KUURALEHDON JEELI

 
Kuvat © ransu.kuvat.fi

Virallinen nimi Kuuralehdon Jeeli Kutsumanimi Jeeli
Syntymäaika 27.06.2016 (3v) Rotu suomenhevonen
Sukupuoli ori Säkäkorkeus 157cm
Kasvattaja Kuuralehto Omistaja Uppe VRL-11253
Koulutustasot KO vaB RE 80cm, koulupainotteinen VH-numero



Palkittu 20.08.2016 Suomenhevosvarsojen laatuarvostelussa palkinnolla SV-II

Palkittu 20.08.2016 Kouluvarsojen ja -nuorten laatuarvostelussa palkinnolla KV-III (3v)




Jeeli on aivan yhtä huomionkipeä hevonen kuin isänsäkin. Se lähtisi aina mielellään tarhasta mukaan ja yksin karsinaan jäädessään tuppaa pitämään meteliä, etenkin jos se ei näe kavereita karsinastaan. Jeeli on hoitaessa huomionhakuisuuden lisäksi melko virkeä ja valpas tapaus, eikä oikein malttaisi seistä paikoillaan sen aikaa, että pakolliset toimet saadaan hoidettua. Ei siis kannata edes haaveilla hoitavansa tätä oria pitkäveteisesti ja ilman huolen häivää. Pahaa Jeeli ei tee, mutta hieman vallaton se kyllä on.

Säpäkkänä hevosena Jeeli on ratsastaessa elementissään vaihtuvissa ja monimutkaisissa tehtävissä, joissa tapahtuu paljon. Toistot ja verkkaiset tehtävät saavat orin herkästi vaipumaan omiin haaveisiin ja näin ollen reagoimaan apuihin hitaammin. Moniulotteiset treenit on Jeelin mieleen: mitä enemmän sen täytyy uurastaa, sitä miellyttävämpi se on ratsastaa.

Jeeli tulee moitteettomasti toimeen uusien hevosten ja ihmistenkin kanssa, tykkää matkustaa ja sopeutuu uusiin paikkoihin lunkisti. Tässä valppaassa hevosessa on siis mahdottoman paljon hyviä puolia, mutta kovin rauhallista arki ei tämän kanssa ole.



SUKUTAULU

I   Kanervarannan Jeera
SV-II

II   Jaarami III   Jeemias
IIE   Milli-Magenta
IE   Hailakka
SV-II
IEI   Aamu-Aronia
IEE   Harmaja

E   Kettulan Sirenna

EI   Ritari Ruu EII   Ritarilinna
EIE   Kengu
EE   Supina EEI   Valoilmiö
EEE   Savusuudelma

JÄLKELÄISET

s. 00.00.0000 o. Villahaan (e. )




KILPAILUMENESTYS

40 KRJ-sijoitusta

25.09.2016KRJvaativa B3/50
21.09.2016KRJvaativa B4/50
29.09.2016KRJvaativa B1/50
26.09.2016KRJvaativa B7/50
18.09.2016KRJvaativa B5/30
16.09.2016KRJvaativa B5/30
03.09.2016KRJvaativa B1/30
01.09.2016KRJvaativa B5/30
30.08.2016KRJhelppo A3/30
28.08.2016KRJhelppo A2/30
27.08.2016KRJhelppo A4/30
26.08.2016KRJhelppo A4/30
25.08.2016KRJhelppo A5/30
24.08.2016KRJhelppo A2/30
23.08.2016KRJhelppo A5/30
23.08.2016KRJhelppo A1/30
25.08.2016KRJvaativa B1/40
24.08.2016KRJvaativa B3/40
22.08.2016KRJvaativa B5/40
21.08.2016KRJvaativa B4/40
05.11.2016KRJvaativa B1/40
05.11.2016KRJvaativa B5/40
04.11.2016KRJvaativa B2/40
02.11.2016KRJvaativa B6/40
20.09.2016KRJhelppo A3/40
19.09.2016KRJhelppo A6/40
18.09.2016KRJhelppo A6/40
14.09.2016KRJhelppo A3/40
11.09.2016KRJhelppo A6/40
16.09.2016KRJhelppo C2/50
15.09.2016KRJhelppo C7/50
29.09.2016KRJhelppo A2/40
28.09.2016KRJhelppo A4/40
25.09.2016KRJhelppo A1/40
27.09.2016KRJvaativa B6/40
22.09.2016KRJvaativa B4/40
14.09.2016KRJvaativa B5/40
09.09.2016KRJvaativa B1/40
07.09.2016KRJvaativa B4/40
04.09.2016KRJvaativa B2/40






