RUNON VILMA

ERJ-I SV-II

Virallinen nimi Runon Vilma Kutsumanimi Vilma
Syntymäaika 01.01.2015 (16v) Rotu suomenhevonen
Sukupuoli tamma Säkäkorkeus 156cm
Kasvattaja Melina (VRL-11408), Runoratsut Omistaja Uppe VRL-11253
Koulutustasot KO heB RE 120cm VH-numero VH15-018-0013

SAAVUTUKSET

Palkittu 20.03.2015 Suomenhevosvarsojen laatuarvostelussa palkinnolla SV-II (2v)
Palkittu 31.10.2016 Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I





Vilma on varsinainen vauhtiveikko. Pippurinen tamma on ollut nuorempana estekenttien ruusukehai, joka ei edelleenkään jätä ketään kylmäksi. Vilmalta ei vauhti todellakaan lopu kesken, eikä se kyllästy työntekoon ikinä - etenkään esteradalla. Vilma osaa olla kuitenkin myös varsinainen jäärä, eikä suomenhevosen junttimaisuutta todellakaan jää uupumaan. Jokin tässä tammassa kuitenkin saa tutut ja tuntemattomat rakastumaan hevosen sympaattisuuteen.

Tammassa on se miinuspuoli, ettei se oikein osaa seisoa pitkää aikaa paikallaan hosumatta mistään. Vilma on usein ylivilkas, toisinaan jopa rasittava eritoten hoitotilanteissa, joissa sen pitäisi osata seisoa nätisti paikallaan. Jos tammaa haluaa siis hoitaa ilman murtuneita varpaita tai syötyjä vaatteita, se kannattaa ehdottomasti sitoa kiinni hoidon ajaksi. Jos et tätä tee, Vilma tosiaankin seilaa ympäri karsinaa, pureskelee ja imeskelee vaatteita ja tuuppii hoitajaansa minkä ehtii. Suitsiessa Vilma yleensä nostelee päätään, eikä haluaisi avata suutaan ilman tappelua. Satulaa laittaessa tamma väistää mieluusti kauemmaksi ja vyötä kiristäessä pullistaa mahansa kunnon tynnyriksi. Tiedä sitten mistä nämä huonot tavat juurensa juontaa, mutta niitä pyritään sitkeällä työllä kitkemään pois ajan saatossa.

Ratsastaessa tämä neitonen osaa olla hyvinkin yllättävä pakkaus: joko se kaakattaa menemään normaaliin tapaansa, eikä niinkään kiinnostu ratsastajan toimista, tai vaihtoehtoisesti se toimii äärettömän tyylikkäästi, kuuliaisesti ja reippaasti. Vauhdikkuutta tästä tammasta ei missään tilanteessa tule puuttumaan, mutta toisinaan ratsastajan kuuntelemisessa voisi olla parantamisen varaa. Vilmalla on joskus tapana kaahottaa menemään minkä kintuistaan pääsee, erityisesti esteillä, joista se nauttii suunnattomasti. Kouluratsastuksessa neiti voi olla myös varsinainen tahmatassu, jolloin sen kanssa joutuu todellakin tekemään työtä, että se muuttuu rautakankia ihmeellisemmäksi ratsuksi. Esteillä sulavat liikkeet ovat kuitenkin arkipäivää, eikä ole todellakaan ihme, jos Vilma kääntyisi esteradalla vaikka kolikon päällä. Se tekee siitä erittäin mukavan ratsastettavan, mutta ilmaiseksi se ei anna ratsastajalleen mitään, milloinkaan. Vilma ei hyppää jos ratsastaja ei ole täysillä mukana, joten ratsastajankin on osattava jotain eikä vain matkustella selässä perunasäkkinä. Maastoratsuna Vilma on kuin juna. Se menee lujaa ja tasaisesti eikä säikähtele turhia. Vauhdista pitävälle Vilma onkin oiva maastomopo, sunnuntairatsasteluun se ei ole niinkään käypä.

