nuori voimakas teslapuu
kaitsee
kallioita

teslapuu
on
jotain muuta

odottamattomat satamat
ja hiljaiset taisteluareenat

harras kuivunut piikkinen okapuu
katselee
kiimaista kunnianhimoista kaikkiruokaista pupujänistä

tässä maailmassa ihmisen hyvinvoinnista
huolehtii
vain ihmiset ja norsut

olet
järkäle vuorten keskellä
nuori teslapuu yksin havumetsässä

lataan
voimalla, mutta en kohteeseen

pakkanen
kärjistyy

nuorukaisen rinta
lämpiää
hän
ihailee
toisen hipiää

harras kuivunut piikkinen okapuu
seisoo
routaisessa maassa paksuilla juurillaan

lämmin pakkanen ei
kosketa
nuoren eikä vanhan parkkiintunutta kaarnaa

nousee
taas päivä tanssivan tähden laulaessa
laskee
taas päivä hiljaisen tähden
lopettaessa

vahva teslapuu lehtivihreällään
ottaa
energian ilmasta pelkästä valosta seisten tulessa

puhtaan valkean valkoinen lumipeite
lepää
allaan lumikkoja ja uuden lämmön ruohoa

menninkäinen metsänhenki kauniilla käsivarsillaan
kantaa
toista ruumista kaunista suloista ja sopivaa

piristynyt valpastunut teslapuu
hengittää
ryhdistellen röyhistellen pitkiä varsioksiaan

harras kuivettunut piikikäs okapuu
hengittää
valpastuen voimistuen kuivuen vaarallisemmaksi

puhtaan valkean valkoisen lumipeitteen alla
roihuaa
roihuten leimuten voimakkaita sävyjä ja myyriä

nousee
taas päivä teslapuun kuunnellessa
laskee
taas päivä okapuun olon
hiljentyessä

barau ja tanssiva tähti iltaa kohden
pitenee
nuori voimakas teslapuu oikaisten
puhkeaa
kukkaan liekehtivään väriloistoon liekkimereen
kärjistyen

odottamattomat satamat
ja hiljaiset taisteluareenat

vanhan suvun jälkeläinen piikkinen okapuu
huokaa
hartaus kuivuus piikit
kasvavat
imien ravintoa juurilla lämpöä väriloistoa ruumiista

olet
makea sokerikide meressä
valkean valkoinen lumipeite helteellä

hiljaisuuden laulaessa kaaoksen kahlitessa
kuuluu
ääni hento hiljainen lähes sininen
säpsähtää
liekkimeri tuhoava tulva väriloiston itkiessä
ruumis kehoksi hymyileväksi

odottamattomassa satamassa
ja hiljaisella taisteluareenalla

teslapuu loisteessa voihkeessa
näkyy
varjokuva piikikkäästä kallioseinämässä
kuuluu
sopivan suloisen kauniin sininen hymy
kaaoksen tanssiessa kanssa vanhan iltatähden

tallustellen tallaava turhatarkka norsulauma
kulkee
ohi ensimmäisen lohikäärmeen teslapuun katsellessa
muistaa
harras okapuu jokseenkin vihreämekkoisen

terävä hauras okapiikki
puhkoo
taivasta ilmaa taivaankannen olemusta
puolittaa
pistäen lokit hapen ja pilvet veden

nuori voimakas teslapuu
on
uuden ajan alkukynnys terhakkaamman
terve tulevaisuuteen suuntautuva kehitys
tarkoittaa
vanha ja harras asia

turkkinen karvainen verenhimoinen ahma
syö
pienpetoja valmiita teslapuun juurella

upea runollinen eläin susi
katselee
ahmaa lihavaa suunnitellen lauman toimia
puree
kaulaan verenhimoista ja heikompaa

synnynnäinen alkukynnys elinvoimainen
seisoo
rauhallisesti suden raadellessa raukkaa

ei nouse
päivä pohjoisessa on pitkä
ei laske
päivä etelässä on lyhyt
soljuessa

uuden gruelin kanssa teslapuu
valvoo
pimeitä päiviä ja valoisia öitä
nukkuu
toisinaan piikkinen okapuu heräämättä

arvaamaton yllättävä käänne

odottamattomat satamat
ja hiljaiset taisteluareenat
huuto riemu kannatus närkästys
soljuu
tuotettuun punertavaan hiekkaan kahdenkupolin alla

huolehtivainen okapuu hartaasti
ohjaa
moskeijan rakentajaa menestyksettä
on
ennen näkemätön moskeija sokeain rakentama

kallio vuori vesi ja lumi
virtaa
maan suonissa plasmana teslapuussa

tanssiva tähti kaaoksen alku laululle
on
tanssiva tähti kaaoksen loppu laululle
on
tanssiva tähti lauluille

kaunis suloinen ja sopiva puu

yllätyksellinen telakka
ja rauhallinen rinki

seesteisen suorasukainen teslapuu
tuijottaa
kalmankalpea kammottavan kaunis okapuu
tuijottaa
kuuta nousevaa

ihmissusi puhdasrotuinen rujon komea kaunotar
iloitsee
taisteluareenat täyttyvät

rujon komea kaunotar
puree
heikomman pulskaa kaulavaltimoa
imee
rakastamaansa punaista nektaria

valveutunut keisari tarkastellen telakkaansa
huomaa
itkevän maansa hämmentyneen kaunottaren
katsoo
keisari kaunista toisenkin kerran

nuori nälkäinen teslapuu
kumartuu
heikomman haaskalle
lihava veretön ruumis
löyhkää
kuolemalta ja pelolta ja kivulta