PÄIVÄKIRJA

24.09.2016 Päiväkirjamerkintä: Juoksutusta kaatosateella

Hirvittävä ilma! Samaa mieltä taisi olla myös Jeeli, kun hain sitä iltapäivällä tarhasta. Voi miten se steppailikaan portilla rankkasateen aiheuttamassa mutavellissä harja tuhannen takussa ja selkä mudassa. Ketjusta ei paljon apua ollut, kun ori rynni talliin tietäen, että siellä on kavereita. Tarhaan jäi vielä muutama reppana, mutta Jeeli ei siitä piitannut: se kun sattuu tietämään tottumuksesta, ettei sitä tyhjään talliin olla viemässä. Olinkin pyytänyt ennen Jeelin hakua kahta meidän tallityttöä ättämään treenin jälkeen pari hevosta huilaamaan karsinoihinsa näköetäisyydelle pesarista. Jeeli kulki pesariin tottuneesti ja suorastaan aneli silmillään, että huollan sen nyt heti paikalla kuivaksi. Kauan siihen meni, mutta kaunis oli lopputuloskin. Jeeliä ei yhtään haitannut seisoskelu, mikä oli tänään hyväksi sillä työmaata riitti. Lähellä olevat kaverit toivat selkeästi orille turvaa. Maneesiin ori ei olisi alkuun halunnut lähteä vaan jumitti tallin ovelle. Maneesiin päästyämme aloitin Jeelin kanssa juoksutustreenin. Juoksuttaessa Jeeli ei samalla tavalla vaivu tylsistymiseen kuin toisinaan ratsastaessa ja sitä onkin aina ilo juoksutella tämän ansiosta. Siirtymät sujuivat hyvin ja orin kanssa lähdettiin takaisin talliin oikein hyvillä mielin. Ulos en sitä enää raaskinut viedä, olihan se niin hyvin harjattukin tältä päivältä. Ori jäikin siis talliin lähelle kavereita odottelemaan iltaruokailun alkua.

11.09.2016 Kouluvalmennus

-Pirskutarallaa tätä meininkiä taas, tuhisen selässä jalustimet kaulalle kiepsaistuna ja hypin kuin perunasäkki sinne tänne. Jeelillä on hieman liikaa energiaa ja pääty-ympyrät harjoitusravissa eivät meinaa luonnistua nuorikon kanssa. Valmentajamme Sini Ahola neuvoo ympyrän keskellä minkä ehtii ja Jeeli juoksee alta. Jossain vaiheessa kaikkien oli pakko ottaa tuumaustauko, sillä yrityksestä huolimatta hevosen jarrut eivät toimineet eikä siihen auttaneet mitkään kiemurat. -Teillä on aika puskatason kotiläksyjä kuule. Juoksuta ennen ratsastusta nyt ainakin sanotaanko viikko tästä eteenpäin ja selässä keskity siirtymiin. Ei ole mitään tolkkua lähteä treenaamaan vielä isommin, jos vauhdinsäätely ei suju. Sä tiedät itsekin etten tahallaan anna kritiikkiä, vaan Jeelin kohdalla nyt on pakko mennä ihan sinne perusasioiden äärelle ennenkuin mitään ratoja aletaan treenata, Sini meille saneli loppukäyntien aikana ja antoi seuraavan valmennusajan. Kentältä lähdimme hieman noloina mutta väsyneinä kumpikin: hevonen silkasta liikunnasta hikisenä ja minä siitä, että yritin saada hevosesta liikettä pois. Sinänsä paradoksaalista: kuinka saada hevonen motivoitumaan työnteosta, kun vauhdin sijaan nuorikon pitäisi hidastaa ja eikös se jos joku kuulosta negatiiviselta.

