Viliskantti

Virallinen nimi	Viliskantti	Kutsumanimi	Viksu
Syntymäaika	09.12.2014 (18v)	Rotu & sukupuoli	suomenhevonen, ori
Säkäkorkeus	152cm	Väri	tummanpunarautias
Kasvattaja	Katja Hämäläinen, Talli Sumunki	Omistaja	Uppe VRL-11253
Koulutustasot	KO heA RE 70cm	VH-numero	VH16-018-0182
Menestys	ei vielä menestystä

Viksu on kaikinpuolin terävä, aktiivinen ja täysillä elelevä oriherra. Meille ori saapui kasvattajan tallinpidon lopettamisen seurauksena, yhden ihmisen hevoseksi kasvaneena, mikä osallaan on varmasti vaikuttanut siihen millainen hevonen siitä on kasvanut. Onneksi Viksu on ollut meillä alkukankeuden jälkeen sopeutuvaista sorttia ja siitä tuli hetkessä yksi tallitiimin suosituimmista treenikavereista. Reippaana ja liikkumisen riemusta nauttivana hevosena Viksu ei kuitenkaan ole itsestäänselvä ratsu, jonka kanssa arki olisi aina juhlaa.

Ennakkoluuloisuus on Viksusta se puoli, minkä jokainen uusi käsittelijä saa ensin nähdä. Viksu kuitenkin rentoutuu ajan kanssa, kunhan se tuntee olonsa turvalliseksi. Herkkänä ja reagoivana hevosena ori kyttäilee aluksi ujona uusia tilanteita ja ihmisiä, mutta siitä saa rehellisyydellä ja varmalla käsittelyllä todella hyvän ystävän. Alkukankeuden jälkeen Viksu on valmiina töihin ja tempauksiin kulkien mielellään kivan ihmisen mukana.

Ratsastaessa Viksu on hitaasti lämpenevä mutta syttyessään nopeasti kuumuva, reipas ja herkkä. Alkuun pitää aina hieman tuumailla, vähän ehkä pistää vastaan ja kokeilla yhteisymmärryksen rajoja. Kun orin kanssa natsaa, on treenaaminen antoisaa ja opettavaista. Viksu toimii hyvin sileällä, mutta esteille se on aavistuksen liian riehakas ja suuripiirteinen. Viksun pehmeä ja ryhdikäs ravi on sekä näyttävää että miellyttävää istua, muutenkin Viksun ratsastaminen on helppoa kuin heinänteko mikäli tietää miten jarru ja kaasu juuri tämän innokkaan hevosen kanssa toimii. Pahimmillaan ravikin voi muuttua inhottavaksi hyppelyksi ja hevosen ratsastaminen vaikeaksi, mikäli Viksulle antaa liikaa mahdollisuuksia määritellä itse raamit.

Viksu on helppo lastata ja kuljettaa, mutta kisapaikoille saapuessa se on aina ensimmäiset kymmenen minuuttia täysi tohelo ennenkuin saa tapahtumista kiinni ja maailmansa järjestykseen. Muita hevosia kohtaan Viksu on kotilaumassa utelias ja leikkiin herkästi kutsuva, vieraassa paikassa ei niinkään ota kontaktia muihin keskittyessään ihan vain pysymään pystyssä uudessa jännittävässä paikassa.

Sukutaulu ja jälkeläiset

I   Viisu tummanpunarautias, 155cm II   Vasuri tummanruunikko, 152cm III   Koitto IIE   Manteli IE   Janelma punarautias, 155cm IEI   Niputin IEE   Jelina E   Siro-Likka vaaleanrautias, 150cm EI   Pysti vaaleanpunarautias, 156cm EII   Puntti EIE   Loisto-Daami EE   Satuli rautias, 148cm EEI   Koivun Epeli EEE   Sinkku

