Maantieto



Ranskan kuningaskunta


Ranskan kuningaskunta oli jaettu ennen Ranskan vallankumousta 33 maakuntaan eli provinssiin (34. Nivernais, syntyi vasta 1789). Ne olivat löyhästi verrattavissa Englannin historiallisiiin kreivikuntiin. Provinssit erosivat toisistaan historiallisissa perinteissä, laeissa ja verotusjärjestelmissä. Ranskan silloiset rajat myötäilevät nykyisen Ranskan tasavallan maarajoja. Pariisi oli tällöinkin Ranskan pääkaupunki, ja 650 000 asukkaallaan merkittävä solmukohta koko Euroopassa. Muita merkittäviä kaupunkeja olivat tällöin Lyon, Rouen, Bourdeaux, Toulouse ja Marseille.



Versailles


Versailles'n kaupunki sijaitsee noin 17 km päässä Pariisista ja oli 1700-luvulla hovinsa takia merkittävä kaupunki, ja sitä kutsuttiin myös Ranskan epäviralliseksi pääkaupungiksi. Versailles kuuluu Île-de-France –provinssiin. Se sijaitsee tasaisella ylämaalla, metsäisten kukkuloiden ympäröimänä. Kooltaan se on neljännesosa Pariisista (noin 26 km²). Kaupungissa on täsmällinen ruutukaava ja se oli 1700-luvulla hyvin moderni eurooppalainen kaupunki, arvostettu ja ihailtu laajalti. Palatsi sijaitsi kukkulan päällä, ylempänä muuta kaupunkia. 1700-luvun lopulla Versailles oli 60 000 asukkaallaan kuudenneksi suurin kaupunki Ranskassa. Kaupungin keskustasta palatsiin on noin tunnin matka reippaasti kävellen. Versailles'sta Pariisiin meni vähintään runsas kaksi tuntia hevoskärryillä, riippuen lastista sekä teiden ja hevos(t)en kunnosta. Ratsastaen matka sujui nopeammin. Yleisesti ottaen päivän aikana hevoskärryillä voitiin taivaltaa noin lähemmäs 50 kilomertin matka, ratsain 60:sta kilometristä jopa 100 kilometriin, ja kävellen noin 25 kilometriä.

Kuva Ranskan kuningaskunnasta 1700-luvun lopussa vanhoine provinsseineen. Myös Versailles ja Pariisi on merkitty kartalle.


Karttoja Versailles'sta:
Kartta I - Kartta II - Kartta III - Kartta IV






Sivun alkuun




Eurooppa


Euroopan valtioiden rajat, hallitsijat ja nimet muuttuivat tiuhaan tahtiin 1700-luvun aikana. Isot valtiot repesivät pieniksi alueiksi ja taas toisin päin. Ranskan alueet pysyivät hyvinkin muuttumattoma verrattuna moniin muihin valtioihin. Kolonisaation myötä mahtivaltiot hallitsivat alueita myös Euroopan ulkopuolelta. Koska pelin ajankohta on itsessään epätarkka (1750 -->), on mahdotonta luoda täysin tarkkaa kuvaa Euroopan silloisista valtioista. Pohjana voidaan pitää kuitenkin seuraavia karttoja, jotka ovat vuosilta 1740 ja 1789.

1740 ja 1789

Seuraavaksi esitellään tärkeimmät Euroopan maat 1700-luvun puolivälin jälkeen.


Ison-Britannian kuningaskunta sekä Irlanti
Käsitti alueena Ison-Britannian saaren (Englanti, Skotlanti, Wales). Irlannin kuningaskunta oli oma maansa, mutta Englannin kuninkaat pitivät hallussaan sen valtaistuinta. Valtaa Irlannissa pitivät paikalliset jaarlit, joista valtaosa oli englantilaisia aatelisia. Pelissä Yhdysvallat oli vielä osa Iso-Britanniaa.


Portugali
Löytöretkien aikana mahtivaltioksi muuttunut Portugali hallitsi yhäkin siirtomaitaan Brasiliassa. Portugali ja Espanja kävivät 1700-luvulla sotia maa-alueista Iberian niemimaalla.

Espanja
Espanjan alue koostui suurinpiirtein samoista rajoista kuin nykyäänkin, ja siihen kuuluivat myös Majorca, Minorca ja Ibiza. Lisäksi sillä oli merkittäviä siirtokuntia Etelä-Amerikassa ja Karibialla.


Nykyisen Italian alue
Nykyisen Italian alue oli 1700-luvun loppupuolella Itävallan arkkiherttuakunnan alaisena. Osa Italian alueen valtioista oli itsenäisiä, kuten Venetsia, paavin (nimellisesti) hallitsema Kirkkovaltio, joka oli suurimmaksi osaksi läänitetty eri ruhtinaiden haltuun sekä Savoy-Piedmont ja Sardinia, joista myöhemmin muodostui Sardinian kuningaskunta. Tämän lisäksi alue koostui teoriassa itsenäisistä ruhtinaskunnista, jotka toimivat Itävallan alaisuudessa, ja Napoli ja Sisilia Espanjan vallan alaisina.