02.09.2016 Päiväkirjamerkintä: Maastossa

Tuomo täällä terve! Kuten Uppe jo ehtikin todeta, olen kova viemään meidän suomenhevosia maastoon. Hevoset ovat olleet osa elämää siitä lähtien, kun Upen tapasin, joten olen pienen painostuksen alla oppinut ratsastamaan. Edelleenkään minua ei kisakentille päästetä, mutta omassa rauhassa saan hevosia ratsastaa, etenkin siellä puskissa missä kukaan ei näe. Noh, tänään Uppe varusti minulle Jeeli-nimisen orin ja lähdettiin hevosen kanssa tutustumaan uusiin maisemiin. Hevonen oli reipas, mutta on niitä ennenkin höyryjunia kesytetty. Mitä enemmän oria vastustelin, sitä kovempaa se meni. Lopulta heitin ohjat kaulalle, irrotin kädet sivuille ja aloin juttelemaan säätilasta hevoselle. No eihän se nyt ihan hetkessä siitä laantunut, mutta kyllä hämmennys apujen puutteesta sai hevosen vähän hidastamaan ja kohta allani käveli jo ihan tasaisen rauhalliseen tahtiin etenevä nuorikko. Ylämäkeä vasten suoritettu laukkaosuus meni näppärästi hevosen laukatessa täysin vapaalla ohjalla. Eipä se viitsinyt erityisemmin sinkoilla, lähinnä alkoi jopa väsyä loppuvaiheessa ja pudotti mielellään raville mäen päällä. Kotiin oli helppo palata tyytyväisenä: Jeelistähän saa ihan mukavan kaverin kun vähän oppii tuntemaan mistä naruista vedellä.

20.08.2016 Päiväkirjamerkintä: Suomenhevosvarsojen laatuarvostelussa

Olipahan päivä! Korkkasimme Jeelin ja Ilonan kanssa Virtuaalisten Suomenratsujen järjestämän varsa-arvioinnin ja palasimme hyvillä mielin kotiin II-palkinnolla palkitun orin kanssa. Ilonan suhteen kävi hieman nolosti, sillä sen pisteet eivät riittäneet edes III-palkinnolle. Ilonan kanssa nyt muutenkin oli hieman säätöä koko päivä ja 2-vuotiaiden jälkeen Tuomo lähtikin viemään stressaantunutta Ilona-raukkaa kotiin ja tuli sitten noutamaan 3-vuotiaiden luokan jälkeen minut ja Jeelin kotiin. En ollut aiemmin osallistunut kyseiseen tilaisuuteen, joten totta kai sekin osaltaan vaikutti varmasti tietyissä määrin arvosteluun, kun esimerkiksi Jeeli hössötti sen minkä ehti kun huomasi minun levottomuuden. Tapahtumassa oli ihan älyttömästi tuttuja naamoja ja mikä parasta, oli osallistujien joukossa laskujeni mukaan viisi meidän kasvattia! En ollut varautunut näkemään niin paljon meidän vauvoja paikalla, joten olihan se aivan mahtavaa päästä näkemään pikkuisten villahakalaisten ensimmäiset laatuarvostelutilaisuudet. Kolme niistä sai ensimmäisen palkinnon, mikä lämmitti kyllä kasvattajan rakastavaa sydäntä kovasti. Jeelinkin II-palkinto on todellinen ylpeyden aihe, onhan se nyt ensimmäinen kanssani varsa-arvioinnissa menestynyt suomenhevoseni.

29.07.2016 Päiväkirjamerkintä: Jeeli meets Tuomo

-Mikäs kaveri meillä täällä oikein on? kuulin Tuomon lässyttävän Jeelin karsinan edessä. -Sun tuleva inkkariratsu. Huomenna voisit sen kanssa jo kentällä vaikka vähän leikkiä, kaipaa meinaan paljon virikkeitä tämä otus, vastasin miehelleni, joka on tunnetusti tallimme huimapäisin maastoratsastaja ja nuorten hevosten paras kaveri aktiviteettien saralla. Tuomon tehtävä tässä yrityksessä on lähinnä pitää hevosten päät selvinä ja parhaiten mies siinä onnistuu viemällä hevoset luontoon ja keksimällä niiden riemuksi erilaisia maasta käsin tehtäviä harjoituksia. Tuomo vie kaikenikäisiä hevosiamme maastoon ahkerasti, sillä tiettyjä hevosia en tallitytöillemme uskalla antaa maastoon. Yksikin selästä tippunut ja itsensä loukannut osaava kisaratsastajamme on liikaa. Mutta Tuomo jos kuka tämän homman taitaa ja on aina pysynyt selässä (kop kop). Jeeli pörisi kainosti Tuomolle karsinassa ja muutaman kierroksen karsinassa rundia vedettyään kurotti pään karsinan yli suoraan miehen olalle. -Me ollaan jo hyviä kavereita. Huomenna pidetään poikien ilta vai mitä Jeeli? Tuomo jatkoi lässyttäen ja sai minut hymyilemään. Onni on aviomies, jonka rouhea karskius varisee lattialle heti kun on hevonen lähellä.






Tämä hevonen on virtuaalihevonen.