Veturitalli

Tällä aukeamalla kerron rakentamistani HO-mittakaavan rakennuksista ja muusta rekvisiitasta. Osa niistä on puhtaasti kokeiluluonteisia, koska haluan kokeilla erilaisia materiaaleja. Toiset rakennuksista ovat vielä rakennusvaiheessa ja kerron kuinka ne on rakennettu. Kerron myös mitä virheitä olen mahdollisesti rakennusvaiheessa tehnyt. Tämä sen vuoksi, ettei muiden tarvitsisi tehdä samoja virheitä ja kuluttaa aikaansa turhautumiseen. Haluan painottaa, että niin liikkuvan kaluston, kuten rakennustenkin kohdalla käyttämäni menetelmät/materiaalit eivät todellakaan ole niitä "ainoita oikeita"! Kerronpahan vain erään tavan tehdä kyseiset esineet. Jokainen toki valitkoot oman tiensä, niinkuin pitääkin.

 Rakennuksia:

Tavaramakasiini

Tavaramakasiini on olennainen ja tärkeä yksityiskohta pienoisrautatiessä. Seuraavassa kerron vaihe vaiheelta kuinka oma makasiinirakennukseni valmistui.

Monen päivän miettimisen jälkeen pystyin päättämään minkälainen rakennuksesta tulee. Sitten vain Evergreenen 2mm levylle pohjapiirros. Seuraavana liimasin seinien alajuoksut paikoilleen. Juoksut ovat 3mm rimaa. Näin seinät on helpompi kiinnittää pohjaan ja samalla rima tukevoittaa koko rakennusta. Sen jälkeen maalasin pohjan. Miksikö jo tässä vaiheessa? Siksi ettei maalaaminen olisi niin tarkkuutta vaativaa ja hankalaa seinien ollessa jo pystyssä. Koska aina maali jossain vaiheessa lipsahtaa sinne minne sen ei pitäisi. Kuvassa näkyy jo, miten lastaussiltaa on kahdella sivulla. Pitkällä sivulla oleva on kiskojen puolella ja päädyn silta on tarkoitettu kuorma-autoille.

Tässä on päätyseinä jo pystyssä. Maalasin seinän ennen ovikarmien liimaamista. Oviaukkoon tulee vielä ovet. Seinän ulkopinnaksi valitsin vanhoissa rakennuksissa usein käytetyn pystylaudoituksen, jossa lautojen puskuliitosta peittää kapea rima.

Toiseen päätyseinään tein vintti-ikkunan. Ikkunan rakensin seinän maalauksen jälkeen siten, että kiinnitin karmit ensin ja sitten liimasin ikkunalasin seinän sisäpuolelle. Vasta sen jälkeen liimasin ohuet, säteittäin olevat poikkipuolat. Ne oli mielestäni helpompi kiinnittää näin, koska ne voi laskea lasipinnalle. Puolat ovat 0.5mm leveät ja 0.25mm ohuet ja 5mm pitkät. Selvennöksenä mainittakoon, että pinsetit piti viilata terävämmäksi ennen kuin sain kunnon otetta puolista!

Päätyyn jossa on iso oviaukko, olen ajatellut laittaa vanhanmallisen ulkovalon oven päälle. Aloin miettimään sen rakentamista itse ja penkasin laatikoitani josko sieltä löytyisi aineita sellaisen rakentamiseen... Loppujen lopuksi pöydällä oli 5mm pätkä alumiiniputkea, yksi prikka ja polttimo, jossa oli johdot kiinni valmiiksi. Siispä toimeen... Prikka putken toiseen päähän ja polttimo sisään siten, että se tuli hieman ulos. Rakennellessani huomasin lampun johtojen olevan sen verran jäykkää tavaraa, että niistä sai jopa seinään tulevat kiinnikkeet. Näin ei tarvinnut kehitellä erikseen kiinnikkeitä. Lopuksi maalaus. Johdoille porataan kaksi reikää oven päälle ja jätetään lamppu sopivalle etäisyydelle seinästä. Polttimo on 14V ja olen ottanut kyseisiin polttimoihin jännitteen 12V muuntajasta. Joissakin tapauksissa ne ovat kuitenkin liian kirkkaita ja kuten monasti aiemminkin, himmennän sopivalla vastuksella sen aina käyttötarkoitukseensa sopivaksi. Ledit ovat siitä huonoja, että niiden värisävy on sinertävä ja ne ovat monesti liian kirkkaitakin. Käyttämäni 14V polttimot muistuttavat enemmän vanhoja katulamppuja ja niiden kirkkautta on helppo kontrolloida. Että semmonen kokeilu...

