ERJ:n alaiset tarinakilpailut vuonohevosille 02.10.2016

Tervetuloa norjanvuonohevosille avoimiin Esteratsastusjaoksen (ERJ) alaisiin tarinaestekilpailuihin sunnuntaina 02.10.2016. Kilpailut järjestetään Vuonohevostalli Lykkeligin tilavassa maneesissa. Alla tarkemmat osallistumisohjeet ja rajoitukset. Lämpimästi tervetuloa kisaamaan ja tapaamaan muita vuonisharrastajia!


Ilmoittautuminen sähköpostitse sarapiippola@gmail.com otsikolla Lykkelig ERJ tarina.

Luokat

1. 70cm (avoin vuonohevosille) 2/30 /
Hevosesi käyttäytyi ratasuorituksen ajan jostain syystä täysin päinvastaisesti kuin yleensä. Selvisitkö silti hevosen kanssa radasta kunnialla vai menivätkö pasmat sekaisin hevosen oudon käytöksen myötä?

2. 90cm (avoin vuonohevosille) / tuomari: Alexiina C. / 2/30
Kisapäivän supersateinen sää uhkaa urheita kisaratsukoita. Verryttelyesteet on kasattu litimärälle kentälle, jonne astuessa ei voi välttyä kuraisilta massuilta ja rapaisilta valkeilta kisahuovilta. Tarinoi sääolosuhteiden vaikutuksesta verryttelyynne ja millä mielin lähditte maneesiin tekemään varsinaista suoritusta. Tarinasuorituksessa arvostellaan sujuvuutta ja mielenkiintoisuutta. Kuinka uhmasitte luonnon oikkuja?

Tulokset

1. 70cm / 2 os.

1. varpu. (VRL-14111) - Helga av Kleppur VH15-053-0157

" Jo autossa matkalla kisapaikalle kirosin kun olin päättänyt lähteä sittenkin vuonohevosille tarkoitettuihin estekilpailuihin. Mulla ei muita vuonohevosia ollut kuin Helga ja se ei oikein esteponiainesta ollut, vaikka hyvin hyppäsikin lämmettyään. Kisahoitajani yritti rohkaista minua ja kertoi antaneensa ylimääräiset kaurat tammalle, jos se siitä vähän saisi buustia. Tuskimpa vaan, sillä olen kyllä aikaisemminkin syöttänyt sille kauraa niin, että korvista tulee ulos, eikä minkään näköistä vaikutusta vauhtiin. Starttasimme melko alkupäässä joten kisapaikalle saapuessani varustin tamman ja suuntasin verryttelyyn. Kun pääsimme kisaradalle tunsin Helgan hieman jännittyvän. Verkassa se oli ollut niin tahmea, että meinasin jo käydä hihkaisemassa tuomarille, että me jätämme leikin kesken. Kun pillin vihellys kuului tervehdittyäni, ampaisi Helga täyttä laukkaa kohti ensimmäistä estettä. Samassa mulla meni pasmat sekaisin, myöhästyin hypystä ja rohjahdimme ensimmäisen esteen päälle puomit joka puolelle singoten. Korjasin asentoani ja tajusin, että tänään mennään. Ohjasin Helgan toiselle esteelle ja nyt kun olin valmistautunut tamman vauhtiin, niin liidimme lopuista esteistä yli niin, että koskaan en ole nähnyt Helgan olevan näin kevyt. Etupainoisuus ja tahmeus oli tipotiessään ja radan jälkeen Helga kipitti kauniissa ravissa kentältä ulos, minä silmät aivan lautasen kokoisina. "


2. Helene (VRL-00255) - Brynhild Villjente VH15-053-0251

" Palaset tuntuvat loksahtavan paikoilleen: juuri tältä ennen kisasuoritusta kuuluukin tuntua. Verryttelemme ennen suorituksemme alkua muiden ratsukoiden seassa. Ratsuni on tänään selvästi poikkeuksellisen vireällä tuulella, sen liikkeet tuntuvat korostuneen mahtipontisilta ja askeleet tuntuvat venyvän aivan uusiin sfääreihin. "Säästelläänpäs nyt vähän kisaradallekin!" toppuuttelen tammaani. Tänään sillä on edessään kaikkien aikojen ensimmäinen kilpailusuoritus. Mietin ylpeänä miten vaivattomasti lastaaminenkin aamulla sujui ja hevonen matkusti aivan kuin vanha tekijä. Varmuuden vuoksi vilkaisen vielä tarkemmin ratsuani todetakseni, että kyllä minulla on ihan oma hevoseni kisapaikalla mukana. Aloitamme suorituksemme vauhdikkaasti. Tamma tuntuu radalla ketterältä kuin tiikeri ja hakeutuu esteille juuri oikealla tempolla kuin itsestään. Nautin aivan uskomattomasta kyydistä ja hämmästelen tammani kapasiteettia. Olisi pitänyt osallistua korkeampaan luokkaan! Ylitämme maalilinjan lennokkaassa laukassa yleisön kannustaessa hurjana ja tuomarin taputtaessa meille seisten. Media ilmestyy paikalle haastattelemaan meitä suorituksen jälkeen ja Villjentestä povataan uutta Miltonia. Herään toiveikkaana puhelimen hälyttäessä yöpöytäni kulmalla. "Tästä tulee varmasti aivan mahtava kisareissu", tuumin aavistamatta mitään tulevan päivän todellisista kommelluksista. "