Italian muut alueet, joita ei edellä mainittu, olivat: Toskanan suurherttuakunta, Luccan tasavalta, Modenan ruhtinaskunta, Parman herttuakunta, Genovan tasavalta ja Trento. (Milano oli osa Itävaltaa.)
Italian maakuntien hallinto ja aluejaot vaihtelivat runsaasti 1700-luvun aikana, joten tarkkaa historiallista kuvausta Italian silloisesta maantieteellisestä jaosta on vaikea tuoda peliin, jonka aikakausi sijoittuu epämääräisesti 1700-luvun loppupuoliskolle.


Itävallan arkkiherttuakunta
Oli suuri ja vaikutusvaltainen valtio 1700-luvulla, käsittäen suurehkon alueen nyk. Keski- ja Itä-Euroopasta.


Yhdistyneet provinssit eli Yhdistyneet Alankomaat
Oli 1700-luvulla vallinnut tasavalta, joka koostui seitsemästä yhdistyneestä provinssista. Se oli erityisesti 1600-luvulla vahvasti mukana maailmankaupassa ja valtasi monia siirtomaita ympäri maailmaa.


Sveitsi (Sveitsin vanha valaliitto, nimi annettu myöhemmin)
Oli tällöin kantoneiksi kutsuttujen pikkuvaltioiden löyhä liittouma, jonka oli solminut Alppien laaksojen yhdyskuntien sopimuksen, sallien vapaan kaupan, ja kulku- ja kauppareittien käytön kantonien välillä.


Saksan keisarikunta sekä nykyinen Saksan alue
Aiemmin koko Saksaa sekä muuta keski-Eurooppaa hallinneesta pyhästä saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta tuli 1648 solmitun Westfalenin rauhan jälkeen vain heikko itsenäisten ruhtinaskuntien liitto. Näitä omien monarkkien halitsemia ruhtinaskuntia olivat esimerkksi Baijeri, Hesse, Saksi sekä Preussi. Erityisesti Preussi nousi 1700-luvun lopulla myös ulkopoliittisesti tärkeäksi valtioksi. Saksan ruhtinaskunnan hallitsijoista sekä näiden lapsista käytettiin titteliä prinssi sekä prinsessa, vaikka virallisesti ruhtinaat eivät olleet kuninkaita. Alueella oli myös ns. vapaakaupunkeja esim. Lubeck) , joiden hallitsijat päätettiin vaaleilla.


Puola
Puolan suuret alueet jaettiin vähitellen 1700-luvun lopussa Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken.


Ruotsin kuningaskunta
1700-luvulla Ruotsin suurvalta-aika oli ohi ja se menetti vähitellen alueitaan jäädessään tappiolle erinäisisissä sodissa.


Tanskan kuningaskunta
Tanska hallitsi nykyisen Tanskan alueen lisäksi Norjaa.

Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta käsitti laajan alueen kuten nykyinen Venäjäkin, ja se osallistui monesti Euroopassa vallitseviin sotiin ja sopimuksiin.


Turkki eli Osmanien tai Ottomaanien valtakunta
Turkki eli Osmanien valtakunta oli 1700-luvulla monikulttuurinen suurvalta. Se hallitsi laajaa aluetta Itävallasta ja Puolasta etelään, alueilla, joissa nykyään sijaitsevat esim. Bulgaria, Serbia ja Albania. 1600-luvulla Osmanien valtakunta oli laajimmillaan käsittäen suuria alueita Pohjois-Afrikasta sekä Mustanmeren ympäriltä Lähi-idässä.



Sivun alkuun




Ilmasto ja kasvillisuus sekä eläimistö


Ranskassa vallitsee lauhkea meri-ilmasto: kesät Ranskassa ovat lämpimät ja talvet lauhkeat. Lauhkealle meri-ilmastolle on myös ominaista useat sateet tasaisin väliajoin ympäri vuoden. Poikkeuksena on Etelä-Ranska, jossa vallitsee lämmin välimerenilmasto. Täällä sateet ovat vähäisempiä ja sijoittuvat suurilta osin talvelle. Kesät ovat Etelä-Ranskassa varsin kuivat ja lämpimät, talvet taas lempeät.

Suurin osa Ranskasta sijaitsee lehtimetsävyöhykkeellä, jossa nimensä mukaisesti lehtipuut hallitsevat maisemaa runsaiden sateiden avittamana. Lehtipuut tiputtavat lehtensä talvisin, jolloin maisemasta tulee hyvin paljas. Yleisempiä lehtipuita ovat mm. tammi, vaahtera ja pyökki. Etelä-Ranskassa kasvillisuus on trooppisempaa ja nahkealehtisempää, jossa normaalien lehtipuiden rinnalla kasvaa oliivi-, laakeri- ja sitrushedelmäipuita. Havupuita tavataan ainoastaan aivan Alppien tuntumassa, Kaakkois-Ranskassa.

Eläimistä voi 1700-luvun Ranskassa tavata esimerkiksi kettuja, villisikoja, susia ja karhuja. Hirvieläimistä esimerkiksi saksanhirvi ja metsäkauris viihtyvät Ranskan luonnossa.




Sivun alkuun
Takaisin info-osion alkuun