VILLAHAAN SURUTUULIA

 
Kuvat © mlj

Virallinen nimi Villahaan Surutuulia Kutsumanimi Suru
Syntymäaika 08.10.2015 (13v) Rotu suomenhevonen
Sukupuoli tamma Säkäkorkeus 153cm
Kasvattaja Villahaka Omistaja Uppe VRL-11253
Koulutustasot KO vaB RE 70cm VH-numero



Tällä hevosella on nimensä takana hyvin merkittävä tarina menetyksestä ja pelosta, eikä nimi kyllä kaukana ole myöskään tamman luonteenlaadusta. Suru on hieman arka, mutta äärimmäisen ystävällinen neiti, joka kaikessa herkkyydessään vaikuttaa kokoajan olevan huolissaan jostakin. Yhtä hyvin tämän tamman nimi voisikin siis olla Huolituuli.

Surun kanssa tasainen elämä on hyvä ja toivottava asia. Tamma ei kaipaa mitään ylimääräistä elämäänsä, sillä ihan perusjututkin tuntuvat toisinaan painavan tamman mieltä erityisen paljon. Herkkä tamma nauttii rutiineista ja siitä, että se saa paljon rapsutuksia ja huomiota osakseen. Yksinään neiti ei oikeastaan viihdy, vaan tutun kaverin kyljessä olo on turvallisempi. Uusia ihmisiä Suru voi vierastaa eikä hoitaessa rentoudu heti. Tamman luottamus on kuitenkin melko helppo saada ja silloin ei hevosen kanssa ole hullumpaa työskennellä.



SUKUTAULU

I   Runon Pilmanteri
KRJ-I Jälkeläisluokka C

II   Pismanteri III   Parmanteri
IIE   Sikurilla
IE   Valssin-Tahti IEI   Valssaaja
IEE   Ilta-Tähti

E   Rajattoman Suvetar

EI   Liekin Leikki EII   Liekin Tanssi
EIE   Iivan Leikitär
EE   Vilutar
KRJ-I SLA-II
EEI   Luihu-Rovasti
EEE   Viimakka

JÄLKELÄISET

s. 00.00.0000 o. Villahaan (i. )




KILPAILUMENESTYS

33 KRJ-sijoitusta

08.10.2016KRJvaativa B1/30
30.08.2016KRJvaativa B2/40
24.08.2016KRJvaativa B6/40
24.08.2016KRJvaativa B6/40
22.08.2016KRJvaativa B6/40
21.08.2016KRJvaativa B3/40
21.08.2016KRJvaativa B2/40
23.11.2015KRJvaativa B6/50
21.11.2015KRJvaativa B6/50
19.11.2015KRJvaativa B5/50
16.11.2015KRJvaativa B4/40
13.11.2015KRJvaativa B5/40
18.11.2015KRJhelppo A5/30
13.11.2015KRJhelppo A2/30
30.11.2015KRJhelppo A1/50
28.11.2015KRJhelppo A1/50
18.11.2015KRJvaativa B4/50
15.11.2015KRJvaativa B4/50
12.11.2015KRJvaativa B2/50
30.04.2016KRJ-Cuphelppo A21/247
27.10.2016KRJvaativa B4/30
26.10.2016KRJvaativa B5/30
23.10.2016KRJvaativa B2/30
22.10.2016KRJvaativa B2/30
21.10.2016KRJvaativa B2/30
29.10.2016KRJvaativa B4/40
22.10.2016KRJvaativa B1/40
21.10.2016KRJvaativa B2/40
16.10.2016KRJvaativa B2/30
11.10.2016KRJvaativa B5/30
10.10.2016KRJvaativa B5/30
10.10.2016KRJvaativa B1/30
09.10.2016KRJvaativa B4/30






PÄIVÄKIRJA

14.10.2015 Päiväkirjamerkintä: Lokakuisia surutuulia

Tätä varsaa oltiin odotettu kuin hullut: kasvatti tulisi olemaan sekä Suvettaren että Pilmanterin ensimmäinen kotiin jäävä jälkeläinen, oikea kultahippu. Suvetar synnytti pienen tammavarsan merkittävästi etuajassa. Surun syntymää edeltävinä tunteina olin joutunut hyvästelemään yhden nuoren, juuri menestyksekkäästi kilpailu-uransa aloittaneen tammamme, joka onnistui telomaan itsensä tarhaillessaan hengenvaarallisesti ja menehtyi saamiinsa vammoihin. Avitin siis Suvetarta yllättäen alkaneessa synnytyksessä hyvin surullisin, mutta toisaalta myös onnellisin mielin. On kyllä hyvästejä ja uusia kohtaamisia tämä hevostilallinen elämämme täynnä, ajattelin. Kun heikko, hauras ja kertakaikkisen pieni keskenkasvuinen tammavarsa sitten syntyi, olin täynnä surua jo vähän niinkuin etukäteen, sillä pelkäsin tämän pienen prinsessan kuolevan käsiini millä hetkellä hyvänsä. Mutta kuinkas kävikään. Tamma kasvoi ja kunto koheni, honteluus katosi ja hevonen alkoi päivä päivältä muistuttaa enemmän ja enemmän ihan tervettä tammaa. Mutta voi miten suuria tunteita Suvettaren ja Surutuulian ensimmäisten yhteisten päivien aikana koinkaan. Menettämisen pelkoa oli niin kovin vaikea käsitellä. Tässä taas huomaa kuinka näihin eläimiin tämän elämäntavan myötä kiintyy. Että hevonen ei olekaan enää vain eläin, vaan odotettu, rakastettu ja ikävöity elämän teillä vierellä kulkeva kumppani. Nyt kaikki on hyvin ja meillä on taas yksi kaunis kasvattistamma lisää. Aivan on kyllä vanhempiensa näköinen. Olen Surun syntymän myötä ottanut yhteyttä sekä isän että emän kasvattajaan ja ihan mielenkiinnosta pyytänyt saada nähdä Rikun ja Supun varsakuvia. Surussa on kyllä niin samaa hohtoa ja hopiaa kuin vanhemmissaankin. Jännittävää nähdä tuleeko Surusta yhtä pieni ja pyöreä lyhyenläntä puksutin kuin emästään, vai karttuuko sille kokoa yhtä paljon kuin näyttävälle isälleen. Harja näyttää ainakin vielä tässä vaiheessa suuntautuvan enemmän emän harjanysään, mikä on sinänsä harmi kun toisena vaihtoehtona olisi ollut Pilmanterin jumaltukka.






Tämä hevonen on virtuaalihevonen.