Padasjoen VPK

"Kun apua tarvitaan"


90 VUOTTA VAPAAEHTOISTA PALOKUNTATOIMINTAA PADASJOELLA

Koonnut Hannu Tukia. Historiakirjoitus Armi Tukia vuoteen 1986,

Ilkka Kivi vuoteen 2000 ja Hannu Tukia vuoteen 2014


Historiaa

Padasjoen, Arrakosken Vapaaehtoinen Palokunta on yhdistys, jonka tarkoituksena on suojella Padasjoen pitäjää ja etupäässä Arrakosken kylää ympäristöineen tulen vaaralta.

Tulen vaaroilta on Padasjoen pitäjää varjeltu paljon aikaisemminkin, mutta Arrakosken VPK:n perustamisesta alkaen on varjelu ollut yhdistyspohjaista.

Palontorjunta kuului 1865 kunnallisasetuksen mukaan kunnan velvollisuuksiin. Velvollisuus on varsin venyvä käsite ja useimmat maalaiskunnat ryhtyivät palotoimen järjestelyihin vasta 1934 voimaan tulleen maalaiskuntien palolain vauhdittamana. Hämeessä ensimmäiset maalaiskuntien VPK:t perustettiin Jämsään 1878 ja Lahteen 1879. Suomen vanhin vapaaehtoinen palokunta on 28.8.1838 perustettu Turun VPK. Varsinaista perustamiskautta oli kuitenkin 1890 luku. Tällöin myös Padasjoella rakennettiin ns ”ruuttahuoneita” eri kyliin vapaaehtoisin voimin. Mahdollisesti silloin jo perustettiin VPK, mutta mitään kirjallisia tietoja ei ole. Sen sijaan tiedetään, että Verhon kartanossa toimivan maanviljelyskoulun oppilaiden muodostama Kumppanuuskunta toimi myös palokuntana. Sen kanssa toimivat yhteistoiminnassa kuluvan vuosisadan alussa perustetut työväenyhdistykset.

Viime vuosisadalla perustetut VPK:t uudistuivat 1920-1930 luvulla ja muodostivat jo kunnallisen palotoimen perusjoukon. Tämä uudistusvaihe synnytti myös Arrakosken VPK:n


Arrakosken VPK

”Keväällä v. 1924 herättivät muutamat henkilöt kysymyksen Vapaaehtoisen Palokunnan perustamisesta Arrakosken kylään, nämä kutsuivat ilmoituksilla kyläläisiä asiasta keskustelemaan ja kokoontui suuri joukko kyläläisiä Arrakosken kansakoululle 7 p:nä toukokuuta v. 1924. Tässä kokouksessa ilmeni harras toivomus saada Vapaaehtoinen Palokunta paikkakunnalle, tämän toteuttamiseksi valittiin tässä kokouksessa väliaikainen toimikunta, johon tuli H. Saksala, A. Holm, A. Suominen, A. Eloranta ja L. Kopposela laatimaan Vapaaehtoiselle Palokunnalle sääntöehdotusta. Nyt on mainittu väliaikainen toimikunta laatinut sääntöehdotuksen ja on kutsunut kyläläisiä V.P.K.n perustavaan kokoukseen Arrakosken Raittiusseuran taololle 14 p:nä tammikuuta v. 1925 kello 6 i.p. keskustelemaan sääntöehdotuksen hyväksymisestä, toimikunnan ja päällystön valitsemisesta y.m. asiassa esille tulevista seikoista. Näin kutsuttuna kokoontui melkoinen määrä asiasta innostuneita kyläläisiä sanotulle Arrakosken Raittiusseuran talolle edellä mainittuna päivänä ja valittiin kokouksen puheenjohtajaksi teht. A. Holm ja pöytäkirjuriksi Villehard Salomaa.


”Näin alkaa pöytäkirja Padasjoen Arrakosken VPK:n perustavasta kokouksesta. Kokouksessa hyväksyttiin Vapaaehtoisen Palokunnan säännöt, joissa määriteltiin mm. yhdistyksen tarkoitus: ”suojella Padasjoen pitjää ja etupäässä Arrakosken kylää ympäristöineen tulenvaaralta”.

Perustetun Padasjoen Arrakosken VPK:n säännöt jätettiin rekisteröitäväksi 11.6.1925.

Kokouksessa valittiin Palokunnan asioita hoitamaan toimikunta, johon kuuluivat puheenjohtajana A. Holm, jäseninä H. Saksala, H. Risula, A. Suominen, K. Haapasilta ja varajäseninä K. Nieminen sekä L. Kopposela. Palopäälliköksi valittiin A. Suominen.

Arrakosken talon omistaja Jussi Arrakoski lahjoitti palokunnalle 1926 maantien varelta koskimäen lähteiden väliltä 8 m x 9 m suuruisen maakappaleen, johon rakennettiin kalustovaja.

Varoja kalustohankintoihin yhdistys keräsi pääasiallisesti arpajaisilla. Ensimmäisen vuoden aikana oli saatu kalustoa hankituksi ruisku, jonka teho 200 l/min, 350 l vetävä vara-amme , jatkotikapuut sekä paloämpäreitä ja palokirveitä.


Koko Pitäjän VPK 1936

Maalaiskuntien palolaki 1934 vauhditti kunnallista palotointa. Kunnan johtavat luottamushenkilöt olivat perustamassa koko pitäjän VPK:tä 1936. Johtokunnan puheenjohtajana toimi J.E. Mäkijärvi, sihteerinä Arvo A. Sarasto, jäseninä Ario W. Schildt, Sulo Häkkä, Toivo Jaakkola, Leo Sinivaara ja kunnan edustajan kunnansihteeri Aarne Aho.

VPK toimi 1937 hyväksytyn sopimuksen mukaan kunnallisena sopimuspalokuntana kuten nykyäänkin. Kunnan palopäälliköksi valittiin 1938 alusta Jalmari Hannukkala Maakeskestä. Padasjoen VPK:n johtokunnan kokouksessa helmikuussa 1938 hänet valittiin myös VPK:n päälliköksi. Kyläosastoja oli perustettu vuoteen 1938 mennessä kahdeksan.

Sodan aikana toiminta lamaantui kokonaan. Ensimmäinen sodanjälkeinen kokous oli kesäkuussa 1945 Kuntalassa. Johtokunnan puheenjohtajaksi ja palopäälliköksi valittiin Aaro Leppänen. Kokous päättä, että VPK ryhtyy hankkimaan palokaluston kuljetukseen sopivan auton. Johtokunta esittikin kunnalle, että kunta myöntäisi 50 000 mk avustusta ja 100 000 mk korotonta lainaa auton hankkimiseen. Anomus ei johtanut tulokseen. Kesti lähes neljä vuotta ennen kuin seuraava kokous pidettiin. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin J.E. Mäkijärvi ja palopäälliköksi Lauri Salonen. Kokous antoi johtokunnalle kehotuksen ryhtyä hankkimaan varoja paloauton ostamista varten. Kyläosastolle annettiin kehotus laittaa palokalustot ja –suojat kuntoon.

