyvän rungon.

Julita av Halstaffs on erittäin kaunis ruunihallakko tamma, jolta korkeutta löytyy 146 cm. Hieman kisattua tammaa ei ole koskaan yritettykään kantakirjata, vaikka ulkomuoto ja luonne siihen varmasti olisivat riittäneetkin. Jälkeläisiä Julitalla ei ole kuin muutama kappale.

Strømming on koulupainotteinen vaaleanhallakko ori, jonka rakennetta ei voi muuta kuin ihailla. Kisakentillä jonkin verran menestyneellä orilla on yhteensä 6 jälkeläistä, joista osa kilpailee aktiivisesti koulun parissa.

Ildflue F on kansallisella tasolla kouluratsastuksessa kilpaillut söpöläinen, jolta korkeutta löytyy hieman reilut 142 cm. Valjakkoajonkin taitava poni on haalinut myös muutamia sijoituksia siltä saralta. Yhdeksän vuotiaana tamma kantakirjattiin ensimmäiselle palkinnolle, hienoin pistein. Jälkeläisiä tammalla on nelisen kappaletta, joista jokainen muistuttaa enenmmän tai hieman vähemmän emäänsä, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.

Jälkeläiset

s. 07.08.2009 nvh-o. Rufus HIP i. Ramlets NB
s. 11.11.2009 nvh-o. Spøkefull Herre HIP i. Trublik Idlflue VIR MVA Ch
s. 15.03.2010 nvh-o. Forvirret Fyrste HIP i. Hjalmar MJD

Sijoitukset

NJ-näyttelyt

30.06.2011 Kisakeskus CK - irtoSERT, pt. Isla P.

KRJ (40 sijoitusta)

20.05.2009 Svärjade - He C - 5/60
28.05.2009 Arwyn - He B - 1/40
29.05.2009 Arwyn - He B - 6/40
30.05.2009 Arwyn - He C - 6/40
31.05.2009 Arwyn - He B - 1/40
02.06.2009 Arwyn - He B - 4/40
02.06.2009 Kutsu - He C - 1/12
03.06.2009 Arwyn - He B - 5/40
04.06.2009 Kutsu - He C - 4/54
12.06.2009 Kirkhak - He C - 2/35
13.06.2009 Kirkhak - He C - 5/35
14.06.2009 Kirkhak - He C - 1/35
28.06.2009 Mistake - He C - 4/50
29.06.2009 Neverland - He C - 7/98
11.10.2010 Rough Stallions - He B - 5/60
20.10.2010 Fiktio - He B - 2/60
15.01.2011 Fiktio - He C - 6/50
16.01.2011 Fiktio - He C - 4/50
12.02.2011 Ruu - He C - 2/50
15.01.2011 Duren - He C - 4/155 - KRJ Cup
19.02.2011 Derbyn suomenhevoset - He B - 5/50
01.03.2011 Hiprakka - He B - 5/40
03.03.2011 Hiprakka - He B - 1/40
04.03.2011 Acantha Farm - He B - 9/100
06.03.2011 Fiktio - He B - 3/50
06.03.2011 Fiktio - He B - 1/50
08.03.2011 Fiktio - He B - 6/50
10.03.2011 Fiktio - He B - 1/50
11.03.2011 Fiktio - He B - 1/50
04.04.2011 Hiprakka - He B - 3/40
24.04.2011 Skeeger - He B - 3/50
12.05.2011 KK Farconner - He B - 3/100
14.05.2011 KK Farconner - He B - 4/100
11.06.2011 KK Farconner - He B - 3/80
08.02.2012 Escanor - KN Special - 4/40
09.02.2012 Escanor - KN Special - 1/40
14.02.2012 Huvitus - He B - 4/40
16.02.2012 Koston suomenhevoset - He B - 9/100
25.02.2012 Dark Side Trakehners - He B - 1/100
04.04.2012 Koston suomenhevoset - He B - 6/50

Villit koulukisat (40 sijoitusta)