kaunotar kaino
kaikkoaa
keisarin katseesta

jatkaa
keisari oloaan ollen ajatellen
ulvoo
ihmissusi teslapuu juurella aikoja menneitä ja tulevia

toinenkin uusi olento ihmismäinen pirullinen
ilmestyy
haarniskoidun rakastajan ja orjuuttajan kaltainen
katsoo
kuuta nousevaa

orjuuttajan kaltainen ilonsa optimoija
on
naisen kehoinen hyvin täyteläinen ja kovin kiimainen
syö
mitä tahansa missä maistuu valta ja voima

teslapuu tunnollisesti tunteellisesti
peittelee
sekaannusta ja meteliä keisarilta

okapuu harkitsevaisesti ja hekumallisen aistillisesti
toistelee
teslapuun tekoja mielikseen ja keisarille ilokseen

pieni ponnisteleva perhonen
lohduttaa
tornissa kuolleen miehen naista surkeaa
näkee
teslapuu etäisyyden päästä

kuolleita
on
entisten elävien verran

vuolaana valuva verien virta
ravitsee
havumetsää maata ja muutakin elämää
jäätyy
pakkaselle muodostuu jäätä kallion seinämiin

telakan raavas vartija
katselee
kahta harvinaista puuta tuumivaa tuskaillen tunnelmaa

tuulen tukkaa kammattuaan teslapuu
nukahtaa
pakkasen niskan taitettuaan piikikäs okapuu
herää
viileän valoisaan yöhön ja pimeyteen vähenevään

yllätyksellinen telakka
ja rauhallinen rinki

kuuman kehän kuudennen kehrän noustessa
kasvaa
kuu kylmä ja hiekkainen ihmissusi riuhtoen
ulvoo
uutta oikeuttaan uudistuvaa uhoaan

pirullisen täyteläinen naisen kehoinen
istuu
keisarin katseen alla keisarin katseltavana

alaistensa armollinen alistaja
kääntää
katsettaan kauniista kohdista kauniisiin kohteisiin
kääntää
kauniimmista kauniimpiin

tilannetajuinen valveutunut teslapuu
ohjeistaa
keisaria huomiokykyinen hauras okapuu
auttaa
kunnianhimoista vallanjanoista keisaria katseellaan

nauris ja punainen palsternakka kasvaen
on
kuivuneen hauraan piikikkään okapuun mieleen

suunnatonta surmaajaa suurempi hirvi
juoksee
aika ajattoman aukealla arolla

nousee
kerran päivä okapuun huokaillessa
laskee
kerran päivä teslapuun oloaan
laimennellessa

onneton ihmissusi onnekseen
rakentaa
tornin suojansa turvatakseen

yllätyksellinen telakka
ja rauhallinen rinki

olet
kasvi kukkien keskellä
nuori okapuu yksin aukiolla

suojan turvaava torni
nousee
ruman kaunottaren kodiksi keisarin hallitessa

nuori voimakas teslapuu
ajattelee
haarniskaista okapuun kaivatessa kaunokaista

yllätyksellinen telakka
ja rauhallinen rinki

jotkut tietävät
on
ajan haastaneita ja voittaneita vaan ei
ole
ajan tappanutta ei ajan tappaneita

vanha mahti näkijä iän elävä
todistaa
uuden mahdin nousua ja kukoistusta joka
nousee
vedestä jäästä ja verestä moraalista huolimatta

toinen mahti tietäjä pienenä syntynyt
lukee
kivun iloa kauhun onnea puhdasta rakkautta joka
nousee
teräksestä kylmästä ja seksistä itkevästä maasta

vahva suureellinen teslapuu
maalailee
sielujen kuvaa teräksen verellä
piirtelee
kauneuden laulua jäisistä kyyneleistä

hauras kuivunut rauhallinen okapuu vain
seisoo
paikallaan itsevarmasti ja piikikkäästi

rautainen huolehtiva mukauttava keisari
hallinnoi
halliten huolehtien poltetusta maailmasta

maassa syvänteen poukamassa kallion juurella
istuu
orava pieni karvaturri pörröhäntä odotellen

torneista eli niissä asuvista
kajahtaa
kutsuhuuto kova ja kantava

tumman harmaa harras okapuu
suoristautuu
notkistuen vahvistuen paikallaan pysytellen
ulvoo
kehoiset oliot ulvoen kuun kanssa

kuu kävelevä karttuva odottelee
on
kuu kävelevä vähenevä odottelee
on
kuu tanssivan tähden kanssa

yllätyksellinen telakka
ja rauhallinen rinki

havupuu kiihkoileva valehtelijan alistama
häiritsee
ringin rauhaa havupuun painoarvo
on
havupuun painoa pienempi

yllätyksellinen telakka
ja rauhallinen rinki

sievä ja suloinen ihmissusi onnea
saattelee
verestä tehtyä verestä syntynyttä

lakastuvat suloisen soinnuttomat lehdet
putoavat
alas oksista lehdistä oleellisista
kärjistyy
pakkanen ilman kuivuessa vedestä

terhakas tuore lehdetön teslapuu
haistelee
kuuta ja tanssivaa tähteä

huolehtivainen piikikäs suoristautunut okapuu
seuraa
keisarin kanssa ihmissutta ja onnea
viehättävää suloista kauniin rujoa ja yksinkertaisesti

ihmissusi
itkee
keisarin silmien alla

arosuden surkea hahmo
kiitää
kohti keisaria ja itkevää

älykäs viisas ja järkevä olento
ratkaisee
lohduttaen armopaloilla ja tunnustuksilla

