Etusivu          Talli          Toiminta          Yhteys

Hei ja tervetuloa Väkivahvaan, suomen(pien)hevosia kasvattavalle maalaistallille. Sijaitsemme maaseudulla n. 15 km Salosta etelään. Idyylisempää paikkaa ja tiluksia saa hakea, kotoisa 24 hevosen talli + 2 varsomiskarsinaa, 20x60 m kenttä, 15x40m maneesi, tilavahko pihamaa, 6 tarhaa, 3 laidunta sekä runsaasti metsää, jossa kenttärata joka kulkee tilan ympäri. Miten tämä kaikki voi olla mahdollista?

Olin haaveillut jo kauan aikaa omasta suomenhevosesta, jolla saisin kilpailla niin esteillä ja koulussa sekä kentässä ja valjakkoajossa. Omistin vanhastaan pelkkiä puoliverisiä ja totta puheen ollen oli jo aika tylsistynyt niiden suhteen. Hevosiakin alkoi kertyä jo päälle neljäkymmentä kipaletta. Minulla oli jo kaksi tallia pystyssä niille ja kilpailin niillä lähes joka viikko. Halusin kipeästi jonkun toisen rodun edustajan kisatiimiini, joka toisi hieman vaihtelua. Ja niinhän siinä lopulta kävikin, että ronniella oli myynnissä aivan ihana piensuokki-ori Hämypuron Hamletti, jonka perään oikein kuolasin. Sain onneksi varattua varsan ja olikin ensimmäisiä tallin asukkaita.

Ennen hevosten muuttoa tarvitsin kuitenkin itse tallin sekä paljon maata, eihän nyt kaupungissa voi kasvattaa terveitä hevosia. Joten käänsin katseeni maalle. Kävin läpi kaikki mahdolliset myytävänä olevat tallit ja navetat mutta mikään niistä ei oikein iskenyt. Olin jo luovuttamassa, ajaessani viimeisimmän myytävänä olleen paikan luota kotiin, kun käännyin oikean sijaan vasemmalle. Hortoissellani puolisen tuntia päädyin aivan ihastuttavalle maalaistilalle, jossa kyllä riitti vipinää, nimittäin muuttotouhuja. Ajoin pihaan ja tervehdin omistajaa, keski-ikäistä naista lapsineen. Ihastelin paikkoja ja kysyin missä mahdoin olla, olinhan eksynyt. Siitä lähtikin tunnin mittainen keskustelu naisen tämänhetkisestä elämäntilanteesta. Hän ja hänen miehensä olivat muuttamassa kaupunkiin työn ja lasten takia. He olivat ennen elättäneet itsensä viljelemällä maata sekä kasvattamalla poneja. Nyt tosin kaikki ponit oli myyty mutta tallissa seisoi vielä kaksi suomenhevosta, kolmivuotias ori Spagettilänkkäri sekä samanikäinen tamma Hirmumyrsky. Molemmat joutuisivat teuraaksi, ellei perhe saisi niitä myytyä pian. Näin hevoset laitumella ja rakastuin molempiin samantien. Kysyin, olivatko he vielä myyneet tilaansa, etsin nimittäin juuri samanlaista omalle kasvatusprojektilleni. Nainen vastasi kielteisesti ja uteli, mitä nuori neiti kasvattaisi.

Harhailuni Salon kauniilla maatiloilla tuotti tulosta, sovimme kaupat tilasta naisen ja hänen miehensä kanssa samantien. Samalla sainkin jo kaksi asukasta, Spagettilänkkärin sekä Hirmumyrskyn. Hevosille oli hyväksi asua samassa paikassa, missä ne syntyivätkin, olivat omistajat sanoneet ja sain ne kaupan päälle. Itselläni ei ollut siihen mitään valittamista, sillä olisin joka tapauksessa ostanut ne. Perhe muutti seuraavana perjantaina, jolloin itse muutin tilalle. Se hetki oli täydellinen ja se säilyy muistoissani vielä pitkään.

Aluksi oli kaikkein tärkeintä saada itsensä pidetyksi hengissä sekä varmistaa, että hevosetkin hengittivät. Siivosinkin lähes koko seuraavan viikon taloa sekä tallia, imuroin, moppasin, kuurasin ja puunasin. Lopulta olin tarpeeksi tyytyväinen tuloksiin ja keskityin ensimmäistä kertaa viikkoon sisustamiseen ja muuttamaan talon sisään. Sain onneksi apua naapurin pojilta kaikkein raskaimpien tavaroiden kanssa ja kotuiduin varsin nopeasti. Hevosetkin vaikuttivat olevan tyytyväisiä putipuhtaaseen talliinsa.

Mutta minusta tuntuu, että kaikkein tyytyväisin olin kuitenkin minä itse. Olin löytänyt todellisen helmen keskeltä Salon maaseutua, enkä aikoisi hylätä sitä vaikka miljoonasta eurosta. Tämä paikka on täydellinen tekemään haaveestani totta ja toivon totisesti, että saamme nähdä varsoja kirmaamassa näillä laitumilla jo tänä vuonna, jos kaikki menee hyvin. Kasvatustoiminta tulee varmaan olemaan ainoa toiminnanmuotomme, sillä kilpailuja emme pysty järjestämään mm. hankalan sijainnin vuoksi. Hevosten elämä yritetään pitää mahdollisimman samanlaisena kaikkialla, ja jos pidämme kisoja ne saavat liikaa stressiä. Mutta tosiaan monipuolisten hevosten kasvattaminen on ykkösasiamme. Kaikki meillä syntyneet varsat saavat nimeensä joko etuliitteen Väkivahvan tai etu/jälkiliitteen VÄKI ja ne myydään monipuolisiin koteihin.

En vielä tiedä, kuinka monta varsaa meille syntyy tai kuinka monta eri persoonaa saamme käsiteltäväksemme, mutta yksi asia on satavarma. Me olemme tulleet jäädäksemme.

Teidän, Amely ja Väkivahvan hevoskaarti

Kuulumisia Väkivahvasta

10.11 Viimeisen viikon aikana on ehtivyt tapahtua kaikenlaista. Talli on nyt remontoitu ja siellä on nyt 24 karsinaa + 2 varsomiskarsinaa. Olemme ostaneet kaksi uutta hevosta, Tuli-Kiiran ja Lakean Jarpin. Väkivahvan historian ensimmäiset KRJ-kisojen tulokset ovat tulleet ja näyttelyidemme kutsu hyväksyttiin.
02.12 Ja jälleen on kulunut melkein kuukausi viimeisimmistä kuulumisista.. Kuluneen kuukauden aikana on syntynyt neljä varsaa joilla on nyt kaikilla hyvät kodit, saimme itsekkin aivan vastustamattoman tapauksen, Väkivahvan Talviriemun joka syntyi 01.12. Ilmoitin Länkkärin, Hamletin, Myrskyn ja Sylvin mukaan YLA:an, katsotaan miten heille käy.
09.12.2008 Päivitin kaikkien hevosten kisakalenterit, kaikkien KRJ-kisojen tulokset hyväksytty.

Ulkoasun © Suvi Lerkki 2008, kuvan © PS Photos

Väkivahva on virtuaalitalli eikä mitään oikeasti tapahdu