Palontorjunnasta huolehdittiin jälleen useita vuosia ilman kokouksia. Tulipalon sattuessa hankittiin kuorma-auto viemään ruisku palopaikalle. Sattumanvarainen toiminta muuttui ratkaisevasti 12.10.1961 pidetyssä palomiesten neuvottelukokouksessa, jonka kunnan palolautakunta järjesti. Kunnan palopäällikkö Urpo Koivukoski selosti vallitsevan heikon tilanteen. Kunnansihteeri Kuusisto ehdotti nukkuva VPK:n herättämistä. Tämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja niin oli neuvottelukokous muuttunut Padasjoen VPK:n ylimääräiseksi kokoukseksi. Johtokuntaan valittiin Urpo Koivukoski, Tapani Hytti, Mikko Lindqvist, Erkki Salomaa ja Niilo Vuorio. Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Niilo Vuorion.


Urpo Koivukoski VPK:n päälliköksi 1961

VPK:n palopäälliköksi valittiin Urpo Koivukoski. Jäsenkeräys käynnistettiin tarmokkaasti, v. 1961 palokunnassa oli 61 jäsentä. Säännöt uusittiin ja paloautosta puhuttiin. Kunnanvaltuusto äänesti auton hankinnasta 1962, määrärahaa ei saatu ja hanke siirtyi. Oli myös aika ajanmukaistaa neljännesvuosisataa vanha Padasjoen kunnan ja Padasjoen VPK:n välinen sammutussopimus. Niilo Vuorion muutettua paikkakunnalta tuli johtokunnan puheenjohtajaksi Urpo Koivukoski. Harjoitus- ja koulutustoiminta käynnistyi vilkaasti. Toukokuussa 1962 retkeilymajalla pidetyllä palomiesten kursseilla oli 72 osanottajaa. Palokuntien keskusliiton Tarusjärvelle perustaman leiri- ja kurssikeskus tuli Padasjoen VPK:n valvontaan.


Tapani Hytti VPK:n päälliköksi 1963

Reijo Toija VPK:n hallituksen puheenjohtajaksi 1963

Auttoisilla 1963 pidetyssä kevätkokouksessa valittiin Palokunnan päälliköksi ja hallituksen puheenjohtajaksi Tapani Hytti, joka on edelleen palokunnan päällikkönä. Poikatyö, nykyiseltä nimeltään nuorisotyö, käynnistyi 1963. Palokunnan harjoitus- ja kilpailutoiminta oli varsin vilkasta. Auttoisille hankittiin moottoriruisku velkavaroin ja paloauton hankinta oli luonnollisesti esillä. Syyskokouksessa 1963 valittiin Reijo Toija hallituksen puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän toimi seuraavat 18 vuotta.


Ensimmäinen paloauto 1964

Tammikuussa 1964 pidetty hallituksen kokous päätti hankkia VPK:lle paloauton ostamalla Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen käytöstä poistetun myymäläauton. Yli tuhannen talkootyötunnin jälkeen auto oli täydellisesti kunnostettu ja katsastettu. Näin toteutettiin lähes kaksi vuosikymmentä kestänyt unelma Padasjoen VPK:n omasta paloautosta. Kahdestoista kesäkuuta 1964 klo 16.37 Padasjoen VPK:n paloauto N:ro 1 lähti ensimmäiselle hälytysajolle Kailalle, missä tuli oli päässyt ryöstäytymään kulottajilta.

Kasiniemessä pidetyssä syyskokouksessa 1964 annettiin kyläosastoille vapaat kädet perustaa huvitoimikuntia. Seuraavan 10 vuoden aikana toimikunnat järjestivät lukuisia huvitilaisuuksia, joista kertyneillä varoilla oli ratkaiseva merkitys VPK:n kehittymiselle: kalustoa hankittiin sekä koulutus- ja kyläosastojen välinen kilpailutoiminta oli vilkasta. Tuottavimmat olivat Ahjolassa järjestetyt jokaviikkoiset lauantaitanssit.

Padasjoen kunnan paloasema valmistui toukokuussa 1965. VPK sai käyttöönsä ajanmukaiset tilat ja kalusto siirrettiin Kunnantalon alakerrasta avarampiin suojiin. VPK hankki säiliöauton, jolla myös tyhjennettiin likakaivoja. Loka-autotoiminta lopetettiin yhdeksän vuotta myöhemmin, lähinnä kuljettajapulan vuoksi.

Palokunnan vireä toiminta oli huomattu. Niinpä Padasjoen Lions klubi lahjoitti kaksi lyhytaaltopuhelinta.


Suomen suurin metsäpalo 1985

18.6.1965 raivosi Auttoisilla nopeasti etenevä tulipalo. Tuli levisi suunnattomalla voimalla ja niin annettiinkin heti alussa suurpalohälytys. Muutamassa tunnissa tuli tuhosi toistasataa hehtaaria metsää, pimensi kitkerään savuverhoon koko Auttoisten kylän ja uhkasi levitä varsinaisen kylän alueelle. Edellisenä iltana olivat Padasjoen Metsäteknikot ry suorittaneet kulotusta Kirsti ja Ahti Haapasen metsässä. Kulotusalue oli 20 hehtaaria ja työ saatiin päätökseen iltaan mennessä. Alueelle jäi osasto vartioimaan aluetta. Aamulla yltyi tuuli myrskyksi ja se puhalsi kulotusalueen uudelleen liekkeihin ja eteni suurella voimalla maa- ja latvapalona. Pitäjän omien palokuntien lisäksi sammutustöihin osallistuivat Lammin, Asikkalan, Kuhmoisten ja Lahden Harjunalustan VPK:t sekä Evon metsäkoulun palokunta. Lisäksi sammutustöihin osallistui sotilaita Lahdesta ja Hämeenlinnasta.

Sammutussopimus Padasjoen kunnan kanssa sanottiin irti maaliskuussa 1966, koska kunta ei ollut hankkinut tarvittavaa kalustoa sammutustoimen hoitamiseksi. Uusi sopimus hyväksyttiin seuraavan vuonna. Tällöin Padasjoen kunta takasi lainan uuden paloauton hankkimiseksi. Ennen uuden paloauton tuloa ehdittiin ostaa Helsingin palolaitokselta kaksi vanhaa paloautoa ja myydä ensimmäinen myymäläautosta valmistettu paloauto. Uudeksi paloautoksi hankittiin International kuorma-auton alusta, johon Kausalan Kiitokori Oy rakensi paloauton korin ja hankki täydellisen kaluston.

Vesijaon ja Auttoisten kyläyksiköt hankkivat omat paloautonsa rahankeräyksellä ja huvitilaisuuksilla.


Ensimmäinen palontorjuntajuhla 1968

Kesällä 1968 järjesti palokunta ensimmäisen kerran palontorjuntajuhlan Padasjoella. Palokunnan miehistö ja kuusi paloautoa marssivat kunnantalolta paloasemalle. Tämän jälkeen oli kuntalaisilla tilaisuus tutustua paloasemaan ja sammutuskalustoon. VPK esitti myös joitain sammutus- ja pelastustehtäviä.