Huom! Kun tämäntyyppistä hehkulamppua poltetaan täydellä 12-14V jännitteellä, se kuumenee melkoisesti. Kuumuus riittää sulattamaan muoviosia. Ole siis varovainen. Ei siis kannata esimerkkitapauksessa käyttää muoviosia polttimon ympärillä! Juuri tämän vuoksi käytin metalliosia.

Seuraavissa kuvissa ovat seinät, ikkunaruudut laseineen sekä puurimoilla tehdyt tukipalkit paikoillaan. Rakennuksen pitkät seinät eivät pysy ilman tuentaa suorassa, vaan ne pullistelevat mihin sattuu. Evergreenin profiililevyt ovat sen verran ohutta tavaraa että ilmiö muodostuu jo melko pienissäkin rakennuksissa. Tässä vaiheessa makasiinista saa jo jonkinlaisen kuvan miltä se tulee näyttämään. Huom! Uuden vuoden juhlinnan jälkeen kannattaa kuljeskella ulkona muovikassi kädessä. Ilotulitteiden puiset kepit kun ovat oivallista rakennusmateriaalia. Puulaatu on lujaa ja sitä on helppo työstää!

 

Seuraavaksi katon kimppuun... Räystään alle sijoitin kattoruoteet ja samalla ne toimivat kattoelementtiä paikallaan pitävänä yksityiskohtana. Räystäslaudoista tein vanhanaikaiset. Sovitin jo tässä vaiheessa ulkovaloa paikalleen.

 

Sitten ovet. Niistä tein oikeasti aukeavat, jotta niitä aukomalla ja raottamalla voi säädellä sisältä tulevan valon määrää. Samalla niillä voi luoda eri näköisiä tilanteita kun kaikki rekvisiitta ukkoineen ja tavaroineen on paikallaan. Sovitin jo kylttejäkin paikoilleen. Lastaussillan väri on muuttunut, kuten tarkkasilmäiset ehkä huomasivatkin. Vaihdoin värityksen, koska ensimmäinen tumma sävy teki koko rakennuksen olemuksesta liian synkän. Ensimmäinen väri oli siis virhe! Se kostautui ylimääräisellä ja hankalalla maalauksella!

 

Sitten lastaussillan suojaksi teräspalkkien kannattelema katos. Katoksen alla on myös valaistus. Yhteensä lamppuja tuli 5 koko rakennukseen.

 

Alla olevassa kuvassa sitten valmis rakennus istutettuna maisemaan. Rekvisiittana olevat Scania, Volvo ja ukkeli ovat ruotsinmatkan tuliaisia.

 

Asemarakennus.

Hissula on pieni rauhallinen asema, jossa on yksi sivuraide. Matkustajiakin on niin paljon että aseman pihapiirissä on jopa kioski. Ja kun kerran näin hyvin asiat ovat, niin asemarakennuksesta pidetään hyvää huolta. Sen vuoksi vanha katto revittiin pois ja tilalle laitetaan ihka uusi kiiltävä peltikatto.