uljas ritari aito arosusi
keskustelee
harkiten ensin puiden kanssa

tahdon todistaja himon tunnustaja aito arosusi
kuulustelee
korkein sanoin viisaita vuoria ja verenhimoisia
kovistelee
maailman mahtavia ja muita valveutuneita

nukkavieru likaantunut turkkitakki yllään
teurastaa
maittavan aterian rakkailleen eläville
valuttaen verta juureville juurille puisille
tarjoaa
lihaa tuoreen kuolleen itkeneelle perustelematta

nousee
taas yö hiljaisen veren virratessa
laskee
taas yö hurmeisen veden
lainehtiessa

hautapaasi keisarin toimesta
kohoaa
oudolle olennolle ringissä kuolleelle mukavalle

arosusi urhea riskinottaja moraaliton
söi
oivallisen suloisen sopivan ihmissuden kamarissa
vieraili ja lähti
elävään kasvuun ja omaan onneen tähdäten

rakentaja tuottaja toteuttaja teslapuu
aloittelee
markkinoiden luomista kasvua varten

harras houreinen hauras okapuu
jakaa
ohjeitaan innokkaalle luojalle

hurmeinen hopeinen seppele ohimoilla
kruunaa
orjuuttajan hipiän kauneuden

nousee
taas yö elävien elävistä kasvaessa
laskee
taas yö elävien elävistä
kuollessa

yllätyksellinen telakka
ja rauhallinen rinki

runsaita tilavia tiluksia tiluksia ja taloja torneineen
nousee
teslapuun luonnoksista ja toteutuneista toimista

raadellun runoilijan rauha
rakastaa
rakentavaa rautaa

rakkauden ruokkiessa rautaa verta kasvattavaa
polvistuu
haastaja ringin reunalla kuitenkaan kumartamatta

rakastettavin rakastettava rakkaus
ylläpitää
rauhaa rautaa ja verta

rauhanomaisten puiden katsellessa
kukistuu
taas kerran haastaja käytännöllisemmän edessä
laulaa
kuu voittajan ylistyslaulun pimeyden tanssiessa

arosusi aavoilla aroilla yksin
nauttii
olemassaolostaan ja toisten maailmasta

pakottamaan kykenevä keskusmahti keisari
katselee
kasvua elävää ja kasvua rautaista
katselee
kasvua valtansa korkeuksista puiden yltä

harkitseva hallitsija käskijä ja alistaja
päättää
itse taaskin lisätä verta ja rauhaa
päättää
ilokseen lisätä rautaa ja rakkautta

tähti tänään tupeksittuaan
tippui
tähtien turmaan taivaankaaren taa

maankuoren ja taivaankaaren rauta iloiten
levittää
siementään maailmaan kuin kasvuna

totuutena esitelty arosuden silmien eteen
työnnettiin
piikikkään harvasanainen okapuu
muistaa
arosusi naurahtaen totuudeksi haukutun silmiin katsottuaan
söi

yllätyksellinen telakka
ja rauhallinen rinki

tornien katveessa talojen kupeessa nosturien varjossa
kukoistaa
odottamaton satama ja yllätyksellinen telakka kasvaen

tanssiva tähti tahtoen sykkeen
leimahtaa
polttaen verta ja raudan rauhaa rakkautta

elämänjanoinen välitön teslapuun sykkeen
tuntee
aistien vapaan kauniin kaaoksen riistetyn olemuksen

keisari ääntään korottamatta
komentaa
polttavan tähden rauhoittumaan

nousee
taas yö teslapuun ja tähden leimahdellessa
laskee
taas yö teslapuun ja tähden
hiipuessa

onnellinen kylläinen arosusi lakeuksilla
jolkottelee
syöden nauttien ja tyytyen

viileä virkistävä vesi
virtaa
vuorten lovissa joissa ja peltojen ojissa

orjuuttajan orpana okapuu
ojentautuu
tyynnytellyn puoleen henkensä tähden

kivi tiimalasissa järvi merten välissä
hämmästelee
maailman menoa muuntuvaa ja ihmetellen
monipuolistuu
kauppa kasvattaa ahkeruus voittaa

ei arvaamatonta odottamatonta käännettä

yllätyksellinen telakka
ja rauhallinen rinki

huuto riemu kannatus närkästys
soljuu
tuotettuun punertavaan hiekkaan kahdenkupolin alla

huolehtivainen okapuu hartaasti
ohjaa
moskeijan rakentajaa menestyksettä
on
ennen näkemätön moskeija sokeain rakentama
kallio vuori vesi ja lumi
virtaa
maan suonissa plasmana teslapuussa

tanssiva tähti kaaoksen alku laululle
on
tanssiva tähti kaaoksen loppu laululle
on
tanssiva tähti lauluille

kaunis suloinen ja sopiva kasvu

satunnainen laituri ja
ja aurinkoinen autiomaa

ajatteleva oleva aistiva hiekkamies
nousee
rautaiselle ruosteettomalle laiturille
poistuu
kasvua hierovasta satamasta

vastauksia pohtiva hiekkamies
kulkee
ohi turmeltumattoman työntäyteisen telakan
kävelee
vierestä talojen tornien ja markkinoiden

taivas ja helvetti ristiriitaisessa sopusoinnussaan
ovat
valtaviakin puolustuskyvyttömiä kansoja vastaan

hiekkamies harmiton ja huolettoman huolellinen
kulkee
huomaamatta ohittamiaan ihmisiä jotka
ovat
kykenemättömiä muuhun kuin
tarpeettomien murhenäytelmien näpertelyyn

välinpitämätön pohtija hiekkamies
menee
sokeiden silmien rakentamaan moskeijaa
ajetaan
pois pohtija rakenteilla olevasta muistosta