Huhtikuussa 1969 perustettiin naisosasto. Pääemäntänä toimi Anneli Rautiainen.

VPK:n vuosijuhlaa vietettiin syksyllä 1971 Ahjolassa. Tällöin oli kulut 45 vuotta Padasjoen Arrakosken VPK:n perustamisesta ja 10 vuotta VPK:n herättämisestä.

VPK:n toiminta monipuolistui 1972, kun hankittiin öljyntorjuntaperävaunu ja vene. Öljyntorjunnassa saatiin heti tulikaste, kun öljynkuljetusauto kaatui Maakeskessä. Paloveneen valmisti Padasjoen Metalli. Uusi palovene testattiin paloharjoituksessa, joka pidettiin Virmailan ja Linnasaaren maastossa. Myös koulutus monipuolistui: Padasjoen uudessa uimahallissa aloitettiin sukelluskoulutus. Paloasemalle saatiin hälytyspuhelinjärjestelmä, jolla suoritetaan hälytys yhtä aikaa 19:ään numeroon.

Poikaosasto vieraili Saksassa vuonna 1973. Unto Ahonen ja kuusi palokuntapoikaa matkusti linja-autolla Saarijärven VPK:n poikaosaston seurassa Hampurin eteläpuolella sijaitsevaan Witzhaveen.


Palokuntaveljeyden solmiminen Padasjoen ja Ohen palokuntien välillä 5.7.1975

Heinäkuussa 1974 pidettiin Tarusjärvellä suuri metsäpalon sammutusnäytös. Näytöksen päävoimina toimivat Valtion palo-opisto, Padasjoen VPK ja armeijan sotilasryhmät, mukana oli mm. ryhmä laskuvarjohyppääjiä. Vieraita oli saapunut Ruotsista ja Saksasta saakka, valtiovaltaa edusti kaksi ministeriä, Padasjoen VPK:n vieraiksi oli saapunut palokuntalaisia Ohen VPK:sta. Palokuntien välillä oli solmittu ystävyyssuhteet.

Vuosi 1975 oli juhlavuosi. Padasjoen VPK täytti 50 vuotta.




Padasjoen VPK:n lippu

Huvitoimikunta lahjoitti VPK:lle Gustv von Numersin suunnitteleman lipun. Lipun naulaus tapahtui Paloasemalla, naulauksen valvojana toimi palokuntaveteraani Lauri Luukko. 50-vuotisjuhla pidettiin heinäkuussa Ahjolassa. Juhlassa jaettiin 15 kunnia- ja ansiomerkkiä sekä 48 harrastusmerkkiä. Syyskuussa matkusti 17 palokuntalaista Saksaan Ohen VPK:n 90-vuotisjuhlille. Matka oli erittäin onnistunut. Ohjelmaa oli runsaasti ja isännät olivat erittäin vieraanvaraisia. Urpo Koivukoski ja Viljo Taipale saivat Saksan palokuntaliiton hopeiset kunniamerkit.

Juhlien jälkeen seurasi arki. Vuonna 1976 joutui VPK toimimaan niukan talousarvion puitteissa, koska suurin tulonlähde – Ahjolan lauantaitanssit – oli loppunut kunnan otettua Ahjolan omaan käyttöönsä. Vuoden 1976 alussa oli astunut voimaan uusi laki palo- ja pelastustoimesta. Sammutussopimus Padasjoen kunnan kanssa sanottiin irti kesäkuussa, koska se ei vastannut uuden lain vaatimuksia. Uusi laki velvoitti kunnan maksamaan palkkaa sammutustyöhön osallistuneille. Uusi sammutussopimus saatiin aikaiseksi vasta seuraavana vuonna heinäkuussa 1977.


Paperin keräys alkoi

Toiminta vilkastui jälleen, kun keksittiin uusi tulonlähde. Keväällä 1977 järjestettiin koko pitäjän käsittävä paperinkeräys. Tuloksena oli 70 000 kg paperia. Tämän jälkeen on aina keväisin kerätty paperia koko pitäjästä.

Vuonna 1978 VPK sai linja-autokoulutustilat. Talkootunteja auton kunnostamisesta kertyi lähes tuhat.

VPK:n toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi alettiin vuonna 1979 kiinnittää erityistä huomiota nuoriso-osaston toimintaa. Tällöin aloitettiin osaston jokaviikkoiset koulutukset ja harjoitukset. Kesällä 1979 VPK osallistui Tarusjärvellä öljyntorjuntatapahtumaan ja metsäpaloharjoitukseen. Sammutussopimus Padasjoen kunnan kanssa sanottiin jälleen irti.

Vuonna 1980 VPK sai uudet säännöt ja uuden hallituksen. Vuoden lopussa solmittiin myös uusi sammutussopimus Padasjoen kunnan kanssa.


Reijo Toija kunniapuheenjohtajaksi

Syyskokouksessa 1981 nimettiin pitkäaikainen puheenjohtaja Reijo Toija kunniapuheenjohtajaksi. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Hoimela. Syksyllä 1981 kunta luovutti jätepaperin keräyskäyttöön entisen Rantasen pajan kirkonkylästä. Keräystä tehostettiin aloittamalla säännöllinen, kaksi kertaa kuussa tapahtuva paperinkeräys kerrostaloista. Aloitettiin myös kauppojen pahvin ja kartongin talteenotto. Jätepaperin käsittelyä varten ostettiin paalain ja trukki.

Vuonna 1982 laadittiin toimintaohjeet VPK:n päällikölle, apulaispäällikölle, nuoriso-osaston johtajalle, sammutuspäällikölle, ruiskumestareille, yksiköiden johtajille sekä keräys-, hälytys- ja koulutustoimikunnille. Tänä vuonna oli kaikkiaan 31 hälytystä, mikä on voimassaoleva ennätys.

Jäsenhankintakampanja käynnistettiin vuonna 1983. Sen jälkeen Padasjoen VPK:hon kuului 194 henkilöjäsentä ja 7 yritysjäsentä. Tapani Hytille myönsi Suomen Palopäällystöliitto ansioristin 20 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta toiminnasta Padasjoen VPK:n päällikkönä. Jätepaperia kerättiin ahkerasti, tuloksena 115 000 kiloa. Varoja VPK:lle kerättiin myös pystyttämällä parakki Evolle ”Tuntemattoman sotilaan” filmausta varten.

Nuoriso-osasto menestyi erittäin hienosti kilpailuissa vuonna 1984. Läänin hiihtokilpailuissa saavutettiin kolme sarjavoittoa. Palokuntanuorten joukkue voitti Hämeen läänin monitaito- ja liitinviestikilpailut. Tietokilpailussa tuli voitti ja kolmas sija.


