Tälläinen tapaus
Pupu on ehdottomasti yhden ihmisen hevonen, sillä siihen on hyvin vaikea luoda turvallista luottamussidettä. Se on pohjimmiltaan mitä ystävällisin ja ihmisrakkain eläin, mutta
monet elämän kolhut ovat muovanneet siitä hyvin epäluuloisen. Pupu ei kuitenkaan arastele uusia paikkoja tai etenkään hälinää täynnä olevia kisapaikkoja, onneksi. Ongelmat alkavat vasta siinä
vaiheessa, kun uusi ihminen yrittää käsitellä Pupua. Silloin ori kertoo hyvin selkeästi, että on peloissaan eikä todellakaan pysty luottamaan vieraampaan henkilöön. Näistäkin tilanteista selvitään, mutta
usein vaaditaan se oma omistajaäippä viereen turvaksi.
Maasta käsin Pupun kanssa ei yleensä tule vastaan hankaluuksia. Kunhan on tuttua seuraa ympärillä niin herra on yhtä hymyä. On todellinen siunaus omistaa kilpahevonen, jolla on
käytöstavat kunnossa. En ole koskaan joutunut tappelemaan Pupun kanssa varustamistilanteissa tai saatika lastauksessa. Se on tottunut kaikenlaiseen ja tuntuu tajuavan aina missä mennään.
Yritätkin pimittää siltä tietoa seuraavasta kisapäivästä. Se ei tule onnistumaan, sillä Pupu on haka vaistoamaan kaiken. Kisapäivän aamuna se on aina normaalia innostuneempi ihan kaikesta ja
viimeistään traileriin kivutessaan hevosesta huomaa sen uskomattoman hyväntuulisuuden.
Pupu tykkää olla trailerissa ja etenkin silloin, jos se saa matkakaverikseen bestiksensä. Pupu tuskin tietää mitään parempaa!
Koulupainotteinen Pupu on hyvin menevä tapaus, muttei onneksi liiaksi saakka. Kokonsa puolesta liikkeet ovat todella laajat ja etenkin ravi on harvinaisen voimakas.
Pupun työnteko on hyvin suorituskeskeistä, eikä se jaksa olla kuskille mukava mikäli kehuja ei satele.
Pupu on miellyttävä ratsastaa, muttei todellakaan helppo. Sen ratsastamiseen liittyy aivan omat lait eikä se aina toimi niin kuin muut hevoset. Pupua on ratsastetava kunnioittaen, mutta tarpeeksi selkeästi.
Mikäli ori tekee jotain oikein, se vaatii selkeän kehun jottei ala hämmennyksissään kokeilla muita vaihtoehtoja. "Näinkö? Vai haluatko että teen näin?" se tuntuu kyselevän jos ei ymmärrä, että äskeinen suoritus oli oikein hyvä ja jatka samaan malliin vain.
Vasta Pupun kautta allekirjoittanut
on oivaltanut myös mitä vastaanottavaisuudella tarkoitetaan, sillä Pupu jos kuka ei ennakoi apuja. Vaikka takoisit sen kanssa samaa reittiä koko treenin ajan, se ei ala automaattiseksi. Juuri sen takia Pupu on loistava.
Kilpailupäivinä Pupu on aina skarpimpi kuin kotona ja vauhtiakin on usein hyppysellinen enemmän. Onneksi kaikki avut menevät aina läpi päivästä riippumatta ja jäljelle jää vain
ratsastajan keskittymiskyky. Pupu on oltava joka askeleella hyvin tuntumalla, muuten se kirii alta pois. Sinänsä Pupu kantaa itsensä ilman tukea hyvin ja on kyllä näyttävä ratsastajan taitotasosta huolimatta,
mutta Pupulla jos kellä lähtee reipastelu lapasesta heti, kun sille siihen mahdollisuuden antaa.
|
|