siivetön lintu ei
lennä
oksallaan istuen
kävelee
hiekkamies aistien linnun lohdullisen lohduttomuuden

mietiskellessään ajatuksiaan hiekkamies
törmää
tulena seisovaan teslapuuhun rauhassa olevaan
väistää
vahvan teslapuun ajattelematta asiaa

energiansa tulessa seisten ottava teslapuu
katselee
hahmon hiekkamiehen loittonevan luotaan

ajatuksissaan astellessaan hiekkamies
osuu
piikikkääseen okapuuhun pistoksen saaden

sokeain ohjaaja olentojen vapauttaja
puhuttelee
hiekkamiestä sanoin kuuroilta lainatuin

pöllämystynyt älyllisesti kiinnostunut hiekkamies
kuuntelee
okapuun visertämiä sanoja aistien taruja

harras harmittoman huoleton hiekkamies
kertoillee
kyltymättömälle ikävystymättömälle okapuulle ajatuksiaan

nousee
taas päivä hartaiden kanssakäydessä
laskee
taas päivä hartaiden
jatkaessa

tunteellinen turtunut teslapuu
miettii
kuuta ja tähteä kasvua ja ihmissuden kaunista kaulavaltimoa
kauniin kaulavaltimon omaava ihmissusi
toimii
raskaammaksi tullen toimeliaisuuttaan toteuttaen

valon lapsi yksin yössä
huokaa
aamua vartoen kuun tähteä tanssittaessa

satunnainen laituri
ja aurinkoinen autiomaa

hivelevän huikentelemattomasti hiekkamies
jututtaa
vahvemmaksi muuttuvaa hauraana pysyvää okapuuta

keimailevan koruttomasti piikikäs okapuu
kiusoittelee
hiekkamiehen avointa mieltä ja tajuntoja

keskustelijat puhuttavansa loppuun
saattavat
hurmioituneen herkeä hiekkamies
lähtee
jättäen piikikkään okapuun paikoilleen

se pieni peipponen
piristää
päivää sairastavan kirjurin

satunnainen laituri
ja aurinkoinen autiomaa

sairasteleva kirjuri kehoaan tropeilla
huoltaa
mieltään sillä pienellä peipposella

kuoleman kieliä potkien surkean oloinen kirjuri
virkistyy
kiitos sen pienen peipposen illan

valtavaa huomaamatta hiekkamies
matkaa
kohti arojen aukeaa maata rauhallisesti

nousee
taas päivä sen pienen peipposen piristäessä
laskee
taas päivä sen pienen peipposen aamuin ja illoin
laulaessa

puut eivät enää silmin aavikolla kulkevaa
erota
hahmojen hiivuttua rannattoman rannan taa

vakaita askelia ottava hiekkamies
kulkee
autiomaassa määräänsä päin

alueillaan saalistava suuri arosusi
jolkottelee
katsomaan kummallista kulkijaa

aukealla edestä väistävä arosusi
herättää
hahmonsa muotoisen hiekkamiehen hiljaisen huomaamaan
huomaa
kylläisen nälkäisen suden kaltaisen

aavikolla kohdanneet kulkijat
tarkastelevat
kummissaan toinen toistaan tuntematonta

kierrellen kaarrellen toisensa aistien
tutkivat
toisiaan olennoista olennaisimmat

keuhkojensa pohjilta sielunsa syvyyksistä arosusi
kertoo
todellisuuttaan virkein värein kuvitettua
vastaa
aatoksiin periaatteellisiin huomattava hiekkamies

aikansa ajettuaan saalistaa arvaamaton arosusi
synnyttää
liekin sisuksiin hiekkamiehen ei
huomaa
hiekkamies itse aiheuttamaansa muutosta

armoitetun arkailematon arosusi vaarallinen
kertoilee
tarinaansa tulesta ja tuoreesta tuhkasta

hämmentymättä kuunnellut hiekkamies
kääntyy
kannoillaan jatkamatta määräänsä päin

hetken tuotostaan katseltuaan arosusi
jolkottelee
itsevarmuutta uhkuen karhua syötäväksi etsien

satunnainen laituri
ja aurinkoinen autiomaa

avaralta aavikolta poistuttuaan hiekkamies
sytyttää
maailman paloon tuhoavaan tuhkaa tuottavaan

liekkimeri liekehtivä leimuava
laajenee
itselleen ominaisella nopeudella

tanssiva tähti ja teslapuu tuntien tulen loimuavan
lisäävät
liekkien leimuja värikkäiden tuulien nyrkkejä nuollen
nostattavat
lämpöä loiskuvaa riemua rikkovaa

keisari ei omilta huoliltaan
vaivaudu
palon sammuttajaksi jo elävän pelastajaksi

kuivunut hauras okapuu
kammoksuu
lamaannuttavaa lämpöä lähestyvää

arvaamaton yllättävä käänne

kaltoin kohdeltu perhonen
saapuu
huumaantuneen hiekkamiehen viereen juttelemaan

vakuuttava perhonen pienen mielen
tyynnyttää
saaden hiekkamiehen palonsa lopettamaan

satunnainen laituri
ja aurinkoinen autiomaa

huuto riemu kannatus ja närkästys
soljuu
tuhkaisen harmaaseen hiekkaan kahden kupolin alla

huojentunut okapuu hartaasti
ohjaa
moskeijan rakentajaa menestyksettä
on
ennen näkemätön moskeija sokeain rakentama

kallio vuori vesi ja lumi
virtaa
kärventyneen maan suonissa plasmana vahvistuneessa teslapuussa

tanssiva tähti kaaoksen alku laululle
on
tanssiva tähti kaaoksen loppu laululle
on
tanssiva tähti lauluille