Ohen VPK 100 vuotta

Kesällä 1985 vietti Ohen VPK 100-vuotisjuhliaan. Padasjoelta lähti 37 palokuntalaista onnittelemaan ystävyyspalokuntaa. Mukaan matkalle lähti palokuntalaisia myös muualta Suomesta. Suomalaiset veivät lahjaksi Olavi Suojalan padasjokelaisista hirsistä tekemän saunan, joka pystytettiin Ohen paloaseman yhteyteen.


Padasjoen VPK 60 vuotta

Palokunnan 60 –vuotisjuhlat pidettiin poikkeuksellisesti vuoden myöhässä yhteensattuman vuoksi. Kansainvälisyys ja palokuntahistorian siipien havina sävyttivät Padasjoen Vapaapalokunnan 60-vuotisjuhlallisuuksia. Saimme Ohen veljespalokunnalta lahjaksi nelivetoisen Man-sammutusauton. Auton luovuttajia Saksasta juhliin saapui 90, joukossa Länsi-Saksan korkein paloviranomainen, maan Palokuntaliiton presidentti Hinrich Struve. Ohen VPK:n päällikkö Hans Hackmackluonnehti tapausta ainutkertaiseksi sekä Saksan ja Suomen palokuntahistoriassa. Aiemmin ei tällaista ole tiettävästi tapahtunut. Padasjoen kunta lahjoitti teollisuusalueelta 3780 m2 tontin lähinnä paperinkeräystoiminnan tukemiseksi.


Tapani Hytti kunniapäälliköksi, Oheen Padasjoki Platz-puisto

Starckjohann-kilpailussa tulimme kolmanneksi. Tapani Hytti kutsuttiin VPK:n kunniapäälliköksi. 1987 kunta hankki uudemman säiliöauton palokunnan käyttöön..

1988 Oheen perustettiin Padasjoki-Platz puisto. Puiston vihkiäisissä oli suuri joukko padasjokelaisia. Teollisuushallin rakentamispäätös tehtiin. Kunnan palopäällikkö Urpo Koivukoski jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittiin palokunnassamme kokemusta hankkinut Kimmo Salonen.


Erkki Saksa in Memoriam

Erkki Saksa siunattiin haudan lepoon 18.03.1989. Palokunta hoiti hautausjärjestelyt ja runsaslukuinen saattoväki saattoi Erkin viimeiselle matkalleen. Perustettiin Erkki Saksa – museo, Erkki Saksa oli lahjoittanut palokunta-aiheista omaisuuttaan museoitavaksi. Starckjohann-kilpailun voitto tuli Padasjoelle. 1990 aloitettiin hallityömaa. Saksasta saimme jälleen 15.11.1990 sammutusauton – merkkinä oli Magirus. Naisosasto toimi Hämeen läänin naistyön syyskokouksen järjestelijänä. 1991aloitettiin ns tehomies-toiminta, P17 nimettiin sairaankuljetuksen avuksi.

VPK:lle hankittiin Anne-nukke padasjokelaisten yritysten taloudellisella avustuksella.


Ohe-puisto Padasjoelle

1992 rakennettiin Ohe-puisto Padasjoelle kunnan luovuttamalle alueelle paloaseman läheisyyteen. Joukko ohelaisia osallistui juhlallisuuksiin.

1993 ensivaste-toiminta aloitti toimintansa. Nuoriso-osasto täytti 30-v. Padasjokelaisten yritysten tuella hankittiin uudet nuket ensiapukoulutuksen tehostamiseksi. Paperinkeräysvastuu siirtyi perustettavalle keräysosastolle. Kunniajäseniksi kutsuttiin Helvi Rasa, Uuno Rasa, Eino Tauren, Taavi Katajainen, Viljo Taipale, Toivo Saukko, Urpo Koivukoski ja Erkki Viitanen. Naistyön henkiinherättämisestä tuli kuluneeksi kymmenen vuotta.

Hansin 70-v juhlat vietettiin Ohessa 1994. Juhlissa Padasjoen VPK:ta edustivat Heikki Toivonen ja Ilkka Kivi. Samassa yhteydessä vietettiin Ohessa palokuntiemme veljeyden 20-vuotisjuhlaa, läsnä oli Padasjoelta suuri joukko palokuntalaisia ja palokuntaystäviä.

Seuraavana vuonna uusittiin miehistönkuljetusauto – palokunta osti uuden VW Transporterin. VPK 70 –vuotisjuhlia vietimme pienimuotoisesti oman väen kesken. Kunta järjesti hälytysosastolle palokunnan kehityspäivät. Niillä pohdittiin palokunnan tulevaisuutta hälytysosaston kannalta sekä vahvuuksiamme ja heikkouksiamme että toiminnan tulevaisuutta. Erkki Saksan museotavaroille löytyi vihdoinkin asianmukainen säilytyspaikka Nyystölän museosta.

Keväällä 1996 saatoimme pitkän palokuntauran tehneen, kunniajäsenen Uuno Rasan haudan lepoon. Syksyllä poistui joukostamme myöskin pitkän päivätyön tehnyt kunniajäsen Eino Tauren.

26.4.1997 Man, Magirus ja International luovutettiin Osmo Hyvöselle säilytykseen. Laaditun sopimuksen mukaisesti palokunta voi käyttää ns museoautoja omissa paraateissaan. Autojen ulkomuotoa ei myöskään saa muuttaa. Seuraavana vuonna aloitti paikallinen paperinkeräystyöntekijä VPK:n paperinkeräyksen valtion tuen turvin, työllistämisvaroin, mikä olikin sillä hetkellä ainoa mahdollisuus saada paperinkeräys hoidettua. Kunta sai vihdoin valtionavun uuteen pelastusyksikköön, minkä hankkimista odoteltiinkin muutama vuosi ja palokunta sai käyttöönsä nykyaikaisen pelastusyksikön.

1999 naisosasto täytti kolmekymmentä vuotta, jota juhlittiin yhdessä kunniajäsenten, osaston perustajien ja nykyisten toimivien jäsenten kanssa. Palokunnalla oli ko vuonna poikkeuksellisen paljon hälytystehtäviä yhteensä 108, kun vuosittain tehtävät ovat olleet vuosittain 50-90

Palokunnan jäsenmäärä oli vuoden 1999 lopussa: toimivat jäsenet 69, kunniajäsenet 8, kannatusjäsenet: yksityiset henkilöt 241 sekä yhteisöt ja yritykset 15.


Paperinkeräys päättyi

30.4.2000 päättyi 1980 alkanut paperikeräystoiminta. Valtion tuella, työllistämisvaroin palkattu työntekijän palkkaukseen ei saatu toivottua jatkoa eikä palokunnan piiristä enää löytynyt riittävästi vapaaehtoisia kerääjiä. Paperinkeräystoimintaa saatiin jatkettua yksityisyrittäjän toimenpitein, Keräysosasto vuokrasi yrittäjälle keräyshallin irtaimistoineen.

Vuosina 1980-1999 Padasjoen VPK keräsi paperia yhteensä 3 147 300 kg, työtunteja kertyi yhteensä.23 601tuntia.