Kisapaikalla Vilma vasta innoissaan onkin. Jokapuolella vieraita hevosia joihin olisi kiva tutustua, mutta sen sijaan pitäisi tehdä töitä. Sekään ei silti tammaa haittaa, sillä yleisön edessä se pistää oikein parastaan ja hyppää valtavia esteitä valtavilla ilmavaroilla. Moni on ihmetellyt että mitä lisäaineita tälle sporttisuokille syötetään kun se hyppää niin valtavan korkealle. Heinää se syö ainakin napansa täyteen, mutta itsekkään en tiedä mistä se nuo hyppylahjat peri. Luonne © edelliset omistajat Jenny & Peikko


 

SUKUTAULU

I   Huvitutin Hulivili
KTK-III SV-III EV-II

II   Huvitutin Viljami
KTK-III ERJ-I SLA-II
III   Kajon Mustasurma
KTK-II KRJ-I
IIE   W.B. Vivianna
IE   Tutin Salaperäinen IEI   Kukkiksen Mikitin
IEE   Kesälehdon Maija-Liisa

E   Joogin Roihusydän
KTK-III ERJ-I YLA2 SLA-I SV-II EV-I

EI   Joogin Savusydän
KTK-II
EII   Koistilan Kaihomieli
KTK-I KRJ-I ERJ-II YLA2
EIE   Joogin Savusini
SV-I
EE   Fiktion Rosiitta
KTK-III ERJ-I SLA-I SV-I
EEI   Elias Luned
ERJ-I SLA-II
EEE   Fiktion Rosiina
KTK-III ERJ-I ERL-III YLA2 SLA-I SV-I

Isälinja: Huvitutin Hulivili - Huvitutin Viljami - Kajon Mustasurma - Vinkare (4)
Emänlinja: Joogin Roihusydän - Fiktion Rosiitta - Fiktion Rosiina - Himputtiina (4)


JÄLKELÄISET

s. 17.11.2015 o. Peikkolan Remuaja i. Villahaan Reemus ERJ-sijoituksia / SV-I
s. 06.08.2016 o. Villahaan Voitonkaiku i. Villahaan VoittoERJ-sijoituksia
s. 12.09.2016 t. Villahaan Violetta i. Hiprakan EmertusERJ-sijoituksia

NÄYTTELYTULOKSIA

13.12.2015 - NJ - Satulinna - suomenhevostammat - 4/12 sertin arvoinen


KILPAILUMENESTYS

42 ERJ-sijoitusta

1.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 4/40
1.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 2/40
2.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 4/40
2.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 5/40
2.5.2015 - Mörkövaara - 120cm - 2/30
3.5.2015 - Mörkövaara - 120cm - 5/30
4.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 5/40
4.5.2015 - Mirrormere - 120cm - 1/30
5.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 1/40
5.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 2/40
5.5.2015 - Mörkövaara - 120cm - 2/30
6.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 3/40
7.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 5/40
7.5.2015 - Mörkövaara - 110cm - 5/30
7.5.2015 - Mörkövaara - 120cm - 2/30
8.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 1/40
9.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 1/40
9.5.2015 - Mörkövaara - 110cm - 3/30
9.5.2015 - Mörkövaara - 120cm - 4/30
9.5.2015 - Mirrormere - 120cm - 4/30
10.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 1/40
10.5.2015 - Huvitutti - 120cm - 6/40
11.5.2015 - Mirrormere - 120cm - 5/30
13.5.2015 - Mirrormere - 120cm - 5/30
2.9.2015 - Huvitutti - 120cm - 1/80
6.9.2015 - Huvitutti - 120cm - 4/80
8.9.2015 - Huvitutti - 120cm - 8/80
8.9.2015 - Huvitutti - 120cm - 4/80
12.9.2015 - Huvitutti - 120cm - 2/80
17.9.2015 - Huvitutti - 120cm - 8/80
20.9.2015 - Huvitutti - 120cm - 4/80
18.11.2015 - Huvitutti - 120cm - 3/40
24.11.2015 - Huvitutti - 120cm - 6/40
29.11.2015 - Edelsten - 120cm - 3/30
30.11.2015 - Edelsten - 120cm - 1/30
5.12.2015 - Edelsten - 120cm - 4/30
6.12.2015 - Edelsten - 120cm - 2/30
19.12.2015 - Edelsten - 120cm - 5/30
20.12.2015 - Edelsten - 120cm - 1/30
21.12.2015 - Edelsten - 120cm - 1/30
22.12.2015 - Edelsten - 120cm - 4/30
23.12.2015 - Edelsten - 120cm - 4/30