kohtuuton hiekkamies

kelmeän kalpea paleleva kirjuri
hyväilee
käsissään sitä pientä peipposta

korskea keisari tuhkaa katseltuaan
kyllästyi
hallitsemaan valloittamaansa maata
lähti
keisari pois nukkumaan lepäämään

punaviittainen uusi herra
tömähti
maahan nostattaen tuhkan peittämään taivaan

uutta herraa
seurasi
kuusi sotilasta epäinhimillistä

uutta herraa ja kuutta orjaa
vastustettiin
vain pakenemalla tai kuolemalla

rappeutunut satama
ja maailmanlaajuinen hautausmaa

ammattitaitoinen huonovointinen kirjuri
palvelee
uutta herraa punaviittaista

siat ja rotat ja raadonsyöjät
paisuivat
silti ruumiit mädäntyen
levittivät
kalman löyhkää

telakanvartijan raavas ruumis
kelpasi
lihaville valkoisille virtahevoille
asunnoksi viidellesadalle sarviravulle
syntyi
yhden ainoan punaviittaisen ensin ahdistettua hänet nurkkaan

mittaansa täyttäen kuusi orjaa
harjoittelivat
taistelemaan vastaantulevien kanssa

tasaveroisina punaviittainen ja hiekkamies hetken
mittelivät
kuudesti kaaduttuaan kahdesti puhkouduttuaan hiekkamies
hävisi
halkaistuaan uuden herran huulen

rappeutunut satama
ja maailmanlaajuinen hautausmaa

tuhkan täyteinen tunkkainen hämärä
leijui
raudan sulaessa veren kuivuessa

kuurojen puhuttelija piikikäs okapuu
kukoisti
kasvaen jäntevämmäksi juurevammaksi
vahvistui
hartaammaksi viisaammaksi valveutuneemmaksi

uuden herransa tuntien sairaalloinen kirjuri
harjoittaa
yskien arvokasta ammattiaan

nouse
ei päivä punaviittaisen taisteltua tähden kanssa
laske
ei päivä tanssivan tähden harmikseen
taivuttua

nouse
ei päivä sotilaan kivisen kuun haastettua
laske
ei yö sotilaan kallioiseen koloja
kaiverrettua

hajottajista harmaa haiseva ilma
pysyi
paikallaan raudan ruostuessa veren vajotessa
tunnettu voimakas norsu patriarkka
makaa
leikatuilla hampaillaan auki revittynä

punaviittaiselle tämä maailma
on
pelkkä mehukas omena
tietää
kirjuri pientä peipposta käsillään hyväillen

keuhkojensa kärsiessä teslapuu
suree
pienempiä heikompia ja muita tyhmiä

tahdikkaan uuden armeijan tappotahti ei
ole
tolkuton täällä taistelun jaloa taitoa
harjoitetaan
nauttien pintakerroksen antimista

armeliaisuus yksilöllisyys ja välittäminen
kuoli
ohella luottamuksen ja tunteen turvasta

pellot hengenvaarallisiksi rämeiksi
muuttuvat
joet mataliksi liejuiksi kahluualtaiksi
leviävät
sikojen syödessä rottia

rappeutunut satama
ja maanlaajuinen hautausmaa
hämärän himmeän hallitessa punaviittainen
huomaa
ihmis- ja arosuden pennun salskean nuorukaisen
käsittää
löytäneensä kunnioitettavan haastajan

suuret soturit ainoastaan orjat punaviittaisen palvelijan
surmaavat
voittamiaan mahteja ja mahtavia

surun murtama ihmissusi
teloitetaan
rujo kyynelehtivä kaunotar ulvomalla poikastaan
ärsyttää
kuulevia tarjoamatta vastustajaa

tietäjä pienenä syntynyt mahti
haavoitti
sotilasta kohta koristen kuolettavaa itkua

karhunpoika raukkaparka
nukkuu
kylmenevän emon ruumiin vierellä

rappeutunut satama
ja maanlaajuinen hautausmaa

löyhkäävät märät rämeiköt
kantavat
satoaan yltäkylläistä haaskansyöjille

ihmiset oksennellen rappiotaan
syövät
väärin valiten huonosti kehonsa tyydyttäen

suoniensa rapautuessa teslapuu
suree
kyvyttömyyttään tulen tekoon liekkiin loimuavaan

himmeän hämärillä aavoilla jolkotteleva arosusi
haistaa
mädän kostean nihkeän kärsimyksen lemun
tunnistaa
joukosta tuoksun verensä vuodatetun

rappeutunut satama
ja maanlaajuinen hautausmaa
orjatar orjuuttaja hekumassaan hurmoksissaan
tarjoaa
kehoaan kahdenkeskisiä iloja varten

limaiset pienet liskot
syövät
lihavien rottien vatsoja

alkujaankin kelmeä kirjuri
tallaa
isomman oikeudellaan harmillisen vaarallisen liskon
tappaa
heikommalta hengen vievän syöpäläisen

sokeille viittoja piikikäs okapuu edelleen
kukoistaa
kasvattaen oksiaan haromaan ilmaa

yhä sen pikku peipposen seurassa kirjuri
käveli
ohi taisteluareenan hurmeella värjätyn arosuden ruhon kodin

arvaamattoman mahtava ruho
veteli
viimeisiään rintakehä auki levitettynä
nuoli
toivoissaan vielä lukuisia haavojaan

pikkukarhu nälkäänsä nukahtanut
jäi
sinne emonsa kainaloon

tunnollisesti orjamaisesti seitsemän
harjoitti
antaumuksella ja ylpeydellä elämäntyötään

