Veikkolaverkko

Veikkolalaisten oma sivusto

2. Uusmaalainen paratiisikylä ja sen historia

Veikkola, Pohjois-Kirkkonummen kylätaajama

Veikkola on Kirkkonummen kunnan pohjoisin kylätaajama. Kylän rajoittuu lännessä Vihtiin ja idässä Espooseen. Kylän pohjoisosaa halkoo Turun moottoritie (E18) ja kylänraittina on Vanha Turuntie  (kantatie 110). Kylän pohjoispuolella on Nuuksion kansallispuisto. Etelässä sijaitsevat Kylmälän, Haapajärven, Lapinkylän ja Kauhalan kylät, joiden asukkaat käyttävät Veikkolan palveluja. Niiden katsotaan kuuluvaksi "Suur-Veikkolaan".

Paratiisikylän sijainti tarjoaa pääkaupunkiseudun mahdollisuudet ja tilaisuuden asua maalaismaisemassa järvien ja vaihtelevan maaston keskellä  kansallispuiston kupeessa.

Veikkolan koordinaatit kartalla: X (P) 6684371 ja Y (I) 2524746.

Linkki Veikkolan karttaan Kansalaisen karttapaikalla.

Veikkolan tienoon varhaisin asutus

Alue, joka tänään tunnetaan Veikkolan nimellä, koostuu useista kylistä ja yksinäistiloista, joiden juuret ylettyvät ainakin 1500-luvulle. Asutusta näillä tienoilla on ollut jo esihistoriallisena aikana. Maa kätkee sisäänsä muistoja tuhansien vuosien asutushistoriasta. Vesistöt, kasvillisuus, tielinjat ja sammaloituneet rauniot kertovat tarinaa ihmisten elämästä, luonnon muutoksista, ajan rattaan kulusta.

Kirkkonummen vanhimmat esihistorialliset löytökohteet sijaitsevat Pohjois-Kirkkonummella. Muinainen rannikko oli jääkauden jälkeen Pohjois-Kirkkonummella ja kivikautisen pyyntikulttuurin asutusta oli sekä meren että myöhemmin järvien rannoilla. Esihistoriallisen maiseman muutosta voidaan seurata maankohoamisen ja rantaviivan muutosten perusteella. Muinaisrantojen läheisyydestä on löytynyt jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta: liedenjälkiä, kiviesineitä, kvartsi-iskoksia ja keramiikkaa. Maata kaivellessa kannattaa pitää silmät auki, uusiakin löytöjä voi tulla esiin!

Veikkolan tienoilta on todettu useita kivikautisia löytökohteita, mutta niissä ei ole tehty kaivaustutkimuksia, joten niistä siksi ole tarkkoja ajoituksia. Kalljärven kylän Nedergårdin alueella järven länsireunalla on kivikautinen asuinpaikka. Sieltä on löydetty kvartsiesineitä ja kivilaji-iskoksia, jotka viittaavat mesoliittiseen asutukseen. Lisäksi siltä on löydetty keramiikkaa, joka viittaa nuorempaan, neoliittisen kivikauden asutukseen. Kalljärven Rintelän alueelta on todettu kivikautinen liedenjälki ja kvartsi-iskoksia. Navalan kartanon läheisyydessä on myös kivikautinen asuinpaikka ja löytökohteita on runsaasti Kauhalan ja Oitmäen alueilla Loojärven pohjukan ympärillä. Kauhalasta on löydetty yksi Suomen vanhimmista luuesineistä, hirvenluusta tehty esine, jonka iäksi on arvioitu noin 9000 vuotta. Myös Kylmälän ja Evitskogin suunnassa on useita kivikautisia löytökohteita.

Lähde: Maaret Eloranta, kulttuuritoimenjohtaja

 
Klikkaa sarjakuva isommaksi.

Pohjois-Kirkkonummen suojellut kohteet

Kuvassa yleiskaavan 2020 kohdekartan vahvistetuista suojelukohteista rajattu kuva Veikkolan asemakaava-alueen lähiympäristöstä. Pohjois-Kirkkonummella on erittäin paljon suojeltavia kohteita myös Lapinkylän, Evitskogin ja Kylmälän alueilla.