25.02.2010 Hiprakka - He C - 3/31
01.04.2010 Pataässä - He C - 1/13
01.04.2010 Pataässä - He C - 3/14
10.04.2010 Pineforest - He C - 7/53
11.04.2010 Frsotbittens - He C - 5/34
14.04.2010 Hiprakka - He B - 5/26
28.04.2010 VPA-Cup - He B - 6/94
05.05.2010 Liigajoukko - Raviluokka - 2/11
05.05.2010 Liigajoukko - He B - 5/33
06.05.2010 Chestount - He C - 3/47
06.05.2010 Pineforest - He C - 4/53
17.05.2010 Hiprakka - He C - 3/44
18.05.2010 Hiprakka - He C - 6/40
20.05.2010 Lystikäs - He B - 6/119
14.06.2010 Avenge - He C - 4/31
19.06.2010 VMR - He B - 5/40
03.07.2010 Kutsu - He C - 2/20
16.07.2010 Ketolan Tila - He C - 1/9
18.07.2010 Roscoe - He C - 3/118
30.07.2010 Koivukuja - He B - 5/33
08.08.2010 Korge Hobused - He C - 3/19
14.10.2010 Daydream - He C - 3/70
28.01.2011 Cheerful Shetlands - He C - 4/20
14.05.2011 Kisakeskus CK - He B - 3/24
15.05.2011 Hiprakka - He B - 1/20
22.07.2011 Smoothy Shetlands - He B - 1/49
07.09.2011 Duren - He B - 4/109
07.09.2011 Kärmeniemi - He B - 1/54
08.09.2011 Kärmeniemi - He B - 7/54
11.09.2011 Duren - He C - 8/102
11.09.2011 Kärmeniemi - He C - 1/58
12.09.2011 Duren - He C - 4/106
14.09.2011 Duren - He C - 7/106
14.09.2011 Duren - He B - 4/109
18.09.2011 Duren - He C - 1/106
20.09.2011 Duren - He C - 8/102
22.09.2011 Duren - He C - 9/106
23.09.2011 Duren - He C - 2/102
23.09.2011 Duren - He B - 7/109
28.09.2011 Duren - He B - 8/109

Muut tempaukset

31.03.2010 MatchShow - SIN2

Päiväkirjamerkinnät ja valmennukset

14.01.2012

Tulin tallille aamupäivällä 11 jälkeen. Kävelin het sisälle talliin ja menin Frimman luo. Se söi heiniä karsinassaan ja näytti tyytyväiseltä. Sillä oli fleece-loimi päällä. Päätin harjata sen käytävällä. Jätin eäspussini sen karsinan eteen ja menin hakemaan Frimman riimua ja narua. Hetken päästä tulin takaisin ja menin Frimman karsinaan sisälle. Laitoin sille riimun päähän ja kiinnitin narun siihen kiinni. Sitten lähdin jo taluttamaan sitä karsinasta, mutta karsinan ovella koin topin. Frimma veti minut takaisin karsinaan ja hyökkäsi heiniensä kimppuun. Nauroin sille ja "kiskoin" sen karsinasta käytävälle.

Kun Frimma vihdoin oli käytävällä, hain sen harjat ja laitoin ne odottamaan vastapäätä olevan karsinan eteen. Sitten avasin Frimman loimen etusoljet ja mahavyöt, ja katsoin oliko siinä jalkalenkkejä. Niitähän loimessa ei ollut, joten "käärin" loimen kaksinkerroin sen selkään ja nostin sen pois. Vein sen Frimman karsinan loimitelineeseen ja menin sen harjojen luo. Kaivoin harjapakista pölyharjan ja aloin harjata sillä Frimmaa. Se ei ollut kovin likainen, siksi en käyttänyt kumisukaa. Harjasin "pölärillä" Frimman kaikkialta molemmilta puolilta, paitsi päästä tietysti. Sitten vaihdoin pölyharjan pehmeään harjaan ja aloin harjata sillä Frimmaa. Harjasin Frimman silläkin kokonaan, ja vaihdoin sen pääharjaan. Kun yritin harjata Frimman päätä, se nosti sen pilviin ja luimi. Otin sen riimusta oikealla kädellä kiinni ja vedin sen pään alas. Kun se ei enää saanut sitä riuhdottua, se nöyrtyi ja antoi minun harjata päänsä. Kun pää oli harjattu, otin kaviokoukun ja puhdistin sen kaviot. Niissä ei ollut kuin turvetta ja vähäsen kuvunutta mutaa. Sitten aloin selvittää Frimman häntää kammalla. Se oli aika takkuinen, mutta kuitenkin selvitettävissä. Kun olin valmis, laitoin Frimmalle loimensa takaisin. Huomasin, että tallitytöt alkoivat viemään hevosia ulos, joten laitoin Frimmalle myös ulkoloimen päälle ja aloin taluttamaan sitä ulos.