Yksityisessä aktiivisessa kilpailu- ja näyttelykäytössä ollut Viisu valikoitui Viliskantin isäksi sekä koulu- että esteratsastusmenestyksen myötä. Valintaan vaikutti myös Viisun kaunis suuri läsi, jota se periyttikin suurelle osalle etenkin orijälkeläisistään. Viisu kilpaili yleispainotteisesti vielä 15-vuotiaanakin omistajansa toimesta virkistysmielessä ja siirtyi myöhemmin ansaituille eläkepäivilleen. Jälkeläisiä Viisulla on seitsemän, joista ainakin kolme on tehnyt uraa kilpahevosena. Viisu jouduttiin lopettamaan harmillisen trailerionnettomuuden myötä. Ori itse oli koko ikänsä todella terve pihatto-ori ja luonteeltaan järkevä, mutta suomalaiseen tapaan hieman hitaasti lämpiävä ja pessimistinen hevoskaveri.

Viisun tummanruunikko, komea raamikas Vasuri-isä sai nimensä hieman tanakasta ja tahmeasta etenemisestään: Vasuri tuntui olevan yhtä kömpelö kuin oikeakätinen tekemässä vasemmalla kädellä tarkkuutta vaativia töitä. Vasuri ei jättänyt jälkeensä erityistä menestystä kilparadoilta. Lähinnä ori eleli omistajaperheensä harrastehevosena ja näyttelykaverina sekä myöhemmin ruunauksen myötä tasaannuttuaan omistajaperheen lastenkin luottoratsuna. Vasurin suvusta löytyy oikeinkin menestyneitä kouluhevosia, eli aivan puskista tämä hevonen ei ole lähtöisin. Liekö Vasurillakin olisi ollut mahdollisuus menestykseen tarpeeksi osaavan ja tavoitteellisen omistajan kanssa. Ainakin neljä orin kuudesta jälkeläisestä on menestynyt kiitettävästi helppojen luokkien koulukilpailuissa.

Viisun emä Janelma synti Arvomäen tallilla ja hevostilan lopettaessa raaka tamma myytiin nuorena ratsastuskoulun tuntihevoseksi. Tamma kilpaili sivussa aktiivisesti nuorten junnuratsastajien kanssa koulu- ja estekisoissa niin tallikisoissa kuin suuremmissakin mittelöissä, vaikka olikin aavistuksen haastava ratsu osin puutteellisen koulutuksen vuoksi. Janelma siirtyi tuntihevosen työn jälkeen osaavampaan yksityiseen harraste- ja kilpailukäyttöön, jossa tamma sai ikäänkuin uuden mahdollisuuden näyttää potentiaalinsa kilpahevosena: Janelmaa vietiin hurjasti eteenpäin ja sen kanssa kilpailtiin voittoisasti kouluratsastuksessa. Janelmalla teetettiin myöhemmällä iällä kaksi jälkeläistä, jotka ovat perineet Janelman hyvät liikkeet mutta myös topakkaa luonteenlaatua. Janelma eli hyvin pitkään ja menehtyi vanhuuteen kesäisenä sunnuntaiaamuna johtamansa hevoslaumansa keskelle.

Viliskantin emä Siro-Likka edustaa hieman solakampaa ja urheilullisempaa linjaa kuin Viliskantin isän puolen "pullaputet". Ilomielinen, suorastaan pirskahteleva Siro-Likka kilpaili nuorempana esteratsastuksessa ja sillä on teetetty ainakin 6 este- ja kouluratsastuksessa menestynyttä jälkeläistä. Olisikin voinut kuvitella, että Sirolta olisi periytynyt hyppypotentiaalia myös Viliskantille. Viksu on kuitenkin perinyt selkeästi enemmän isän puolelta rotevamman rakenteen. Siro-Likka oli nuorempana kysytty siitostamma, jota liisattiin mielellään ulkopuolisille. Nykyään Siro-Likka on yksityisessä koko perheen harrastuskäytössä eikä ole enää tarjolla liisattavaksi.