2. 90cm / 2 os.

1. Uppe (VRL-11253) - Lykkelig Ossian
Tuomarin kommentti: Positiivisella meiningillä mennään, sillä pääsee pitkälle ja yli lätäköiden! Sujuva ja pirteän näpsäkkä teksti, josta kura alkoi tuntua lukijankin sormenpäissä.

"Kyllä taas osoitti vuonohevonen sopeutuvuutta ja reippautta, kun suoritin estekisojen verryttelyt märällä kentällä. Aluksi kuulostelin pohjaa laukaten muutaman ympyrän ja kun Ossi tuntui omaavan varsin hyvän tasapainon ja varman askelluksen, hyppäsin esteen jos toisenkin. Ossi veti hyvin esteille ja vaikka se eteni radalla normaalia varovaisemmin, ei sen hypyissä ollut moitittavaa. Olin varautunut hevosen saavan minulta negatiivisia impulsseja hermoillessani pohjan pitävyyttä, mutta aivan turhaa maalailin peikkoja seinille. Erityisen tyytyväinen sain olla Ossin suhtautumisesta kuraan: toisinaan se ei suostuisi millään edes pesariin jalkojen huuhtelua varten tai kävelemään lätäkön läpi maastoreitillä. Tänään ori eteni vauhdikkaasti lammikoita läiskytellen ja osoitti, ettei tässä mitään sokeria olla. Lähdin maneesille täynnä onnistumisen iloa, vaikka hevosen korvatupsutkin olivat saven peitossa ja uutta kisahuopaa koristi kymmenet symmetriset kurapisteet, omista housuistani puhumattakaan. Ei olisi mitään väliä kuinka itse rata menisi, sillä olimme jo Ossin kanssa ylittäneet itsemme. "

2. Uppe (VRL-11253) - Lykkelig Hilda

"Kuului vain lits ja läts, kun me Hildan kanssa astelimme mustanpuhuvalle savimaalle, jota meidän kesken myös kentäksi toisinaan kutsutaan. Sateinen yö oli tehnyt meille mukavan pienen haasteen kisapäivälle ja koska meidän maneesi sattuu olemaan aavistuksen liian pieni kootaksemme sinne myös verryttelyesteet varsinaisen kisaradan lisäksi, jouduimme kokoamaan aamutuimaan esteet ulos lätäköiden ja liukkaan hiekkasohjon keskelle. Yhtään en alkanut nöyristellä kisavastaavana muita osallistujia, vaan ohjasin oman verryttelyvuoroni tullen Hildan hyvin itsevarmasti kentälle ja lähdin ravaamaan pohtien samalla missä kohdissa ei kannata tehdä tiukkaa laukkakurvia, ainakaan jos ei tahdo tehdä näyttävää liukastumista ja jäädä muhkun ponipontevan alle kuramaata vasten puristuksiin. Nostin Hildan kanssa laukan ja hyppäsin yhden säälittävänkokoisen pystyesteen maistiaisiksi. Alastulo oli niin hurja ja sitä seuranneet laukka-askeleet kuin sutimista peilijäällä, että siirsin hevosen käyntiin ja lähdin pää pystyssä kentältä odottamaan vuoroani maneesin ovelle. Olin jo onnistunut mokaamaan kisajärjestelyjen suhteen, joten tuskin yksi kylmiltään hypätty esterata tässä tilanteessa enää kovin pahalta tuntuisi. Saanen vielä huomauttaa, etten todellakaan osaa edes kuvitella kuinka turhautuneita katseita muut osallistujat loivat minuun kentällä tai sieltä poistuessani. Pidin katseen tiukasti edessä ja ylpeyden päässä maneesin ovelle asti, jossa itsevarmuuteni alkoi kuitenkin odotetusti pikkuhiljaa varista."





Vuonohevostalli Lykkelig on virtuaalitalli / Sivun kuva © Pauliina Kontinen