16.7.2000 vietettiin palokunnan 75-vuotista taivalta, Ohjelmaan kuului kunniakäynti veteraanien haudoilla, paraati ja pääjuhla Kullasvuoren koululla. Ystävyyspalokunnasta Ohen VPK:sta osallistui juhlaan 49 palokuntaystävää. Juhlapäivien 13.-17.7 aikana vietimme kansainvälisen palokuntaveljeyden 25 vuotista kanssakäymistä.

14.2.2001 perustettiin Sopimuspalokuntien Liitto ry, jonka jäseneksi Padasjoen VPK liittyi.


Päijät-Hämeen Pelastuslaitos

Vuoden lopulla, 13.12.2001 säädettiin laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta.

Valtioneuvosto vahvisti 7.2.2002 muodostettavat 22 pelastustoimen aluetta. Päijät-Hämeestä muodostettiin pelastusalue, johon kuuluivat nykyiset P-H:n kaupungit ja kunnat, jotka jo aikaisemmin olivat asettaneet ohjausryhmän valmistelemaan alueellisen pelastustoimen suunnittelua. Yhteistoimintasopimuksen mukaan alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Päijät-Hämeen Liitto, jonka ylläpitämä Päijät-Hämeen Pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4§:n mukaisten tehtävien hoitamisesta. Yhteis-sopimuksen mukainen toiminta alkaa 1.1.2004. Padasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi 11.11.2002 Päijät-Hämeen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen.

Joulukuussa kunta irtisanoi Padasjoen VPK:n ja kunnan välisen palosopimuksen 1.1.2004 alkaen.

Vapaaehtoisten ja sivutoimisien pelastushenkilöiden koulutusvaatimuksia määritettiin sisäasiainministeriön asetuksella 873/01. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö laati asetuksen perusteella koulutusohjelman, joka otettiin käyttöön 7.10.2002.


Tapani Hytti in Memoriam

Vuosi 2003 oli Padasjoen VPK:n surun vuosi. Ensin saatettiin palokunta-aktiivi Tuomo Tamminen haudan lepoon ja sitten palokuntalaisia kohtasi suuri surun viesti, kunniapäällikkömme Tapani Hytti kutsuttiin 10.6 vaikean sairauden murtamana ja liian varhain viimeiseen iltahuutoon. Tapanin siunaus toimitettiin 28.6. monien palokuntaystävien läsnä ollessa. Suomen ja Saksan valtioliput, palokuntaliput tekivät kunniaa kunniapäällikön viimeiselle matkalle..

Tapanin pitkä ja erittäin ansiokas palokunnan päällikkyys alkoi jo vuonna 1963. Kunnes 1986 hän vaati tehtävästä luopumista. Tapani jatkoi edelleen keräysosaston toiminnassa ja sen vetäjänä aina keräystoiminnan päättymiseen 1999 asti.

Tapani oli yksi avainhenkilöistä kansainvälisessä yhteistyössä alusta alkaen. Kantavana ajatuksena oli palokuntien keskeinen ystävyys yli rajojen. Siitä työstä oli vahvana osoituksena suuri ja arvovaltainen saattajajoukko veljespalokunnasta.

Osallistuttiin palokuntalaisen Jarmo Mäenpään siunaustilaisuuteen 21.3.2004. Hans Hackmack vietti 80 vuotispäiviään 21.-24.4.2004. Häntä oli palokunnan edustajina onnittelemassa Esko Hoimela Kalevi Helen ja Heikki Toivonen. Kevätkokouksen 16.4 päätöksen mukaisesti myytiin keräyshalli 22 000 euron hinnalla Kuljetuspalvelu K Lehmussaarelle. Keräysosasto muutetaan järjestöosastoksi ja keräysosaston varat siirretään järjestöosastolle. 4.-6.6.2004 juhlittiin Saksassa palokuntaveljeytemme 30 vuotista kanssakäymistä.

17.11.2005 sai ensimmäisen sähköpostiosoitteensa; padasjoen.vpk@padasjoki.fi .

26.5.2006 vietettiin oman väen keskuudessa 80-vuotisjuhlia ravintola Modetissa. Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen esitti juhlapuheen ja kunnanjohtaja Heikki Jaakkola toi kunnan tervehdyksen.

Vuonna 2007 järjestettiin erilaisia uusien jäsenien rekrytointitilaisuuksia uusien jäsenten saamiseksi palokuntaan. Mm luvattiin uuden aktiivisen jäsenen hankkijalle S-ryhmän 50 €:n lahjakortti.

Jari Hyvärinen sai kutsun 28.3 tutustumaan veljespalokunnan toimintaan, Hänen matkaseuraan kutsuttiin myös Antti Räsänen ja Hannu Tukia.


Hans Hackmack in Memoriam

4.4.2008 tuli suruviesti Saksasta. Suomen ja Padasjoen suuri ystävä Hans Hackmack kutsuttiin taivaalliseen palokuntaan, Padasjoelta oli Hansia saattamassa suuri ystävien joukko haudan lepoon

2008 saatiin hankittua iso vitriinikaappi paloasemalle, johon koottiin Erkki Saksan esineistöä kansainvälisestä yhteistyöstä.


Ahjolan palo

Padasjoen palokunnalla oli 2008 yhteensä 133 tehtävää. Ahjolan palo oli merkittävin pelastustehtävä.

Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen oli vastavuoroisesti kutsunut veljespalokuntalaisia vierailemaan Padasjoella ja Lahdessa. Vierailun yhteydessä vietettiin Hannu Tukian kuusikymppisiä ja käytiin Kuopiossa tutustumassa Pelastusopistoon.

2009 palokunnan kalustoa täydennettiin mönkijällä. Heikki Koliseva palkittiin urheudesta palokirveellä, hän pelasti kaksi nuorta poikaa palavasta rakennuksesta.


Ystävyyspalokuntamme Ohen VPK 125 vuotta

25.-28.3.2010 juhlittiin Ohen VPK:n 125 vuotista taivalta. Vesijakolainen palokunta-aktiivi, ruiskumestari Pekka Leppinen sai yllättävän kutsun ja liian varhain iankaikkiseen valtakuntaan.

12.7.2011 kokoontuivat palokunnan ”veteraaniosaston” jäsenet yhteiseen saunailtaan muistelemaan menneitä. 2012 paloasemalle hankittiin VPK:n lipulle lippukaappi ja lipputeline Suomen ja Saksan kantolipuille.

Palokunnan tilit siirrettiin Helmisäästöpankkiin.


Padasjoen VPK 2014

Padasjoen VPK on valmiuspalokunta, joka kuuluu Päijät-Hämeen Pelastuslaitokseen. Valmiuspalokunta on palokunta, joka on vaikutusalueensa ainoa palokunta tai osallistuu pääsääntöisesti kaikkiin alueensa hälytystehtäviin. Valmiuspalokunnan ensilähdön pelastusyksikön keskimääräinen lähtöaika on enintään 5 minuuttia ja tavoitevahvuus esimies ja viisi miestä, mutta vähintään 1 +3, jonka täydentyminen tavoitevahvuuteen on suunniteltu siten, että pelastustoiminta voi jatkua tilanteessa tehokkaasti ja turvallisesti. Meillä on lisäksi viikonloppuisin ns. varallaolo. Eli perjantai klo 17.00 ja maanantai kello 06.00 välisenä aikana on jatkuvassa 5 min. hälytysvalmiudessa yksi esimies ja kolme
miehistön jäsentä.