Siro-Likan siitostammasuosioon lienee osasyynä sen isä, Hanna Perkalan kasvattama Pysti, joka oli aikoinaan haluttu nimi sukutauluissa: sillä oli erinomainen sporttinen rakenne ja yhteistyöhaluinen luonne. Pysti teki pitkän esteuran ja toimi vanhemmiten opetushevosena estepainotteisessa Prästilän ratsastuskoulussa. Esteuransa aikana, ennen ruunausta, Pysti astui kymmenittäin este- ja yleispainotteisia tammoja ja sai aikaan kymmenittäin jälkeläisiä. Pystillä oli järkeä päässä ja rohkeutta kuljettaa selässään monenlaisia ratsastajia kärsivällisesti. Pystin olisi varmasti voinut "palkata" myös terapiahevosen hommiin, sen verran kylmänrauhallinen se oli. Pysti kuitenkin loisti esteradoilla: siltä löytyi pyynnöstä voimaa ja vauhtia estetunneille ja siltikin se kuljetti varmajalkaisesti kokemattomia ratsastajia alkeistunneilla. Monipuolinen Pysti menehtyi sitkeään tulehdukseen. Jälkeensä se jätti erinomaisia, moniuloitteisia jälkeläisiä, tosin niin runsaasti, että Pystin nimi on tietyissä piireissä jo suorastaan epähaluttu yleisyytensä vuoksi.

Siron emä Satuli tasoitti koulupainotteisuudellaan Pystin estepainotteisuutta. Satuli asui muutaman eri omistajan luona ja oli nuorena aktiivisesti kouluratsastuksen tiimoilta kilpailukäytössä. Vanhemmiten Satulilla teetettiin kolme jälkeläistä. "Satu" oli hieman unelias ja haaveileva luonne, jota sai olla herättelemässä harva se hetki. Vieraissa paikoissa Satu oli skarpimpi ja se selittäneekin miksi se kotipihan pilvilinnoja rakenteleva möllö menestyi kouluaitojen sisäpuolella niin hyvin. Satuli menehtyi vanhuuden vaivoihin, mutta ei nuorempana kärsinyt minkään valtakunnan sairauksista: Satulin historiaa selvittäessä teksteissä painotetaankin monta kertaa tämän yksilön erinomaista terveyttä ja rakennetta.

Jälkeläiset

s. 28.01.2015 t. Villahaan Limelli (e. Liisi-Lumilla) Jälk. C
s. 08.02.2015 o. Villahaan Viljami (e. Naavan Nelli)
s. 03.04.2015 t. Villahaan Lumiia (e. Liisi-Lumilla)
s. 15.01.2016 o. Villahaan Vilkas (e. Juliella)
s. 07.07.2016 t. Villahaan Sipriina (e. Sipuliina)

Kilpailumenestys

40 KRJ-sijoitusta

28.01.2016	KRJ	vaativa B	1/40
27.01.2016	KRJ	vaativa B	1/40
23.01.2016	KRJ	vaativa B	4/40
13.02.2016	KRJ	helppo A	1/40
09.02.2016	KRJ	helppo A	3/40
04.02.2016	KRJ	helppo A	2/40
03.02.2016	KRJ	helppo A	1/40
27.01.2016	KRJ	helppo A	3/40
12.10.2015	KRJ	helppo A	6/60
04.10.2015	KRJ	helppo A	6/60
01.10.2015	KRJ	helppo A	4/60
30.09.2015	KRJ	helppo A	1/60
28.09.2015	KRJ	helppo A	7/60
27.07.2015	KRJ	helppo A	2/30
24.07.2015	KRJ	helppo A	3/30
23.07.2015	KRJ	helppo A	3/30
22.07.2015	KRJ	helppo A	1/30
09.07.2015	KRJ	helppo A	7/50
08.07.2015	KRJ	helppo A	1/50
24.01.2015	KRJ	helppo A	1/30

