|
RAADELMAN ÄRRÄPÄÄ - VH-29904suomenhevosoriSyntynyt: 25.06.2007 Säkäkorkeus: 152cm Omistaja Kaisa Kasvattaja Missway Stables koulutustaso Vaativa B VIR MVA Champion, KTK-II, YLA2 Räpä on oikea herrasmies, ainakin jos itse sitä tahtoo. Mutta toisinaan sen sisältä paljastuu oikea piru. Kun se tuotiin meille oli tuulinen, mutta painostava ilma. Kun näin trailerin tulevan pihatietämme pitkin huomasin kuinka vanhat orimme juoksentelivat villisti laitumillaan. Ihmettelin mikä kumma niitä vaivasi, ja päättelin että se oli tuulen syytä. Traileri pysäköi meidän pihaamme ja avasimme rampin. Sisällä oli aivan hiljaista ja menin katsomaan että oliko siellä mitään. Ja olihan siellä varsin upean näköinen nuori herra. Irroitin sen irti ja lähdin taluttamaan sitä rampilta alas. Kun pääsimme kovan maan päälle, ja katsoin uutta tulokastamme huomasin kuinka komea se oikeasti olikaan. Se seisoi ryhdikkäästi, pääkorkealla ilmassa, korvat hörössä. Se hirnahti matalalla äänellään ensiksi hiljaa, mutta pian sitten paljon kovempaa, niin että varmasti kaukaisimmatkin tilamme hevoset kuulivat sen. Heti seuraavassa hetkessä se nousi pystyyn ja oli kaataa minut siinä samassa. Kauhistuin, että oliko ori sittenkin vika ostos, jos se oli sittenkin täysin kahjo..? Mutta ei se sitten alkanutkaann riehumaan sen suuremmin vaan laski päänsä syliini ja rauhoittui heti. Se vain tahtoi näyttää hevosillemme olevansa täällä nyt! Tallissa Räpä on oikea herrasmies. Se ei hätkähdä pienestä, eikä välitä vaikka sen ympärillä riehuisi kymmenkunta pikkutyttöä. Sitä on helppo hoitaa eikä sitä haittaa hälinä. Siksi sen kanssa onkin helppo kierrellä kaikenlaisia tapahtumia, kun se on niin rauhallinen ja näyttii esiintymisestä, kuten isänsä. Kaviot Räpä nostaa nätisti ilman minkäänlaisia ongelmia. Satuloidessa ori on yllättävän nätisti, vaikka kyllähän se aina silloin tällöin jotakin yrittää kovasti. Sen mielipuuha on riimunarun pureskelu, ja sitä se yleensä tekeekin. Suitsiessa ori ei meinaa tahtoa avata suutaan ja sitten kun ne suitset saa päähän, meinaa ori vetää päätään kokoajan alaspäin, jotta voisi napsia heinän korsia lattialta. Jalostumiset ja viimeiset satulavyön kiristykset kannattaa tehdä jo tallissa, koska ulkona ori on usein jo virittäytynyt ratsastustunti meininkiin ja on täynnä energiaa. Kun päästään kentälle ori on aina täynnä energiaa, satoi tai paistoi. Sen moottori pysyy käynnissä heti ensimmäisistä askelista lähtien ja sillä on kovat meno halut. Se höristää korvansa ja porskuttaa eteenpäin kuin höyryjuna. Yleensä alkutunnista menee siihen että Räpän saa hallintaan. Sen kanssa pitää olla hyvät hermot sillä ori saattaa yrittää laittaa hommaa plörinäksi. Pitää olla myös melko uhrautuvainen jos tämän kanssa tahtoo loistaa kilpakentillä, sillä sen kanssa täytyy tehdä suuri pohjustustyö ennenkuin se on valmis kilpakentille. Mutta sitten kun sen saa siihen pisteeseen että olisi valmista kilpakentille, ori on upea ratsastettava. Se kulkee nätisti kuolaimella, pyöristää selkänsä ja melkein lentää lisätyssä ravissa. Sen laukka on lennokasta menoa ja varsinkin alkuaikoina oli sen laukan nostot hurjaa katseltavaa. Mutta pian ori oppi tavoille ja nostaa laukan nukuaan mahdottoman kauniisti.
| |