PÄIVÄKIRJA

27.09.2016 Päiväkirjamerkintä: Rauhoittumisen merkkejä ilmassa

Nyt kun Vilma on ollut suht toimettomana ja kantanut mahassaan kaksi varsaa lyhyen ajan sisällä, tuntuu tamma rauhoittuneen aavistuksen verran. Neiti tuntuu elelevän päivä päivältä vain enemmän downsiftaajan elkein ja hevoseen on alettu saada aivan uudenlaista kosketuspintaa. En tiedä sitten rauhoittaako sitä pullea pihattoelämä vai emänä toimiminen, mutta kehitystä on pienen ajan sisällä ollut huimasti. Meidän tallitytöt Senni ja Maria ovat innostuneet kokeilemaan Vilmalla toisinaan kuolaimettomia suitsia ja jopa pelkkää kaulanarua kentällä juoksuttaen ja myös itsenäisesti ympyröillä. Täytyy kyllä sanoa, että saa olla ylpeä sekä tytöistä että Vilmasta: tamma on tyttöjenkin mielestä ollut yllättävän vastaanottavainen ja maltikas ja toimii kuolaimettomilla yllättävän hyvin. Saa nähdä muuttuuko se nyt tämän viimeisimmän jälkeläisen, Violetan, vieroituksen myötä taas hermoheikoksi, mutta ainakin nyt tämä kuukausi on ollut yhtä juhlaa tamman kanssa.

23.08.2016 Päiväkirjamerkintä: Villahaasta Vilmalle loppuiän koti

Runoratsuilta päätyi meille jälleen uusi hevonen, mutta tälläkertaa hieman erilaisista lähtökohdista. Ensinnäkin kyseinen tamma on estepainotteinen ja toisekseen se on jo ennen meille tuloaan saanut yhden jälkeläisen ja menestynyt kisaradoilla sekä suomenhevosvarsojen laatuarvostelussa. Kolmanneksi Vilmaa on pompoteltu kodista kotiin esimerkiksi viime vuoden aikana peräti kolme kertaa. En tiedä onko tamma aina ollut yhtä vilkas ja kireä kuin mitä se tällähetkellä on, sillä voihan jatkuvat muutokset ja stressi aiheuttaa tammassa tätä silmiin pistävää levottomuutta. Nyt Vilman kanssa pyritäänkin tasaamaan arjen rutiinit ja opettelemaan pihattoelämää. Syksyn aikana se myös astutetaan ainakin yhdellä estepainotteisella 4-polvisella orilla ja tämä varsa on suunnitteilla jättää kotiin. Orin valinnassa täytyy kuitenkin olla tarkka, sillä tamma vaatii orilta todella lupsakan luonteen jotta vältytään turhan säpäkältä jälkikasvulta. Reipas askel ja motivoitunut työmyyräluonne on tietenkin aina plussaa esteradoilla, mutta kyllä varmuutta ja rohkeutta vaaditaan siinä missä vauhtiakin. Muuta tamman luonteesta en vielä tässä vaiheessa sanoa kuin sen, että se on tavattoman hutiloivaa sorttia ja varmasti tehnyt upeita ratoja vikkelyytensä ja huimapäisyytensä ansiosta. Se kuitenkin hosuu hoitaessakin ja vaatii nyt selkeästi pientä rauhoittumista ja lomaa, joka täytetään reippailla maastolenkeillä, irtohypytyksillä ja kivoilla heppakavereilla pihatossa. Eiköhän se tuosta siis tule hieman tasaantumaan vielä ajan myötä. Olen yrittänyt selvittää miksi Vilma on kiertänyt niin usein kodista kotiin, mutta mitään pätevää syytä en ainakaan vielä ole löytänyt.