Kulttuuriympäristöt ja rauhoitetut alueet

mi-151  Haapajärvi 
sl-102 Eerikinkartano vaahterakujanne
Valtakunnallisten suojeluohjelmien mukaiset alueet
vnp-101 Bakskogenin eteläpuolinen vanhana metsänä suojeltu metsäalue
lv-118 Haapajärven lintuvesi
lv-119 Heparin lintuvesi
Paikallisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet 
r-357 Seppälä, päärakennus vuodelta 1896, pihapiiri
r-359 Kansakoulurakennus vuodelta 1935
r-360 Eerikinkartanon sepän asunto vuodelta 1851
r-362 Västerland, klassistinen asuintalo vuodelta 1937
r-364 Maula, päärakennus 1850-luvulta
r-365 Haapajärven nikkarityylinen koulurakennus vuodelta 1896
sr-270 Sjökulla, kartanon tilakeskus 1900-luvun alkupuolelta
sr-272 Haapajärven kirkko vuodelta 1823
sr-273 Eerikinkartano, pitäjän vanhin kartano, päärakennus vuosilta 1859-, vanhin  siipirakennus 1700-luvulta. Lisäksi sl-102 Eerikinkartano vaahterakujanne.
sr-273 Navala, päärakennus vuodelta 1870, Röda Villan, puisto
sr-275 Övergård, päärakennus 1830-luvulta
sr-276 Veikkolan parantola, huvilat 1800-luvun lopulta ja 1900 luvun alusta
Suojellut sillat ja tiet 
mm-372 Lapinkyläntie, joka jatkuu Veikkolan Vanhatielle (kartassa  virheellisesti merkittynä Turuntie)
ss-385 Eriksgårdin silta
Muinaisjäännökset 
sm-454, sm-455, sm-456, sm-457, sm-458, sm-459, sm-460 kivikautinen asuinpaikka

Kyläkyselyssä arvokkaiksi ja säilytettäviksi kohteiksi koetut

Kyläläisille tärkeimmät asiakokonaisuudet jakaantuvat neljään alueeseen:

  • arvorakennukset
  • miljöö
  • historian keruu
  • luonto

Arvorakennukset kylämiljöössä

Veikkolassa on säilynyt arvorakennuksia. Parantolan rakennukset keskellä vanhaa Veikkolaa kiinnittävät varmasti jokaisen huomiota. Eerikinkartanon sepän mökki vuodelta 1851 toimii taksiasemana. Kyläsauna Lammaskallion rannassa on sekin 1890-luvulta.

Hieman kauempana keskustasta on 1400-luvulta peräisin oleva Eerikinkartano (kuvassa alla) Eerikinkartanon parina on likeinen Navalan kartano, jossa toimii päiväkoti. Navalan puisto Haapajärven rannalla perustettiin 1800-luvun lopulla ja kunnostettiin uudestaan juhlapaikaksi 1970-luvulla. Haapajärven kirkko 1800-luvun puolivälistä ja vanha puinen koulu sen vieressä muodostavat kauniin kokonaisuuden.


Kyläläiset arvostavat vanhoja rakennuksia

• Tärkeimmiksi rakennuksiksi nousevat selvästi Eerikinkartano, Navalan kartano puistoineen, Haapajärven kirkko, Veikkolan parantolan rakennukset, sepän mökki.
• Kirjaston rakennus, kyläsauna, Veikkolanpuron ylittävä vanha silta mainitaan myös. 
• Veikkolassa on vielä jäljellä muutama vanha rakennus, joiden mahdollinen purkaminen pitää estää: Lindbergin päärakennus, parantolan rakennukset, Nymanin ja Bergmanin rakennukset Lamminpäässä (Lamminjärven- ja Lamminpääntien muodostama kolmio) ja kyläyhdistyksen rantasauna.


Kuvassa Sepän mökki Veikkolan torilla vuonna 2004. Talo on rakennettu v. 1851 ja sitä käytetään nykyisin taksiasemana.

He arvostavat myös kylämiljöötä

• Kylämiljöö pitää säilyttää pitämällä huolta vanhoista taloista.
• Veikkolaa ei saa rakentaa liian täyteen. Kylä tulisi säilyttää kylänä, ei "lähiöittää".
• Veikkola pitää pysyä kylämäisenä ei muutosta kaupungiksi, ei korkeita taloja ja tiheään rakennettua keskustaa, "maalaisuus" säilytettävä.
• Pidetään kaikki tarvittavat palvelut lähellämme, jotta vanhoillakin olisi mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen.
• Avoimet peltomaisemat ja vanhat tielinjaukset tulisi säilyttää. On upeaa ajaa Veikkolasta pikkuteitä etelän suuntaan viljelysmaisemien läpi.  
• Luonnonmukaisuus on mennyt nykyisen rakennustavan mukana. Tonteilta kaadetaan kaikki puut. Sitten tontti kaivetaan koneilla ylösalaisin, ettei vahingossakaan jää mitään alkuperäistä jäljelle.
• Vanhatie pitää suojella (museointi)
• Eerikinkartanon ympäristön viljelymaisema ja kartanon tie
• Vanha paloaseman seutu
• Venevalkamat voisi palauttaa kyläläisten käyttöön
• Keskustan siistiminen (SEO pois pilaamasta miljöötä)