Etsin Frimman tarhaa tovin, mutta en millään muistanut, mikä se niistä oli, joten kysyin yhdeltä tytöistä, mikä se oli. Hän osoitti yhtä tarhoista ja vein Frimman sinne. Päästin sen tarhaan kavereidensa kanssa, ja se meni heti syömään heiniä. Katsoin sitä hetkisen laitettuani portin kiinni, ja sitten lähdin kotiin.

23.11.2011

Tulin aamulla tallille 10 aikaan. Vein kypäräni ja hanskani hoitokaappiin. Frimma oli tarhassa. Menin tarhoille ja etsin Frimmaa katseellani. Löysin sen tammatarhan perältä. Otin sen riimun ja narun ja menin lankojen välistä sisäpuolelle. Kävelin mutaisen tarhan toiseen päähän ja nappasin Frimman otsatukasta kiinni, ja yritin saada riimun sen päähän. Se kuitenkin tönäisi minut maahan, suoraan isoon kuralätäkköön. - Frimma! Siinä menivät ratsastushousuni! huudahdin. - Noh, onneksi on pesukoneet keksitty! naurahdin. Päätin, etten ratsastaisi tänään, koska jos istuisin satulaan, siitä tulisi ihan kurainen. Vaikka menisin ilman satulaa, joutuisin silti kuuraamaan jotakin, nimittäin Frimmaa! Vihdoin sain riimun Frimman päähän ja talutin sen portille, avasin sen ja talutin Frimman ulkopuolelle. Suljin portin perässämme ja talutin Frimman talliin.

Kun Frimma oli kiinni käytävällä, hain harjat ja aloin sukia sitä. Päätin harjata sen oikein kunnolla, koska halusin helliä sitä, vaikka se minut mutaan kaatoikin. Kun olin sukinut toiseltakin puolelta, vaihdoin suan pölyharjaan. Harjasin Frimman silläkin molemmilta puolilta. Harjattuani sen molemmilta puolilta, vahdoin pölyharjan pehmeään harjaan. Harjasin Frimman myös sillä mollemmilta puolilta. Sen alahuuli lerppui rentona, ja silmät olivat kiinni. Kun olin saanut Frimman harjattua, vaihdoin pehmeän harjan kaviokoukkuun. Puhdistin Frimman kaikki neljä kaviota. Ne olivat ihan mudassa, joten päätin taluttaa sen pesupaikalle pesemään sen kaviot. Kun kaviot oli pesty, huokaisin helpotuksesta. Sitten hain harjakamman. Selvitin Frimman harjan ja hännän. Sen häntä oli niin takussa, että hain harjanselvitys ainetta. Suihkutin sitä Frimman häntään ja kampasin sen selväksi. Kun Frimma oli valmis, talutin sen karsinaansa ja menin satulahuoneeseen.

Satulahuoneessa kaivoin sienen, satulasaippuan, satulatelineen, suitset, satulan ja pyyhkeen esille. Kastelin sienen ja puristin sen lähes kuivaksi. "Hieroin" sitä hetken satulasaippuaan ja aloin putsata satulan siipiä. Putsasin satulan kaikki osat noin viidessätoista minutissa! Lopuksi pyyhin satulan pyyhkeellä. Kun laitoin sen omalle paikalleen, se oikein hohti puhtaudesta! Saman tein myös Frimman suitsille. Nekin hohtivat käsittelyni jälkeen. Laitoin tavarat oikeille paikoilleen ja menin huuhtelemaan Frimman suojat. Ne olivat niin likaiset, että niissä oli monta kurakerrosta päällekkäin. Kohta nekin olivat puhtaat ja vein ne pesutupaan kuivumaan. Katsoin vielä Frimman harjat, ja ne olivat loistokunnossa. Kävin keräämässä kamppeeni ja lähdin kotiin.

29.10.2011, takapakkia kilpakalenteriin

Koska VRL:n tilanne näyttää jälleen jumittuneen ja oma uskoni kyseisen laitoksen kanssa on kuopattu jo aikoja sitten, päätin vihdoin ja viimein raaskia luopua kilpakalenterissa roikkuneista tuloksista, joista ei ollut tiedossa kuin sijoitus, luokka ja päivämäärä, paikka ja kutsun osoite olivat hävinneet aikojen saatossa ja katsoin ne täysin arvottomiksi. Reilu 10 sijoitusta alaisia kisoja poistui listalta ja jatkammekin Frimman kanssa KRJ:n kisaamista ajoittain, kun vapaita paikkoja sattuu löytymään.