22.01.2015	KRJ	helppo A	4/30
30.01.2015	KRJ	helppo A	5/40
19.01.2015	KRJ	helppo A	1/40
18.01.2015	KRJ	helppo A	6/40
27.01.2015	KRJ	helppo B	1/60
25.01.2015	KRJ	helppo A	1/40
24.01.2015	KRJ	helppo A	2/40
22.01.2015	KRJ	helppo A	2/40
23.01.2015	KRJ	helppo A	7/50
10.05.2015	KRJ	helppo A	5/40
18.04.2015	KRJ	helppo A	2/30
13.04.2015	KRJ	helppo A	2/30
02.04.2015	KRJ	helppo A	4/30
31.03.2015	KRJ	helppo A	5/40
30.03.2015	KRJ	helppo A	3/40
23.03.2015	KRJ	helppo A	4/40
19.03.2015	KRJ	helppo A	2/40
17.03.2015	KRJ	helppo A	6/40
06.03.2015	KRJ	helppo A	5/60
04.03.2015	KRJ	helppo A	6/60

Päiväkirja

06.07.2016 Iän merkkejä ja tulevan pohdintaa

Viksu laiduntaa ja lomailee, mikäs sillä ollessa. Jalat sillä on alkaneet pikkuhiljaa muistuttaa, ettei polle enää mikään nuori ole. Muuten ori on oma itsensä, mutta pientä kireyttä on ollut nyt ilmassa jo jonkin aikaa. Jalat on monta kertaa tutkittu ja nyt siellä näyttäisi olevan kaikki balansissa, mutta katsotaan nyt sitten syksymmällä että mitähän sitä hevosen kanssa tehdään. Turhaan ei vanhaa hevosta minun mielestäni kannatta pitää sateenkaaren tällä puolen, mikäli tilanne siltä alkaa näyttää. Viksu on elänyt hyvän terveen elämän ja ikuinen lepo on sille jo pian ihan inhimillinen vaihtoehto. Toivotaan että hevonen pysyy ehjänä vielä sen aikaa, että laatuarvostelutilaisuuksiin ehditään. Tietenkin tässä mennään hevosen ehdoilla: mikäli nyt alkaa syksymmällä näyttää vahvasti siltä, ettei ori voi hyvin, jätetään laatikset sikseen. Päivä kerrallaan ja peukut pystyssä, muuta vaihtoehtoa ei ole.

15.01.2016 Jälkeläiskatsaus

Viksulle on siunaantunut neljä ihanaa jälkeläistä, joista kolme on kotona. Ensimmäinen jälkeläinen Limelli on tehnyt jo uraa siitostammana, samoin siitosorina seuraava jälkeläinen Viljami. Kolmas jälkeläinen Lumiia sai hyvän kilpailukodin ja onkin menestynyt mukavasti kilpapuolella. Limelli ja Viljami ovat olleet meillä kotona jonkun verran kisahevosina, mutta ovat nyttemmin jääneet hieman pienemmälle käytölle. Sijoituksia on kuitenkin sen verran, että Viksu kannattaa viedä KRJL-tilaisuuteen. Limellin kanssa on aikeissa myös palata kisaradoille ja tähdätä laatiksiin. Tänään syntyi Viksulle vielä neljäs jälkeläinen Villahaan Vilkas, joka jää ehdottomasti tallin omistukseen. Viljamista saatamme luopua, mikäli se menee kaupaksi, sillä Viljamin kanssa ei olla löydetty tatsia. Vilkas sen sijaan on ihana yhdistelmä kahdesta evm-sukuisesta hevosesta. Viksusta on saatavilla vielä maksimissaan 2 jälkeläistä.