Palokunnassa tällä hetkellä toimivat osastot ovat:

  • hälytysosasto, mikä vastaa palokuntasopimuksen operatiivisesta osasta. Osasto harjoittelee keskiviikkoisin sekä kohentaa kuntoaan lauantaisin ala-asteen liikuntasalilla, puheenjohtajana VPK:n päällikkö Martti Salonen.

  • nuoriso-osasto, jossa opetetaan nuorille kansalais- ja palokuntataitoja. Nuoret kokoontuvat maanantaisin, puheenjohtajana Niko Ara

  • naisosasto, joka tukee muiden osastojen toimintaa erilaisin rahankeräystempauksin. Naisosaton toiminta on monipuolista sisältäen palokuntatyön sekä erilaisia kansalais- ja harrastetaitoja. Naiset kokoontuvat tiistaisin, puheenjohtajana Anita Heino.

  • järjestöosasto, jonka toimintamuotoihin kuuluu muiden osastojen tukeminen, varainhankinta, erilaisten tilaisuuksien järjestäminen, vaalia palokunnan perinteitä, vastata historian kirjoittamisesta, toteuttaa kansainvälistä yhteistoimintaa ja hoitaa veteraanityö, puheenjohtajana Hannu Tukia





90 vuotta on pitkä aika,

siihen mahtuu useita sukupolvia, sotia, kurjuutta,

mutta myös paljon hyvää.

Maailma on muuttunut ja palo- ja pelastustoimi siinä mukana.

Vuosien saatossa palokuntamuodot ja palokuntien toiminta ovat muuttuneet, aina on kuitenkin ollut päällimmäisenä toisen auttamisen tahto.

Sitä on tarvittu useaan otteeseen 90-vuoden aikana.


Padasjoen Vapaaehtoinen Palokunta ry

kiittää kaikkia tukijoitaan historiansa aikana.

Voimme olla ylpeitä

tekemästämme arvokkaasta työstä kotikuntamme hyväksi.

Padasjoen Vapaaehtoinen Palokunta ry














PADASJOEN VPK:N HALLINTO 1925 - 2014


PADASJOEN ARRAKOSKEN VPK


Toimikunta

Puheenjohtaja A. Holm

Jäsenet: H. Saksala, H. Risula, A. Suominen, K. Haapasilta

Palopäällikkö A. Suominen


PADASJOEN VPK


Johtokunta

1936

puheenjohtaja J.E. Mäkijärvi

sihteeri A.A. Sarasto

jäsenet: A.W. Schildt, S. Häkkä, L. Sinivaara ja A. Aho


1938

palopäällikkö Jalmari Hannukkala


1945

puheenjohtaja A. Leppänen

jäsenet: V. Mäkinen, A. Honka, H. Sumanen, J. Hannukkala, O. Koivukoski, J.E. Mäkijärvi ja K. Matkolahti

palopäällikkö Aaro Leppänen


1949

puheenjohtaja J.E. Mäkijärvi

varapuheenjohtaja Aaro Leppänen

sihteeri Urho Kuusisto

jäsenet: Yrjö Halme, Osmo Jalli, Kalle Matkolahti, Tauno Mäkinen ja Arvo Sihvola

palopäällikkö Lauri Salonen


1961

puheenjohtaja Niilo Vuorio

sihteeri Tapani Hytti

jäsenet: Urpo Koivukoski, Mikko Lindqvist ja Erkki Salomaa

palopäällikkö Urpo Koivukoski


1962

puheenjohtaja Urpo Koivukoski

sihteeri Tapani Hytti

jäsenet: Olavi Alenius, Valtter Holm, Tauno Laakso ja Matti Luukko


Hallitus

1963

puheenjohtaja Tapani Hytti

sihteeri Jorma Samuelsson

jäsenet Olavi Alenius, Viljo Heinonen, Valtter Holm, Jouni Lankila, Matti Luukko ja Pertti Sirola

palopäällikkö Tapani Hytti


1964-1967

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Viljo Heinonen, Valtter Holm ja Matti Luukko


1968

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Viljo Heinone, Valtter Holm ja Matti Luukko

huvitoimikunnan pj. Martti Nieminen

koulutustoimikunnan pj. Urpo Koivukoski


1969

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Valtter Holm, Matti Luukko ja Martti Nieminen

huvitoimikunnan pj. Matti Sinisalo

koulutustoimikunnan pj. Urpo Koivukoski

naisosaston emäntä Anneli Rautiainen


1970

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Valtter Holm, Matti Luukko ja Martti Nieminen

huvitoimikunnan pj. Urpo Pykälistö

koulutustoimikunnan pj Urpo Koivukoski

poikatyön johtaja Unto Ahonen


1971

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Valtter Holm, Matti Luukko ja Martti Nieminen

huvitoimikunnan pj. Urpo Pykälistö ja Martti Nieminen

koulutuspäällikkö Urpo Koivukoski

naisosaston pj. Pirkko Ilonen

poikaosaston pj. Unto Ahonen


1972

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Liljendahl, Matti Luukko ja Martti Nieminen

huvitoimikunnan pj. Martti Nieminen

koulutuspäällikkö Urpo Koivukoski

naisosaston pj. Pirkko Ilonen

poikaosaston pj. Unto Ahonen


1973

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Liljendahl, Raimo Hugg ja Matti Luukko

huvitoimikunnan pj. Osmo Soukkio

koulutuspäällikkö Urpo Koivukoski

naisosaston pj. Pirkko Rainio

poikaosaston pj. Unto Ahonen


1974

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Liljendahl, Raimo Hugg ja Matti Luukko

huvitoimikunnan pj. Osmo Soukkio

koulutuspäällikkö Urpo Koivukoski

poikaosaston pj. Unto Ahonen


1975

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Liljendahl, Raimo Hugg ja Matti Luukko

huvitoimikunnan pj. Osmo Soukkio

koulutuspäällikkö Tapani Hytti

poikaosaston pj. Unto Ahonen, Matti Saarinen


1976

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Liljendahl, Raimo Hugg ja Matti Luukko

huvitoimikunnan pj. Osmo Soukkio

koulutuspäällikkö Tapani Hytti

poikaosaston pj. Unto Ahonen, Matti Saarinen


1977

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Hugg, Ilpo Lehto ja Matti Luukko

huvitoimikunnan pj. Osmo Soukkio

koulutuspäällikkö Tapani Hytti

nuoriso-osaston joht. Matti Saarinen, Tuomo Tamminen


1978

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Hugg, Ilpo Lehto ja Matti Luukko