rappeutunut satama
ja maanlaajuinen hautausmaa

raudan heiketessä veren laimetessa
loppuu
pelkurien yhteistyö hämärän himmeässä maailmassa

nälkiintyneet haamuiksi hiipuneet
teurastavat
turvonneet oksentaen pian vatsahappojaan

harras piikikäs okapuu rakkaudellaan
levitti
kuivia kieroutuneita oksiaan järjestelmällisen kupolin muodossa

rappeutunut satama
ja maanlaajuinen hautausmaa

mädän lihan ja kalman kaameaksi yltynyt löyhkä viimein
karkotti
sen pienen peipposen kovia kokeneen kirjurin luota

kaikki kaunis ja arvokas voimia antava
oli
poissa kirjurin elämästä työtä lukuun ottamatta

makean lihan iljettävä mätä haju
oli
yksin jäljellä paksu kara

seitsemän harjaantunutta soturia
lähti
tuhkassa kuolematta kastauduttuaan

nälkää nähneet janoa kärsineet
uskalsivat
varastaen syödä hämärässä toisiaan

luovuttamatta lannistumatta kirjuri
puhutteli
ihanteelliselle oikealle okapuulle

kirjuri mennyttä lentoon lehahtanutta kaivaten
neuvotteli
ymmärtäväisen aidon piikikkään okapuun kanssa

aikansa ajateltuaan aito okapuu
osoitti
kirjurille uuden herran hallitsijaksi

aneemisen harmaa väritön maa
näytti
samalta aneemisen harmaalta ja tuhkaiselta

oksineen okineen piikkeineen okapuu
puhdisti
tuhkaa taivaasta kuivuen kohisten

kipeä kärsivä tuleton teslapuu
tunsi
tuhkan suonissaan plasman keuhkoissaan

ei arvaamatonta käännettä

rappeutunut satama
ja maanlaajuinen hautausmaa

heikot korkeat äänet
soljuvat
himmeässä hämärässä tuhkaiseen kahden kupolin alla

huolehtivainen okapuu hartaasti
ohjaa
moskeijan rakentajaa menestyksettä
on
ennen näkemätön moskeija sokeain rakentama

kallio vuori vesi ja lumi
virtaa
ohentuneissa suonissa plasmana teslapuussa

kauniit suloiset ja sopivat huonommat ajat

tulen tappava valon taittaja tuhka
sidottiin
maan syviin suoliin meren korkeuksien nieluihin

enin osa taivaan harmaasta hattara hötöstä
oli
syöty lujaksi raudaksi ojitettu virtaavaksi vereksi

pentujaan popsiva paha leijona
syö
hallitsijan okapuun valitseman kirjurin ohjaaman jo
karjahtaa
raataneelle parantuneelle kirjurille

kauan niin kovin kauan ja paljon niin kovin paljon
kestää
työtään tekevä kirjuri ylläpitävä koneisto

ketään erityistä mainitsematta puiden luona
hyvästelee
kirjuri maailman okapuun oksien alla
jättää
hämärän himmeän haavoitetun tähden maan

kultatalja karvajalka paha leijona
leikittelee
lihavan rotan kanssa ennen ateriaa

peipposen liverrystä kaipaava kirjuri ei
jaksa
tyhmiä työlleen karjuvia luukasoja

turvallinen turvattomuus raudan kasvu kuolleeksi
on
turvaton turvallisuus veren kasvu kaaokseksi
on
hallitsematon hallitsemattomuus äänetöntä laulua

tuikkiva tähti pieni turjake
työskentelee
valaistaakseen pölyistä oranssia ilmaa

hyvin nukkunut levännyt keisari
palaa
pienesti mullistuneeseen maailmaansa
katselee
ympärilleen etsien poikkeuksia katseellaan

voimistunut valmistautunut levännyt keisari
näkee
vanhan kunnioitetun hovinsa hävinneen
kuulee
puulta oleellisen kirjurin lähteneen

ideoita pursuava pienesti pettynyt keisari
käskee
ensi töikseen panssarivaunuapinan tappamaan pahan leijonan

raunioille rakentuva rautavaja
ja muistomerkillinen taisteluareena

nopein liikkein kuuluvin käskyin keisari
palaa
valtaansa toimeaan toimittamaan

norsut ihmiset ja muut hyöriäiset keisari
laittaa
rakentamaan rappeutuneelle uudistamaan unohdettua

turvallisen turvallinen kuolemantila taas
vallitsee
työtä tehdessä kaupan käydessä elämän edetessä

torneja ja markkinoita luolia ja kivoja maakoloja
rakennuttaa
keisari hyöriäisilleen hyöriäisillään

runsaat suuret kosteikot
muutettiin
rikkaat rupiset rämeiköt
kuivatettiin
sopivan sateisiksi pelloiksi

kurjat kuriin ja lait voimaan
saatettiin
järkevän järjestelmällisen järjestelmän hyväksi

nousee
taas päivä pienen turjakkeen tuikkiessa
laskee
taas päivä tukkivan turjakkeen
levähtäessä

harmaat hyväntahtoiset elefantit
laiduntavat
avarilla savanni puillaan

lihavat ruskeat karvakasat
saalistavat
kaikkiruokaisina havumetsissä tassuillaan

kolmiväriset vartijat varmat tiikerit
palasivat
nukkumaan reheviin viidakkoihinsa

nuori voimistunut teslapuu
kaitsee
kukoistavia metsiään leviäviä arojaan

harras piikikäs okapuu
kuuntelee
mykkiään ohjaamatta oikeaan

hyöriäisiään halliten levännyt keisari
voimistaa
verta virtaavaa paksummaksi punertavammaksi
lujittaa
rautaa sulavaksi selvemmäksi sitkeämmäksi