10.11.2015 Estevalmennuksessa edellisen omistajan kanssa

Olin pyytänyt vakiovalmentajani Eijan taas koutsaamaan meikäläistä, ja erityisesti mua ja Vilmaa. Olin juuri ostanut Vilman (hupsista), ja nyt olisi jo korkea aika valmentautua kunnolla tamman kanssa. Olin jo aiemmin tutustunut Vilmaan hieman, mutta nyt olisi hikirääkin aika. Vilma oli heti alusta asti todella vauhdikkaalla päällä ja mun oli aluksi vähän vaikea saada sitä rauhoittumaan. Alkuverryteltiin ravaillen samalla kun Eija kasasi meille esteitä. Vilma oli todella energinen ja sain pidättää sitä aika roimasti, että vauhti pysyisi edes jotenkuten tyytyväisenä. Eija huikkasi, että tänään pidetään estekorkeus vielä melko matalana, opetellaan miten uusi hevonen toimii. Ahkeran työskentelyn ja hienvaluttamisen jälkeen sain vihdoin Vilman kuulolle ja liikkumaan rauhallisesti. Oli ensimmäisen tehtävän vuoro.

Eija oli rakentanut kolme estettä maneesiin, jotka oli tarkoitus mennä tietyssä järjestyksessä. Ensimmäistä oli tarkoitus lähestyä ravissa ja jatkaa sen jälkeen laukalla kohti seuraavaa, joka oli sarjan ensimmäinen osa. Ravilähestymiset sun muut menivät pipariksi kun Vilma innostui ja rikkoi laukalle. Sarjaesteen toiselle osalle ajauduttiin hyvinkin juureen, mutta Vilma ylitti matalan esteen silti vaikeuksitta. Ravasin tammalla hetken, jotta saisin sen taas kuulolle ja yritin uudestaan. Tällä kertaa istuin lähestyessä tiiviimmin satulassa, ja Vilma pysyi ravissa esteelle asti. Laukkakin nousi tasapainoisempana esteellä, ja tehtävä sujui hyvin. Teimme saman tehtävän vielä muutaman kerran korotetuilla esteillä, ennen kuin vaihdoimme suuntaa. Esteet oli rakennettu niin, että ne pystyi hyppäämään kummasta sunnasta vain, joten sama tehtävä toiseen suuntaan. Vilma oli reipas ja sen sai laittaa odottamaan kovalla vaivalla. Muutaman onnistuneen suorituksen jälkeen annoin löysää ohjaa ja kävelimme hetken samalla kun Eija vähän muokkasi esteitämme.

Kävelyn jälkeen ravailin ja laukkailin hetken ympyröillä, ennen kuin jatkoin samaa tehtävää, tällä kertaa suoraan laukassa. Eija oli tehnyt ensimmäisestä esteestä oikein näppärän trippelin, sarja pysyi samana. Aloitimme melko pienillä korkeuksilla, ja Eija nosti esteitä joka välissä, kunnes kaikki esteet olivat suunnilleen metrisiä. Päätimme, että tästä korkeammalle emme nosta, vaikka Vilma alkoi toimia koko ajan paremmin ja paremmin. Estekorkeuden kasvaessa tamma jätti humputtelut sikseen ja keskittyi jopa esteisiin. Trippeli on haastava estetyyppi, ja kerran siihen tuli pudotuskin oman sähläyksen vuoksi. Muuten Vilma toimi erittäin hyvin, ja lopuksi kokeilimme samaa tehtävää myös toiseen suuntaan. Kaikki sujui hyvin, joten loppuverryttelin kevyessä ravissa puolipitkin ohjin samalla kun Eija purki esteitä ja jutusteli mukavia kanssani.



VIRTUAALIHEVONEN / KUVAT © S.H