huvitoimikunnan pj. Urpo Pykälistö

koulutuspäällikkö Tapani Hytti

nuoriso-osaston joht. Matti Saarinen, Tuomo Tamminen

sukelluskoulutus Uuno Rasa, Ilkka Enqvist, Ilpo Lehto


1979

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Hugg, Ilpo Lehto ja Matti Luukko

huvitoimikunnan pj. Pirkko Ilonen

koulutuspäällikkö Tapani Hytti, Jaakko Sahuri

nuoriso-osaston joht. Matti Saarinen, Tuomo Tamminen

sukelluskoulutus Uuno Rasa, Ilkka Enqvist, Kimmo Salonen


1980

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Pertti Sirola

jäsenet: Raimo Hugg, Leo Eiranen, Ilpo Lehto, Matti Luukko ja Esko Silvonen

huvitoimikunnan pj. Pirkko Ilonen

koulutuspäällikkö Tapani Hytti, Jaakko Sahuri

nuoriso-osaston joht. Tuomo Tamminen, Matti Saarinen

sukelluskoulutus Uuno Rasa, Kimmo Salonen, Ilkka Enqvist


1981

puheenjohtaja Reijo Toija

sihteeri Leo Eiranen

jäsenet: Raimo Hugg, Ilpo Lehto, Matti Luukko ja Esko Silvonen

huvitoimikunnan pj. Urpo Pykälistö

apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen

nuoriso-osaston joht. Tuomo Tamminen


1982

puheenjohtaja Esko Hoimela

sihteeri Leo Eiranen

jäsenet: Raimo Hugg, Ilpo Lehto, Matti Luukko, Ilkka Mertsalmi ja Ilpo Mertsalmi

apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen

nuoriso-osaston joht. Leo Eiranen

naisosaston joht. Anita Heino


1983

puheenjohtaja Esko Hoimela

sihteeri Leo Eiranen

jäsenet: Ilpo Lehto, Ilkka Mertsalmi, Ilpo Mertsalmi, Eino Tauren ja Hannu Tukia

apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen

nuoriso-osaston joht. Leo Eiranen

naisosaston joht. Anita Heino


1984

puheenjohtaja Esko Hoimela

sihteeri Hannu Tukia

jäsenet: Kalevi Helen, Ilkka Mertsalmi, Ilpo Lehto ja Eino Tauren

apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen

nuoriso-osaston joht. Leo Eiranen

naisosaston joht. Anita Heino


1985

puheenjohtaja Esko Hoimela

sihteeri Hannu Tukia

jäsenet: Kalevi Helen, Heikki Koliseva, Ilkka Mertsalmi ja Antti Räsänen

apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen

nuoriso-osaston joht. Leo Eiranen

naisosaston joht. Anita Heino

keräyspäällikkö Jukka Hanki


Vuodesta 1963 palopäällikkö Tapani Hytti


1986

puheenjohtaja Esko Hoimela

sihteeri, vpj. Hannu Tukia

jäsenet: Leo Eiranen rahastonhoitaja, Heikki Koliseva, Ilkka Mertsalmi ja Antti Räsänen

apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen

II varapäällikkö Ilkka Kivi

nuorisotyönjohtaja Kalevi Helen

naistyönjohtaja Anita Heino

keräystoimikunnan pj. Esko Hoimela


1987

puheenjohtaja Esko Hoimela

sihteeri Hannu Tukia

jäsenet: Leo Eiranen, Ilkka Mertsalmi, Antti Räsänen ja Tapani Hytti

rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

VPK:n päällikkö Kimmo Salonen

apulais-, koulutuspäällikkö Antti Räsänen

II varapäällikkö Ilkka Kivi

nuorisotyönjohtaja Kalevi Helen

naistyönjohtaja Anita Heino

keräystoimikunnan pj. Esko Hoimela


1988

puheenjohtaja Esko Hoimela

varapuheenjohtaja Ilkka Mertsalmi

sihteeri Hannu Tukia

jäsenet: Erkki Avikainen, Leo Eiranen, Antti Räsänen ja Tapani Hytti

rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

VPK:n päällikkö Kalevi Helen

apulais-, koulutuspäällikkö Antti Räsänen

nuorisotyönjohtaja Pekka Koskela

naistyönjohtaja Anita Heino

keräystoimikunnan pj. Timo Lehtonen


1989

puheenjohtaja Esko Hoimela

varapuheenjohtaja Ilkka Mertsalmi

sihteeri Kalevi Helen

jäsenet: Erkki Avikainen, Hannu Tukia, Leo Eiranen, Antti Räsänen ja Tapani Hytti

rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

apulais-, koulutuspäällikkö Antti Räsänen

nuorisotyönjohtaja Yrjö Lindroos

naistyönjohtaja Anita Heino

keräystoimikunnan pj. Tapani Hytti


1990

puheenjohtaja Ilkka Mertsalmi

varapuheenjohtaja Hannu Tukia

sihteeri Kalevi Helen

jäsenet: Kari Tauren, Heikki Toivonen, Matti Saarinen, Timo Lehtonen

rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

apulais-, koulutuspäällikkö Kalevi Helen

nuorisotyönjohtaja Yrjö Lindroos

naistyönjohtaja Anita Heino

keräystoimikunnan pj. Tapani Hytti


1991

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Hannu Tukia

sihteeri Kalevi Helen

jäsenet: Kari Tauren, Raimo Karikorpi, Ilkka Mertsalmi

rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

apulaispäällikkö Kalevi Helen

koulutuspäällikkö Antti Räsänen

nuorisotyönjohtaja Yrjö Lindroos

naistyönjohtaja Anita Heino

keräystoimikunnan pj. Esko Hoimela


1992

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Hannu Tukia

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Kari Tauren, Raimo Karikorpi, Ilkka Mertsalmi ja Kalevi Helen

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

apulaispäällikkö Antti Räsänen

koulutuspäällikkö Kalevi Helen

nuorisotyönjohtaja Yrjö Lindroos

naistyönjohtaja Anita Heino

keräystoimikunnan pj. Urpo Koivukoski


1993

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Kalevi Helen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Kari Tauren, Raimo Karikorpi, Ilkka Mertsalmi ja Hannu Tukia

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

apulais-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen

nuorisotyönjohtaja Yrjö Lindroos

naistyönjohtaja Anita Heino

keräystoimikunnan pj. Urpo Koivukoski


1994

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Kalevi Helen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Jouko Nieminen, Raimo Karikorpi ja Hannu Tukia

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

apulais-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen

nuorisotyönjohtaja Kalevi Helen

naistyönjohtaja Riitta Salonen

keräystoimikunnan pj. Urpo Koivukoski


1995

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Kalevi Helen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Jouko Nieminen, Raimo Karikorpi ja Esko Hoimela

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

apulais-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen

nuorisotyönjohtaja Raimo Karikorpi

naistyönjohtaja Riitta Salonen

keräyspäällikkö Tapani Hytti


1996

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Kalevi Helen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Jouko Nieminen, Raimo Karikorpi ja Esko Hoimela

