11.01.2016 Uuden vuoden tilannekatsaus
Manu on ollut meillä pikkuisen yli puoli vuotta, mutta tuntuu kuin olisimme omistaneet sen aina. Hyvin on Manu toiminut niin kilparatsuna kuin sunnuntaiajopelinäkin. Myös lapset ovat saaneet Manusta hyvän heppaystävän.
Kilpailutantereilla jatketaan tänä vuonna viime syksyn tapaan ja pyritään kisaamaan aktiivisesti niin koulu- kuin esteluokissakin. Välietappi-valmennuksia ja huilihetkiä on kyllä syytä ottaa, mikäli Manun kanssa ei meinata
menestyä, mutta optimistisesti katson tulevaan kevääseen. Näin nopeasti katsottuna näyttäisi siltä, että kyllä me ennen kesälomia lajilaatiksiin ilmoittaudutaan. Manusta olisi tarkoitus teettää vielä yksi kotiin jäävä varsa yleiskäyttöön.
Ennestäänhän orilla on viime kesältä kaksi iki-ihanaa pikkuprinsessaa jälkeläislistalla: Esteliina varsoi toukokuussa Eriikka-neitosen, jonka kanssa lähdettiin pitkän sairastelujakson jälkeen vasta tänä keväänä kisaradoille.
Kertun ja Manun tammavarsa Kesävilja syntyi kesäkuussa ja onkin ilmoitettu muutaman päivän päästä pidettävään tammikuun KRJL-tilaisuuteen. Kasvattajana saa olla ylpeä luomuksistaan ja varmasti olisi Manukin ylpeä tyttärestään jos tietäisi.
19.12.2015 Nasta lautaan ja pellolle laukkaamaan!
Tänään oli niin riemukas ratsastushetki puolenpäivän maissa tämän kaverin kanssa, että pakko ihan raportoida. Lähdin pellolle ratsastamaan tänään ilman satulaa tarkoituksena treenata väistöjä ja suoria linjoja aukealla alueella.
Manu toimi hyvin ja reagoi äärimmäisen mukavasti kaikkiin apuihin alusta lähtien. Treeni sujui hyvin ja minäkin sain itsestäni aika hyvin tuotua esiin hevoselle sen mitä halusinkin pyytää.
Palkitsin hevosen riehakkaalla laukkaremuilulla: satulatta meno oli vähän hurjapäistä, mutta hyvin pysyi energinen hevonen kasassa. Pikkupakkanen sai Manun aavistuksen normaalia terhakammaksi, mutta
sillä pysyi silti järki päässä ja ratsastajaa kunnioitettiin alusta loppuun. Sain kyllä olla jälleen tyytyväinen hevoseen, jolla on aina iloinen asenne työntekoon ja älliä päässä. Varmajalkaisena hevosena ei rekatkaan pelottaneet ja koko maastoratsastusreissu oli kaikkine osuuksineen onnistunut. Kotiin palasi onnellinen omistaja ja nokosia kaipaava liikuntatuokiosta väsynyt pullapolle. Taisi saada hullaantuneelta omistajalta vähän tavallista enemmän
leipää ja omppua retken jälkeen..
14.08.2015 Valmennuspäiväkirja
Olemme valmentautuneet Manun kanssa niin koulu- kuin esteratsastuksessa kesän ja alkusyksyn aikana aktiivisesti. Varsinaisesti meillä ei ole mitään ongelmia, mutta minusta on mukavaa käydä
ohjatuilla tunneilla, saada vinkkejä yleiseen työskentelyyn ja kehittyä itsekin ratsastajana samalla kun hevonen kulkee kerrankin koko ajan oikein ja tottuu ryhmätuntien hälinään.
Estevalmentajamme Anna Saappi on myös käynyt Manun selässä silloin tällöin ja selvittänyt miksi Manulla on ollut vaikeuksia sarjaesteillä tietyillä välimatkoilla. Koulupuolella ollaan hiottu laukkaa ja
koottua ravia sekä peruutuksia. Lisäksi suorat linjat ovat sekä sileällä että esteillä se meidän pieni hiomisen kohde: periaatteessa kaikki on hyvin, mutta Manu on aavistuksen vino ja ratsastajalla riittää tekemistä suorien linjojen kanssa.