nuori norja nurmilintu
laulaa
suuria sanojaan suloisia satujaan
livertää
koreita kuviaan kuuluvia kirkkaitaan

virkeä vauras västäräkki
liitelee
puhtaammassa ilmassa autuaassa ajatuksessa
lentelee
tyhjemmällä taipaleella tuhkattomalla taivaalla
suuret syöjät korpien kurjet
popsivat
limaisia liskoja
närppivät
paisuneita saksirapuja

raunioille rakentuva rautavaja
ja muistomerkillinen taisteluareena

kasvua kunnioittavan rauhaa rakentavan keisarin aikana
sepitetään
uusia saagoja tuhansia taruja eloonjäännin ohella

vehreät viheriöivät kukkakedot
kukkivat
monissa muistiin merkityissä todellisuuksissa

puhtaat viileän kylmät jokipurot
pulppusivat
raikkaat juotavan kirkkaat lähteet
puhkesivat
satumaisissa saduissa kuin keisarin maassa

ruskean rauhalliset ruiskukat
nousivat
pelloiksi muutetuista joutomaista

turhat tarpeettomat tuhlaajat
laitettiin
tuottamaan kasvamaan kukoistamaan keisarin käskyllä

maan sisältä noudettu nuhruinen malmi
taivutettiin
tarvekaluiksi käteviksi ja käytännöllisiksi teonvälineiksi

suurenmoisia uutukaisia soittimia
synnytettiin
pienenmoisia sulostuttavia soittimia
keksittiin
monenmoisen musiikin muotoiluun

pippurisen hämmentäviä sanoja
luotiin
poikkeuksellisen pakallisia sanoja
kehiteltiin
kirjavan kirjallisuuden keskustelun käyttöön

helottava hurme viattoman viehättävästi
värjäsi
keisarin kauneimman rinnuksia raakoja ruotiessa

hauras hurmioitunut aito okapuu
katselee
maailman säteilevää loistoa
tarkastelee
keisarin alaisen elinvoimaista kasvua

turmiollinen tulentuoja nuori teslapuu
katsastelee
maan innokasta hengitystöä
silmäilee
levänneen lujittaman luomisvoiman vimmaa

raunioille rakentuva rautavaja
ja muistomerkillinen taisteluareena

tarkoituksenmukainen järkevä järjestys ylläpitämättä
pysyi
apinoiden availlessa banaaneja rauha
roimistui
levänneen keisarin hallitessa

nousee
taas päivä suotirrin sirkuttaessa

laskee
taas päivä pölhöjen pöllöjen
huhuillessa

käskien komennellen kunnolla nukkunut
kaunistaa
valvontansa alaista maata
tarkoituksenmukaistaa
kukoistavammaksi uhkeaa alaista

eräs arosuden ansioitunut tytär
saalistaa
avarilla aavikoilla ketteriä gaselleja
metsästää
aukeilla aukioilla nuoria gnulapsia

ei uusia yllätyksiä

raunioille rakentuva rautavaja
ja muistomerkillinen taisteluareena

huuto riemu kannatus närkästys
soljuu
tuotettuun punertavaan hiekkaan kahden kupolin alla

huolehtivainen okapuu hartaasti
ohjaa
moskeijan rakentajaa menestyksellä
on
aisteille aito moskeija sokeain rakentama

kallio vuori vesi ja lumi
virtaa
maan suonissa plasmana teslapuussa

tuikkiva turjake taian alku ajalle
on
tuikkiva turjake taian loppu ajalle
on
tuikkiva turjake taruille

kahden kehrän turjake kruunattu
valaisee
voimallaan vallallaan maailmaa

pikkulinnuille tarkoitetut pihalajat
kasvavat
rannasta nousseet trooppiset palmut
kukoistavat
tunnollisen turjakkeen kaitselmuksesta

suden sukuiset sopivat olennot
ranssaavat
luonteensa mukaan luokitellen

okapuut pajuineen havumetsineen
hengittävät
hapellisempaa kirkastettua ilmaa
kylpevät
kahden kehrän kruunatun valossa

metsänväki kengässä
valvoo
olento ainutkertainen
katselee
sohvaa palavaa

harvinaislaatuinen joukko
taivaltaa
halki upottavan hangen valaisun himmettyä

nousee
taas päivä turjakkeen välkkyessä
laskee
taas päivä turjakkeen
muuttaessa

metsänväki hengissä hangessa
aiheuttaa
toisinaan sokeutta soreammille

suurempi saaga
suree
yksilöiden ylistystä
taianomaisempi taru
alistaa
ylistyksen yhdelle ominaisuudelle

yksinkerroksinen kuoreltaan harhainen teslapuu
tunteilee
totutellessaan tulettomaan valoon keuhkoissaan
kiihkoilee
hämmentyneenä heikkoutensa tuotteena

kainot loittonevat kuusipeurat
laiduntavat
avarilla aroilla avoimilla alangoilla

vieras vastaus
ja tuntematon tieto

olet
kirkas kide jäävuoren syrjässä
kuumin kekäle sammutetussa tulisijassa

myrskyinen kuvaus lampusta laivassa
kohtelee
hyvin tunnollista tarkkailijaa

särmitön hermostunut shamaani
tekee
taikojaan tavallisia ihmeitä ja muuta pientä

ilman läpi vaivattomasti
siroaa
vaikea viesti loistava turjakkeen toimesta

kaikkien kaveri peilien kuu
on
kuollut ja poissa pelistä

sininen matala hiekkapohjainen järvi
häikäisee
katsojiaan kruunatun avulla

syvempi vihreä joentapainen
korostaa
kahden kehrän lumoavaa vaikutusta

loikkiva jänis ristihuuli
vaihtaa
kahdesti karvojaan värien voitolla
uudistaa
haarniskansa vuorottelevin välein välillisesti