14.08.2015 Paras kaveri löytyi vihdoin

Löysimme Viksulle kamun! Se on joutunut tarhaamaan paljon yksin, sillä sen on ollut vaikea luoda hyvää toveruutta muiden orien kanssa. Pihatossakin se tunkee nokkansa vähän liian uteliaasti muiden lähelle ja yrittää mennä symään muiden heinistä. Nyt saatiin Viksulle kaveri, joka pitää sille jöötä eikä anna Viksun kyseenalaistaa kumpi on johtaja. Tätä juuri tämä hevonen kaipasikin. Selkeitä rajoja ja turvallisen toverin, joka ei käy päälle eikä anna Viksunkaan sekoilla. Tarhakaverina toimii siis nyt Eemeli-ori, joka on maailman lupsakkain ihmisten keskuudessa, mutta jolla on selkeä kehykset hevoslaumassa. Viksu on tasoittunut jo nyt viikossa, kun se voi turvallisin mielin mennä syömään sieltä samasta heinäkasasta. Eemeli antaa sen kihnuttaa vieressä, mutta huomauttaa aina mikäli Viksu tulee liian lähelle. Viksu ymmärtää, että tuolle kaverille ei kannata mennä irvistelemään. Rauha maassa ja tarhassa siis!

09.03.2015 Kouluvalmennuksessa

Tilasimme tänään valmentajan meille kotiin, sillä viime valmennuksesta on kulunt kuukausi ja tässä välissä emme ole päässeet matkustamaan vaikka valmennuksia oltiinkin jo varattu. Viksusta on tullut hankala lastattava tai oikeastaan paremminkin asia on niin, että se menee traileriin mielellään aina kun ei olla menossa mihinkään vaan harjoitellaan vain. Sitten kun olisi tosi kyseessä, menee sillä pupu pöksyyn. Kaipa se aistii minusta, että jotain jännää on tulossa. Joka tapauksessa saatiin onneksi tänään Mikko Etelävirta meille valmentamaan meitä sileällä. Saavuttiin tyylikkäästi hiukkasen myöhässä, mutta tuttu ystäväni kyllä tiesi että olen elämäntapa-myöhästelijä. Harjoittelimme valmennuksessa etenkin laukkaa, mutta myös käyntityöskentely ja istuntani katsottiin läpi suurennuslasin tarkkuudella. Viksu oli aluksi hieman kaheli, mutta asettui aloilleen pikkuhiljaa kun tekemistä riitti ja sain annettua sille luotettavan tuen ohjalla. Mikolta saatiin hyviä selkeitä neuvoja ja niihin oli helppo vastata. Laukka saisi olla rennompi, nyt junnaamme kuulemma paikoillaan vaikka etenisimme suoraa uraa. Keskihalkaisijalla sen huomasin itsekin: kun ei ole seinät tai aidat antamssa tukea, Viksu menee mielummin hieman kasaan kuin levittää laukkaa isoksi, sillä sen on vaikea tehdä suoria linjoja laukassa aukealla alueella. Tästä suunta eteenpäin!

10.01.2015 Viliskantti muutti taloon

Saimme tänään uuden kantahevosen taloon, kun meitä kutsui Talli Sumunki. Perillä meitä odotti kaunis läsipäinen Viliskantti-ori (s. 09.12.2014, kasv. Katja Hämäläinen), jota olin käynyt koeratsastamassa pari kertaa ennen tarjouksen tekemistä. Tummanpunarautias uusi hevosystävämme oli ollut kaikilla ratsastuskerroilla hieman pinkeä, mutta kasvattaja vannoi hevosen tasoittuvan aina kun sopeutuu uusiin käsittelijöihin ja tiloihin. Haimme "Viksun" koeajalle ja katsomme rauhassa miten ori kotiutuu meidän suureen hevoslaumaan. Viliskantin kanssa pyritään kilpailemaan tänä vuonna aktiivisesti kouluratsastuksessa, minkä lisäksi Viksu toiminee kasvatustoiminnassamme jalostusorina vähintään muutaman varsan voimin. Viksu jäi nyt meille talliin iltaruokien äärelle, sillä pihattoon sitä ei viitsitty heti heittää uutena lauman tökittäväksi. Nuori Viksu-poika on kasvattajan mukaan utelias ja seurallinen hevosten seurassa, mutta tutustuttaminen jätetään tuleville päiville.