 Kyläläiset vaativat vanhojen tietojen ja muistojen tallentamista

• Aika ennen nykyistä rakennusbuumia
• Eerikinkartano ennen ja nyt ja sen merkitys kylälle
• kylän kehitysmuistot
• ikäihmisten muistitiedon keruu
• Veikkolassa olisi historioitsijalle hommia
• Elämää Veikkolassa mennä vuosina -tallentaminen, esim. kartanoiden, tilojen ja  parantolan historia.

Kylän tunnusmerkkeinä luonto ja järvet

Veikkolassa on paljon järviä, luonto lähellä ja Nuuksion järviylänköalue on aivan vieressä. Keskellä kylää olevien Lamminjärven ja Kalljärven lisäksi Pohjois-Kirkkonummella on yli kymmenen järveä ja noin viisitoista lampea. Lamminjärven Lammaskallion ranta on tärkeä kyläläisten virkistäytymiselle. Kesäisin ranta täyttyy uimareista ja talvisunnuntaisin lämpiää sauna avantouintia harrastaville. Vuorenmäeltä keskellä urheilupuistoa näkee kauas. Järvien säilyttäminen puhtaina on iso haaste. Meluvallia kaivataan, moottoritien jyly kuuluu kauas.

Luonto, järvet, metsät ja kalliot ovat vastaajille tärkeitä

• Järviä tulisi hoitaa, eivätkä ne saisi kasvaa umpeen. Kaikki ylimääräinen kuormitus pitäisi saada pois. Järvien rauha tulisi palauttaa kunnollisin meluestein ainakin Turun moottoritien yhteyteen. En oikeastaan edes käsitä, miten ihmiset pystyvät asumaan vaikkapa Lamminjärven ympärillä korvia huumaavan jatkuvan melun vuoksi.
• Luonnonmukaisuus on ehdottomasti Veikkolan tärkein ja paras valttikortti. Se pitää säilyttää, eikä rakentaa joka kolkkaa täyteen.
• Luontoa, puita ja pensaita. Nykyinen luonto säilytettävä.
• Veikkola rakennuskieltoon.
• Ranta-alueet on säilytettävä. Rakentamaton luonto ylipäätänsä.
• Lamminjärvi ja Kalljärvi mainitaan hyvin monesti tärkeimpinä luontokohteina. Yleiset uimarannat, kuten Lammaskallio ovat henkireikiä, mutta vesille pitää päästä muualtakin kuin virallisilta uimarannoilta.
• Nuuksio on myös tärkeä ympäristö veikkolalaisille. Lemetti ja Tampaja metsineen ovat myös merkityksellisiä.
• Toinen kokonaisuus, joka on monelle mieluinen, on Veikkolan urheilupuisto ja virkistysalue, pururadan ympäristö metsineen ja kallioineen, Vuorenmäki on hieno, mutta se on siistittävä ja metsää hoidettava, polut kuntoon esimerkiksi Lohantien päähän asti.
• Vanhan Turuntien läpiajoliikenne siirrettävä moottoritielle. Mahdollista viimeistään kun saadaan rata.
• Muutama kommentti heltisi kyläyhdistyksen aktiivisuudellekin: kansallisromanttiset juhannusjuhlat, Navalan elojuhlat, Lamminjärven sauna ja avantouintipaikka saivat kiitosta.


Lamminoja siistitään aina Jaakon päivänä 25.7, kuvassa Vanhatien silta vuonna 2006 ja Sirpa Bäckman.

 

Päivitetty 17.5.2007. Palaute tästä sivusta: veikkolaverkko@saunalahti.fi. Kerro palautteessasi tämän sivun nimi: Kylasuun_2.

 

Suunnitelman muille sivuille sisällysluettelon kautta tai seuraavista sivunumerolinkeistä:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18

Linkit