Halusin tämän rakennuksen ympärille hieman toimintaa, ettei näyttäisi niin perinteiseltä pienoisrautatieasemalta... Kauan asiaa pähkäiltyäni sain idean kattoremontista. Rakennus on sisä- ja ulkovalaistu, kuten pihapiirissä oleva kioskikin. Sisävalaistuksen asennuksessa pitää olla tarkkana, ettei sitten pimeällä huomaa valon loistavan seinä- ym. materiaalien lävitse. Se ei todellakaan ole miellyttävä näky kun valo kajastaa seinän läpi ulos. Kaikki ihmishahmot maalasin itse. Hahmojen maalaus oli ensimmäinen asia pienoisrautatieprojekteissani, joka otti ns. "suuresti kupoliin"! Siinäkin on jo riittämiin että saadakseen hahmot kunnolla alustaan kiinni, on esim. niiden kantapäästä porattava 0.5mm reikä, johon voi työntää metallilangan sisään. Ja tietenkin lanka alustaan/maaperään kiinni saman suuruisella reiällä. On nimittäin turhauttavaa liimailla samaa ukkoa kiinni pihaan. Langan avulla se pysyy kuin tauti!

 

Naftapaikka. Esikuva Raumalta.

 

 

Muuntajarakennus

 

Seinämateriaalikokeilu pahvista. Valmista kohokuviollista tiiliseinäarkkia. En pitänyt materiaalista. Lisäsin kuitenkin ovikatokseen ulkovalon hehkulampusta, jotta sen sävy näyttäisi aidommalta himmeältä hehkulampulta.

Muu rekvisiitta

Unski kalassa. Siinä se Unski käy joka päivä laiturilla ongella. Mikäs siinä on istuessa, eläkkeellä kun on.

Lammen vesi on "Still water". Jos käytät tätä materiaalia niin muista lisätä nestettä vain muutaman millin kerros kerrallaan!

Puut ovat omia tekosia, Kuten latokin. Se on kyhätty ihan tavallisista tulitikuista. Maali vain päälle ja vähän sammalta katolle. Tämäkin miljöö saa paljon vielä yksityiskohtia lisäkseen. Lumpeenlehdet siellä jo onkin, kuvan oikeassa reunassa. Tässä kuvassa näkyy muuten tämän koko projektin ohuin yksityiskohta! Se on ongen siima ja paksuus on n.0.04mm! Kun saan ympäristöäkin hieman valmiimmaksi niin vaihdan kuvan hieman isompaan, josta näkyy koko lampi. Kaiken kaikkiaan vesi tuo miljöölle mukavan vaihtelun. Vaikkapa vain jossain ojan pohjalla lirumassa. Kovin kallistakaan se ei ole. Öpauttiarallaa 11€/2dl. Purkillisella täyttelee ojia jo kummasti. Kannattaa kokeilla.

 

Mikäli haluaa säästää, voi opastimetkin tehdä itse. Tosin se on todellista näpertelyä, jotta kaikki osat sekä sähköistyksen saa aina mahtumaan niille kuuluvan tilaan. Tämä opastin tuli maksamaan n. 2-3 euroa. Työhön käytettyä aikaahan ei harrastaja laske rahassa.

Eräs asia jonka harrastajat usein unohtavat. Miksi ostaa valmista kalliilla kun saman saa ilmaiseksikin! Alla olevat metrin halot eivät ole muovia, eikä niitä ole ostettu. Ei tarvita kuin puukko käteen ja lenkille luonnon helmaan. Siellähän sitä rekvisiittaa on mielin määrin. Onhan siinäkin oma hommansa kun pätkii tikkuja oikeaan mittakaavaan ja halkaisee jokaisen, mutta lopputulos on varmasti aidompi kuin muovitekeleet. Vähän valkoista väriä pintaan niin hupsista, nehän muuttuvat höyryveturin tenderiin sopiviksi koivuhaloiksi.

Kulkuneuvot.

Alla olevassa kuvassa on Mersu, josta valmiina oli vain hytti. Jouduin tekemään kaiken muun ( rungon, lavan, ym.) alusta asti, jotta siitä tuli kuvan mukainen menopeli.

 

Seuraavassa kuvassa tuliaisia Ruotsista. "Itä ja länsi kohtaavat".