Kotitreeni eroaa niin paljon etenkin yksityisvalmennuksista, joissa ohjaaja kiinnittää ihailtavan paljon huomiota istuntaani ja pienetkin asiat korjataan hipomaan täydellisyyttä.
Ei me huonoja oltu ennen valmennuskausia, mutta nyt ollaan vieläkin parempi ratsukko ja lähden kyllä hyvin tyytyväisin mielin radoille!
12.07.2015 ERJ:n alaiset tarinakilpailut
Esteratsastusjaoksen alaisissa tarinakilpailuissa Kidlingtonissa luokassa 100cm, sija 20/22. Tehtävänanto: Kirjoita vähintään 10 sanainen kommentti radastasi niin, että jokainen sana alkaa hevosesi nimen tai lempinimen ensimmäisellä kirjaimella.
"Mainio möngersi menemään mielettömällä minimalistisuudella, mutta minkäs
minä mahdoin maansa myyneelle murulleni. Mahtoi Mainiolle
maistua mielummin makoisat matkamurkinat muoviastiasta."
28.05.2015 Kevätsää lämmittää, Mainio-poijjaan herättää
Tänään oli viikon paras päivä: Mainion vuoro päästä retkelle! Aurinko paistoi hennon pilviharson takaa, linnut lauloivat kevään ilosanomaa ja lempeä tuulentuiske varmisti, ettei ainakaan liian kuuma tulisi.
Mainio oli tapansa mukaan hieman malttamaton kyytiin hypätessä kun varsin hyvin tiesi mitä oli luvassa. Alkuun jouduinkin muistuttamaan pidättävistä avuista aikalailla, mutta loppureissu meni ongelmitta.
Mane lönkötteli vienosti alla ja huokaili välillä rennosti. Ravatessa lähti lapasesta kerran jos toisenkin kerran ja laukka etenkin tuotti hieman hankaluuksia hevosen paahtaessa täyttä häkää silkasta
riemusta. Tilanne oli kuitenkin aina helppo tasata, reagoiva ja tottelevainen ori kun on. Kun paluumatkalla törmäsimme työntekijäämme Emmiin, joka oli juuri aloittelemassa maastoreissua Henkka-tamman kanssa, epäröin hetken miten tästä nyt selvittäisiin. Tamman ohittaminen sujui kuitenkin hämmentävän hyvin: Mainio jatkoi mukisematta kapealla tiellä tamman ohi, joka sen sijaan pöljäili minkä ehti huomatessaan komean sulhasehdokkaan vieressään.
Kyllä sai Mainio taas roppakaupalla kehuja, pusuja ja porkkanoita kun takaisin kotiin päästiin.
21.05.2015 Mitä mainioin Mainio!
Haimme tänään uudelleen ovensa avanneelta Riikinnevan tallilta kaksi tuontisukuista yleispainotteista suomenhevosta Villahakaan.
Toinen on Esteliina, varsin tammamainen tapaus ja toinen on täysin erilainen, oikein mukiinmenevä ja ikäisekseen älyttömän jämpti ja järkevä Vallan Mainio.
Näiden kanssa on mukava jatkaa tulevaan kesään ja syksyyn, jolloin viimeistään Mainionkin kanssa startataan koulu- ja estekilpailuiden merkeissä.
Olen jo nyt kaavaillut, että tästä haluan itselleni enemmän kuin sen kaksi jälkeläistä, joka on yleensä ollut vakio kotiinjäävien jälkeläisten määrässä.
Mainion kanssa tähdätään myös laatiksiin oikein tosissaan. Sen verran se on mutkaton ja miellyttävä, etten nää mitään syytä miksi tämän kanssa ei voisi menestyä.
Tavoitteeksi voisi ottaa sen, että vielä tämän vuoden puolella Mainiolla olisi plakkarissa sekä KRJ- että ERJ-laatisten palkinnot.
|
|