Minä itse . . .
Oma, 'pieni' perheeni . . .
Joku sanoo minua maailman ihanimmaksi . . . Winka KAT, eli tuttujen kesken Inka on pirteä ja utelias nuori neiti. Selän takana salaa syödyt karamellit eivät Inkalta jää huomaamatta, vaan tamma on heti korvat hörössä valmis ystävystymään ihmisen kanssa jolta jotakin rapisevaa löytyy. Inka suuttuu pahemman kerran jos ei saakkaan namia, ja näyttää hetken hapanta naamaa. Mutta onneksi se ei ole pitkävihainen. Inka on niiden joukossa jotka lämpimästi höristen toivottavat tervetulleeksi aamuvuorolaisen töihin. Ihanalla 'nallekarhu'-olemuksellaan Inka saa tallin joutilaat pysähtymään tarhansa reunalle. Inka tietysti kipittää ihailijoittensa luokse vain ja ainoastaan namien toivossa. Inka työntää päätään ihmistä kohti ja hamuaa ylähuulellaan tämä takkia. Tamma saattaa vähän höristäkin ja kuopia maata jalallaan. Inka näyttää oikein hellyyttävältä, mutta söpö nallekarhu muuttuukin äksyksi kaveriksi jos tarhakaveri yrittää varastaa sen ihmisen jolta saa hyvää. Toisen hevosen lähestyessä Inka luimistaa korvansa ja on valmiina napsimaan hampaillaan tarhakaveriaan. Jos ei kaveri tajua lähteä muualle, Inka ottaa avuksi takajalkansa ja potkii ilmaa varoitellen. Tässä vaiheessa joko heppakaverin tai ihmisen olisi syytä lähteä. Inka ei koskaan tosissaan uhkaile toisia hevosia, vaan vain varoittelee ja yrittää esittää kovaa tyttöä. Varsalaumassa Inka kenkkuilee muille tammoille, mutta oreja se vain härnää. Naisellinen Inka ei voi mihin tahansa paikkaan jaloillaan astua. Maastossa kävellessä Inka kiertää lätäköt ja kuralammikot kaukaa. Märällä, joustavalla maallakin tamma kävelee jalat korkealle nousten. Hienostelusta huolimatta Inka pysyy oikein hyvin taluttajan kuin taluttajan käsittelyssä. Ainoat tilanteet jolloin taluttajalla saattaa olla hankaluuksia, on orin lähettyvillä keimailu tai Inkan säikähtäminen. Oriin nähdesään Inka hörisee ensin ystävällisesti. Mikäli ori vastaa kiinnostuneena Inka alkaa rynniä joka suuntaan, esitellen hienoa raviaan kaula upeasti kaarella. Ohitse on vain mentävä päättävästi ja vikkelään. Säikähtäessään Inka ei tiedä mihin suuntaan menisi, vaan saattaa pysähtyä ja lähteä peruuttamaan poispäin siitä mistä ääni tuli. Jos taluttaja yrittää vain nykiä Inkaa eteenpäin, se vetää kovempaa ja joskus yrittää nousta takasilleen. Kinaaminen ei siis auta, vaan on odotettava ja rauhoiteltava. Mahdollisesti mennään myös katsomaan asiaa joka sen on säikäyttänyt. Karsinassa hoitaminen on Inkalle mukavin asia hoitaa toimenpiteet. Karsinassa se saa olla vain yhdessä narussa kiinni, joka on tammalle mukavampaa. Käytävällä Inka joutuu olemaan kahdessa narussa, ja tamma kyllä näyttää ettei se sitä kiinnosta lainkaan. Inka peruuttelee, yrittää mennä eteenpäin ja steppailee sivuille. Jossain vaiheessa Inka alkaa nykiä päätään pois naruista. Jos tuolloin kovaäänisesti estetään, Inka pelästyy ja yrittää tuolloin tosissaan päästä pois naruista hyppimällä takasilleen ja rynnimällä kunnolla eteenpäin/taaksepäin. Tähän tilanteeseen ei koskaan saisi tulla, vaan sitä on estettävä lempeällä, taitavalla ja ennakointikykyisellä käsittelyllä. Ajovarusteisiin totuttaminen on aloitettu Inkan kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Inka ei ole moksiskaan valjaiden läsnäolosta ja antaa ongelmitta nostaa ne selkäänsä. Erimielisyyksiä syntyykin remmien kiinnittelyssä, varsinkin mahavyön kanssa. Mutta aikaa on, ja totuttaminen pyritään tekemään rauhassa.
Oonhan mie jotain saavuttanutkin . . .
Oma terveys ennen kaikkea . . .
Ruokinta -ja liikuntaohjelmat on suunniteltu ammattilaisten kanssa, ja todettu sopivaksi tälle varsalle. Mahdollisista ongelmista näiden suhteen on ilmoitettava heti omistajalle ! Ohjelmat on suunniteltu kestävän samana ainakin vuotiaaksi saakka (muutoksia tulee mikäli siihen on tarvetta).
Missä mennään? Ulkoasu, Grafiikka ja Tekstit: rallinalle KOPIOINTI EHDOTTOMASTI KIELLETTY! |