18.10.2011

Tulin aamulla tallille 10 aikaan. Vein kypäräni, hanskani ja turvaliivini Frimman karsinan eteen. Ensimmäisellä kerralla menisin turvaliivillä, koska en tunne Frimmaa vielä kunnolla. Frimma oli tarhassa. Menin tarhoille ja etsin Frimmaa katseellani. Löysin sen tammatarhan portilta juomasta. Otin sen riimunnarun ja menin lankojen välistä sisäpuolelle. Napsautin lukon riimuun kiinni, ja lähdin taluttamaan sitä ulkopuolelle. Kun Frimma oli kokonaan tarhan ulkopuolella, suljin portin perässämme. Sitten aloin taluttaa sitä talliin. Päätin hoitaa sen valmiiksi käytävällä.

Kun Frimma oli kiinni, hain harjat ja aloin sukia sitä. Päätin harjata sen oikein kunnolla,ettei varusteista varmasti jäisi mitään hiertymiä. Kun olin sukinut toiseltakin puolelta, vaihdoin suan pölyharjaan. Harjasin Frimman silläkin molemmilta puolilta. Harjattuani sen molemmilta puolilta, vahdoin pölyharjan pehmeään harjaan. Harjasin Frimman silläkin mollemmilta puolilta. Sen alahuuli lerppui rentona, ja silmät olivat kiinni. Kun olin saanut Frimman harjattua, vaihdoin pehmeän harjan kaviokoukkuun. Puhdistin Frimman kaikki neljä kaviota. Ne eivät olleet kovin likaiset, joten ne oli helppo puhdistaa. Kun kaviotkin oli puhdistettu, huokaisin helpotuksesta. Sitten hain Frimman satulan ja suitset. Jätin kypäräni ja muut vielä Frimman karsinan eteen. Menin varusteet mukananitaas Hopsun luokse. Laitoin Frimman suitset vastapäätä olevan karsinan riimukoukkuun odottamaan. Menin Frimman vasemmalle puolelleja nostin satulan paikalleen sen selkään. Sitten siirryin sen oikealle puolelle ja suoristinhuovan ja laskin satulavyön. Ja taas kerran vaihdoin puolta. Kalastin satulavyön Frimman mahan alta ja kiristin sen ensimmäiseen reikään. Sitten taputin Frimmaa kaulalle ja hain sen suitset. Kun olin taas Frimman vieressä, laitoin riimun asen kaulalle ja avasin suitset ristityksestä. Sitten laitoin ohjatkin kaulalle riimun alle. Sitten nappasin Frimman otsatukasta kiinni ja tarjosin kuolainta suuhun. Frimma avasi suunsa pienen "taistelun" jälkeen, ja nostin niskahihnan sen korvien taakse. Sitten kiinnitin leuka-, turpahihnan ja taputin Frimmaa taas kaulalle. Sitten menin laittamaan kypärän, turvaliivin ja hanskat, ja päätin hakea myös raipan varmuudeksi. Sitten menin takaisin Frimman luo. Otin riimun sen kaulalta ja laskin sen maahan.

Sitten talutin Frimman ulos tallista. Talutin sen kentän portille, ja otin aidan vierestä jakkaran. Sitten laskin molemmat jalustimet ja kiristin satulavyötä. Sitten nousin selkään, ja kiristin vyötä lisää. Sitten ratsastin kentän sisäpulelle ja aloitin alkukäyntien kävelemisen. Kävelin pari minuttia oikeaan kierrokseen ja sitten vaihdoin suuntaa. Kun olin kävellyt 10 minuttia, keräsin ohjat ja aloin asettaa Frimmaa sisäpuolelle. Kun se taipui mielestäni kohtuullisen verran, kannustin Frimman raviin. Ravailin sitten kenttää ympäri voltteja tehden. Kun Frimma tuntui hyvältä, vaihdoin suuntaa ja jatkoin samaa toiseen suuntaan. Kun olin ravannut toiseenkin suuntaan, kaarroin keskelle kenttää ja pysäytin Frimman. Sitten kaivoin taskustani kännykkäni ja katsoin kelloa. Olin ratsastanut noin puoli tuntia, joten oli lepokäyntien aika. Laitoin kännykkäni takaisin taskuuni ja kannustin Frimman käyntiin pitkin ohjin. Kun olin kävellyt hetkisen molempiin suuntiin, keräsin ohjat ja aloin valmistella laukannostoa. Kun Frimma tuntui hyvältä, nostin vasemman laukan. Laukkasin ympyröitä ja temponvaihtoja. Hetken laukattuani jarrutin Frimman käyntiin, ja kävelin puoli kierrosta kenttää ympäri. Sitten nostin taas laukan, mutta vaihdoinkin suuntaa ja vaihdoin laukan ravin kautta, ja laukkasin oikeallekin parin noston verran. Kun laukka tuntui hyvältä, jarrutin Frimman raviin ja asettelin sitä sisäpuolelle. Hetken ravattuani jarruttelin käyntiin, taputin Frimmaa ja annoin sille pitkät ohjat. Kävelimme pari minuttia kenttää ympäri, kunnes käänsin Frimman kaartoon. Taputin sitä vielä ja laskeuduin satulasta. Nostin jalustimet ja aloin taluttaa Frimmaa talliin. Portilla siirsin jakkaran aidan viereen ja talutin Frimman talliin käytävälle.