kummempi tunteeton kivi
oleskelee
paikallaan kaltaisten kanssa
kuluu
salaisen selvän sään suosiosta

tuikkiva turjake kruunattu
toistaa
harhaista ihmettä totuutta
uudistaa
omalla painollaan pelkällä massallaan

vihatun voihke
kantautuu
keskelle valon varjon valtaa
kuuluu
kovana ohi turjakkeen huminan

vieras vastaus
ja tuntematon tieto

vihatun voihke muisto muusta
puhuttaa
puisevia olentoja olevia äänellään

ääni aito harha toisen
loppuu
alettuaan kestettyään lyhyen piinaavan hetken

orjallisen harras hauras okapuu
keskustelee
tulisen nuoren teslapuun tuntoja
jakaa
piikikästä lorua

hurmaavan puoleensa vetävä turjake
tuikkii
loiskuvaa loistoaan laineina
helisee
sanottujen sanoen sankassa joukossa

sellaisen saivartelijan seurassa
hikoaa
useammankin kehrän alla

rauhoittava rauhallinen vapauttava sumu
harsoaa
puhdasta paljasta maailmaa

sää tyttöni uhkea
hymyilee
pyyhältäessään tummien taakse
keinuttaa
puhaltaessaan reippaasti rintojaan

vieras vastaus
ja tuntematon tieto

pieni valkoinen kuu
ilmestyy
murtuneiden maailman laidalle
etenee
nousten korkealle kannelle

nousee
taas päivä tuikkivan turjakkeen näkyessä
laskee taas päivä tuikkivan turjakkeen
kadotessa

tuhansia toivottuja tapauksia

vieras vastaus
ja tuntematon tieto

huuto riemu kannatus närkästys
soljuu
hienoon hiekkaan kahden kupolin alla

huolehtivainen okapuu hartaasti
ohjaa
arkkitehdin poikaa menestyksellä
on
ennen näkemätön moskeija mykkien kuuluttama

kallio vuori vesi ja lumi
virtaa
maan suonissa plasmana teslapuussa

tuikkiva turjake taian alku ajalle
on
tuikkiva turjake taian loppu ajalle
on
tuikkiva turjake taruille

kaunis suloinen ja sopiva turjake

hänellä, noidalla,
oli
kauhun kuva silmissään

lohikäärmelisko eli serpentiini,
uusi tuttavuus ja isompi kuin minä,
levitti
siipensä tulisen henkäyksen saattelemana

punaviittainen, noita selkänsä takana peläten,
hämmästeli
hirviötä pohtien mahdollisuuksiaan päättäen tavat

“kumarra, kuolevainen” mylvi noidan kutsuma

punaviittainen suunnitelmansa tasalla
tarkasteli
sinivalaan kokoista kaunotarta käskevää

“kuolevainen, minäkö? en toki” vastasi punaviittainen

“alistu arvoton opossumi mahtini edessä” karjaisi suurempi peto

“en. haluatko taistella?”

“kuka olet nousukas?”

nuori noita nopea jaloistaan
siirtyi
asiakkaansa selän takaa kallion koloon kivien taa

“Vantal” sanoi punaviittainen määreensä nimenä

“Bootes” lausui lohikäärmelisko suomujensa suomalla varmuudella

valehtelijoista isompi massaltaan
sortui
nousematta nousukkaan taian vallan taidon edessä

kärsivä serpentiini hunajaa valellen soinnikkaasti
lauloi
itselleen uusia elinvuosia neuvotellen ylivoiman ottaneen kanssa

punaviittainen pyhyys mielessään mahti armoillaan
kuunteli
paikalle noidutun houkuttelevia ehdotuksia aarteista

pilvilinnoja linnanneitoja ikivanhoja kirjastoaja
piirteli
rikinkatkuun timanttimeriä nuoria ruhtinaskuntia

nuori noita tilanteen tajuttuaan
ymmärsi
puuttua puheeseen suojellen asemaansa taikurina

pienelle kädenliikkeellä punaviittainen
hiljensi
hetkeksi molemmat hymyillen toisen noidalle vakuudeksi ja
solmi
tulisen lohikäärmeliskon kanssa mieleisensä sovinnon

ovela lohikäärmelisko elämänhaluinen
nousi
vaivalloisen hallitusti toteuttaen pirullisen toiveen

(”tyyli muuttuu täss䔓kummallista”“laiskuutta”
“älä sano se voi palvella tarkoitusta”“jatka”)

hänen tehtäväksi lankesi levittää herransa evankeliumia kuolleille

henget tuulen ja maan omat joukot
kiusasivat
häntä pistellen purren ahdistaen

hän punaviittainen soturi
loihti
lohikäärmeen

taiasta syntynyt koiranpennun kokoinen
huvitti
henkiä pirullisia astraaliolentoja mutta
ajoi
ne pois purren kärventyneitä reikiä vaatteisiin

sen kutsumus oli olla taian arvoinen veroinen
kasvaa sen kokoiseksi sillä se ei ollut veren siittämä
vain lujittama

Olet
kuollut kukka hautausmaan pensaan suojassa
huutaja ukkosmyrskyn keskuksen helmassa
kuolleen tähden rippeitä maailmankaikkeuden laitamilla

Miten monta jumalaa hän onkaan tappanut?
Miten monta kansaa vapauttanut orjikseen?

kaunis suloinen ja sopiva punaviittainen palvelija