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

apulais-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen

nuorisotyönjohtaja Marko Vilen

naistyönjohtaja Anita Heino

keräyspäällikkö Tapani Hytti


1997

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Kalevi Helen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Jouko Nieminen, Raimo Karikorpi, Esko Hoimela, Heli Hoimela

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

vara-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen

nuorisotyönjohtaja Raimo Karikorpi

naistyönjohtaja Anita Heino

keräysosaston johtaja Tapani Hytti



1998

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Kalevi Helen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Esko Hoimela, Heli Hoimela, Matti Saarinen, Juha Salonen, Jussi Leppänen

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

vara-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen

nuorisotyönjohtaja Marko Vilen

naistyönjohtaja Anita Heino

keräysosaston johtaja Tapani Hytti


1999

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Kalevi Helen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Matti Saarinen, Juha Salonen, Jussi Leppänen

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

vara-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen

nuorisotyönjohtaja Heli Nieminen

naistyönjohtaja Anita Heino

keräysosaston johtaja Tapani Hytti


2000

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Kalevi Helen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Matti Saarinen, Juha Salonen, Jussi Leppänen, Kalevi Helen

VPK:n päällikkö Ilkka Kivi

vara-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen

nuorisotyönjohtaja Heli Nieminen

naistyönjohtaja Anita Heino

keräysosaston johtaja Tapani Hytti


2001

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Timo Lehtonen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Matti Saarinen, Juha Salonen, Jussi Leppänen, Kalevi Helen

VPK:n päällikkö Kalevi Helen

vara-/koulutuspäällikkö Timo Lehtonen

nuorisotyönjohtaja Mikko Hartman

naistyönjohtaja Anita Heino

keräysosaston johtaja Tapani Hytti


2002

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Matti Saarinen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Matti Saarinen, Niko Ara, Kalevi Helen, Timo Lehtonen

VPK:n päällikkö Kalevi Helen

vara-/koulutuspäällikkö Timo Lehtonen

nuorisotyönjohtaja -

naistyönjohtaja Anita Heino

keräysosaston johtaja Tapani Hytti


2003

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Matti Saarinen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Matti Saarinen, Niko Ara, Kalevi Helen, Timo lehtonen

VPK:n päällikkö Kalevi Helen

vara-/koulutuspäällikkö Timo Lehtonen

nuorisotyönjohtaja -

naistyönjohtaja Anita Heino

keräysosaston johtaja Tapani Hytti


2004

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Matti Saarinen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Kalevi Helen, Niko Ara, Timo Lehtonen, Matti Saarinen

VPK:n päällikkö Kalevi Helen

vara-/koulutuspäällikkö Timo Lehtonen

nuorisotyönjohtaja Martti Salonen

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Esko Hoimela


2005

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Niko Ara

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Mikko Hartman, Matti Saarinen, Niko Ara, Timo Lehtonen

VPK:n päällikkö Kalevi Helen

vara-/koulutuspäällikkö Martti Salonen

nuorisotyönjohtaja Martti Salonen

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Hannu Tukia


2006

puheenjohtaja Heikki Toivonen

varapuheenjohtaja Niko Ara

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Mikko Hartman, Martti Salonen, Niko Ara, Hannu Tukia

VPK:n päällikkö Kalevi Helen

vara-/koulutuspäällikkö Martti Salonen

nuorisotyönjohtaja Martti Salonen

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Hannu Tukia


2007

puheenjohtaja Niko Ara

varapuheenjohtaja Timo Lehtonen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Hannu Tukia, Heli Nieminen, Ilkka Salonen, Martti Salonen, Ilkka Mertsalmi, Timo Lehtonen

VPK:n päällikkö Martti Salonen

vara-/koulutuspäällikkö -

nuorisotyönjohtaja Martti Salonen

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Hannu Tukia


2008

puheenjohtaja Niko Ara

varapuheenjohtaja Timo Lehtonen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Hannu Tukia, Heli Nieminen, Ilkka Salonen, Martti Salonen, Ilkka Mertsalmi, Timo Lehtonen

VPK:n päällikkö Martti Salonen

vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen

nuorisotyönjohtaja Martti Salonen

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Hannu Tukia


2009

puheenjohtaja Niko Ara

varapuheenjohtaja Timo Lehtonen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönenn, Ilkka Salonen, Martti Salonen, Heli Nieminen, Timo Lehtonen

VPK:n päällikkö Martti Salonen

vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen

nuorisotyönjohtaja Martti Salonen

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Hannu Tukia


2010

puheenjohtaja Niko Ara

varapuheenjohtaja Timo Lehtonen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönenn, Ilkka Salonen, Teemu Heikkilä, Heli Nieminen, Timo Lehtonen

VPK:n päällikkö Martti Salonen

vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen

nuorisotyönjohtaja Martti Salonen

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Hannu Tukia


2011

puheenjohtaja Niko Ara

varapuheenjohtaja Timo Lehtonen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönenn, Ilkka Salonen, Teemu Heikkilä, Timo Lehtonen

VPK:n päällikkö Martti Salonen

vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen

nuorisotyönjohtaja Niko Ara

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Hannu Tukia


2012

puheenjohtaja Niko Ara

varapuheenjohtaja Timo Lehtonen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönen, Ilkka Salonen, Aleksi Mertsalmi, Timo Lehtonen

VPK:n päällikkö Martti Salonen

vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen

nuorisotyönjohtaja Niko Ara

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Hannu Tukia


2013

puheenjohtaja Niko Ara

varapuheenjohtaja Timo Lehtonen

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönen, Ilkka Salonen, Aleksi Mertsalmi, Timo Lehtonen

VPK:n päällikkö Martti Salonen

vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen

nuorisotyönjohtaja Niko Ara

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Hannu Tukia


2014

puheenjohtaja Niko Ara

varapuheenjohtaja Aleksi Mertsalmi

sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa

jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönen, Ilkka Salonen, Aleksi Mertsalmi, Timo Lehtonen

VPK:n päällikkö Martti Salonen

vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen

nuorisotyönjohtaja Niko Ara

naistyönjohtaja Anita Heino

järjestöosaston johtaja Hannu Tukia







HANSIN MALJA


PADASJOEN VPK RY


1984 Salonen Kimmo

1985 Eiranen Leo

1986 Helen Kalevi

1987 Sipura Marko

1988 Nieminen Jouko

1989 Saarinen Matti

1990 Hoimela Esko

1991 Heino Anita

1992 Leppänen Jussi

1993 Lehtonen Timo

1994 Kenttämaa Helena

1995 Vilen Marko

1996 Salonen Juha

1997 Toivonen Heikki

1998 Salonen Riitta

1999 Hytti Tapani

2000 Kivi Ilkka

2001 Salonen Ilkka

2002 Saarinen Matti

2003 Salonen Martti

2004 Niko Ara

2005 Salonen Martti

2006 Mäkinen Terttu

2007 Kantola Ilpo

2008 Pääkkönen Turo

2009 Heino -Toivonen Birgitta

2010 Mertsalmi Aleksi

2011 Kaskirnäki Esa

2012 Liljendahl Juha

2013 Köttö Markku