Laitoin riimun sen kaulalle ja aloin avata suitsien remmejä. Kun ne olivat auki, nostin suitset Frimman korvien yli pois sen päästä ja se alkoi aukoa suutaan hassusti. - Senkin hassunassu! nauroin ja pörrötin Frimman pystyharjaa. Otin vielä ohjat sen kaulalta ja laitoin suitset vastapäisen karsinan riimukoukkuun. Sitten otin riimun Frimman kaulalta ja laitoin sen sen päähän. Sitten avasin satulavyön, ja menin Frimman toiselle puolelle. Nostin satulavyön satulan päälle ja nostin sen Frimman selästä pois. Mietin, pitäisikö se viedä heti satulahuoneeseen vai jättää vielä odottamaan poisvientiä, mutta päätin viedä sen heti satulahuoneeseen. Kun satula oli oikealla paikallaan satulahuoneessa, irrotin Frimman käytävältä ja vein sen karsinaansa. Sitten hain suitset ja kävin pesemässä niiden kuolaimet, ristittämässä ne ja viemässä ne pois. Kun se oli tehty, menin Frimman karsinaan harjaamaan sen jalat ja selän ja puhdistamaan sen kaviot. Kun olin puhdistanut kaikki neljä kaviota, vein harjat pois ja talutin Frimman ulos.

Syöttelin sitä hetken tarhojen edessä, ja sitten vein sen tarhaan. Halasin sitä vielä siellä, ja päästin sen irti. Riimun jätin kuitenkin sen päähän. Tulin ulos tarhasta, suljin portin ja kiedoin riimunnarun tolppaan kiinni. Sitten menin satulahuoneeseen ja harjasin satulavyön ja jalustimet. Sitten kävin hakemassa tavarani ja lähdin kotiin.

09.08.2011, kuulumisia

Uusien kuvien, rakennekuvien, myötä olemme alkaneet jälleen Frimman kanssa kiertämään näyttelyissä aina kuin vain mahdollista. Ensimmäinen irtosertikin matkaamme lähti tässä kesän mittaan. Lisäksi olemme taas kunnostautuneet oikein urakalla ja koulukentillä emme olekaan enää aivan tuntemattomimmat, sijoituksia on alkanut satelemaan, joten ei ole turhaan työtä tehty kuukaudesta toiseen.

Frimman menestys alkaa olemaan jo ihan mukavalla tolalla ja pikku hiljaa onkin aika pohtia jälkeläisä. Geneettisesti Frimma on varsin oiva periyttäjä ja uskoakseni orikin löytyisi jostain, ennemmin tai myöhemmin. Ennen suurempaa jälkeläisrumbaa kuitenkin kierrämme vielä muutamat näyttely, koulukisat ja ehkäpä joskus pääsemme kokeilemaan onneamme myös kantakirjauksen suhteen. Myöhemmin edessämme häämöttää YLA:n laatuarvostelu, jonne kovasti tahtoisin tamman jo ilmoittaa. (Maltti on valttia ja hyvää kannattaa odottaa, mutta kutkutus on jo kova!)

18.06.2010, kuulumisia:

VRL:n tauko jatkuu, mutta Frimma kilpailee. Hienosti onkin sijoituksia ahmittu villien kisojen parissa ja myönnettävähän se on, että tammasta löytyy potentiaalia.
Kesä on vihdoin saapunut tänne Suomen perukoillekin ja onhan neitokainen päässyt nauttimaan lämpimistä kesäpäivistä muiden leidejen kanssa vihreille laitumillekin. Mikäs tässä ollessa sitten :)