![]() ![]() Kuvat © Benny De Ruiter Stables
Kuollut 05.07.2010 aamuyöllä vanhuuteen. Oli kuollessaan 24.5. vuotias. Olin jo pitempään ollut huolissani viimeisestä dwb-oristani Latesta. Ori oli vanhentunut nopeasti nuoresta ja terveestä hevosesta vanhaksi ja raihnaiseksi. Tehtyäni tammikuussa raskaan päätöksen lopettaa Haru olin alkanut olla huolissani myös Latesta ja Anasta. Nekin olivat jo vanhoja, kilpauran tehneitä ja jalostuksessa käytettyjä hevosia. Kesä Saksassa oli lämmin, ja yötkin olivat niin leppoisia säältään, että jätimme hevoset toisinaan pariksikin yöksi putkeen ulos. Latte oleskeli suurehkolla laitumella tallirakennusten takana. Pistin sen laitumelle yleensä yksin, vaikka ori viihtyikin muiden hevosten seurassa. Ana oli viereisessä. Latte ja Ana olivat aina pitäneet toisistaan - niillä oli yhteisiä varsojakin, mutta enemmän kaksikko tuntui olevan hyviä ystävyksiä keskenään. En yhtään ihmetellyt sitä - ne olivat samalta kasvattajalta ja tulleet samaan aikaan Twistyyn, kilpailleet ja matkustaneet monesti yhdessä. Latte ja Ana keskustelivat höristen lähellä toistensa laitumien aitoja iltasella, kun kävin tekemässä kierrosta tallipihalla tallikoira Leevi jaloissani pyörien. Toivotin hyvää yötä eläkeläisilleni, rapsutin molempia ja painuin päärakennukseen ansaituille yöunille. Aamulla nousin huomattavan aikaisin - yleensä nukun pitkään ja Erik hoitaakin aamutallin työntekijöiden kanssa yleensä ilman minua. Nyt kuitenkin havahduin hereille jo seitsemän aikoihin, nousin ylös, tein aamutoimet ja lähdin ulos. Leevi jäi sisälle nukkumaan - se ei halunnut hiostavaan kuumuuteen. Tervehdin tarhoissa ja laitumilla oleskelevia hevosia, moikkasin tammoja varsoineen. Saavuin kierrokseni lopulla Laten ja Anan laidunten luokse. Ana tyytyi vain tulemaan luokseni rapsutettavaksi, kuten yleensä. Se ei paljoa ääntelemällä tervehtinyt, tai osoittanut kiintymystä, vaikka yhteistä taivalta olikin takana jo pitkän aikaa. Odotin kuulevani Laten tutun hörinän pian, mutta mitään ei kuulunut. Aloin huolestua. Ori tervehti jokaisen vastaantulijan, oli se sitten kuka tahansa, missä tahansa ja milloin tahansa. Pyörin ympyrää Laten laitumen edessä. Oria ei näkynyt missään. Avasin portin ja pujahdin sisälle valkoisin aidoin aidatulle laitumelle. Näin laitumen pohjoisessa päädyssä ruskean möykyn maassa. Tuntui kuin päälleni olisi heitetty sangollinen jäävettä. Sydämeeni vihlaisi, kun astelin lähemmäs ja tajusin, että möykky oli Latte. Eloton, kuollut. Kumarruin rakkaan orini puoleen, sivelin sen päätä, tuijotin silmiä, joissa ei enää koskaan nähtäisi elämää. Itkin, kuten aina hevosten kuollessa. Erik löysi minut puolen tunnin päästä. Sinä päivänä muistelin haikeana yhteisiä hetkiämme Laten kanssa - sijoituksia, varsoja, kuuluisuutta, superratsun elämää. Laten kuva pääsi kunniapaikalle toimiston seinälle ja saliin. Niin oli toinen Twisty Puzzlen tanskalaisista tuontihevosista siirtynyt ajasta iäisyyteen. Latte muistetaan hyvästä kilpailumenestyksestään, ihanasta luonteestaan ja vaikutuksestaan dwbeiden jalostuksen yhtenä vaikuttajana. Luonnekuvaus Dark Chocolate on oriherra, jolta ei intoa puutu yhtään. Joskuskin hankalaksi muuttuva ori osaa silti käyttäytyä kuin herra, ainakin itsellensä. Huolimatta laiskan kuuloisesta lempinimestään, on ori useimmille vaikea ratsu, ja hoitohevonenkin. Laten kanssa tulee toimeen jos taitaa hellittelyn sanat ja osaa arvostaatuota koreaa oria, joka tuo parhaimmat puolensa esille juuri sen tietyn vakioratsastajana kanssa. Latte nauttii ihailevista katseista, kameroiden räpsähtelystä ja sen sellaisesta huomiosta. Tämä meidän pikku poika on oikea linssilude. Latte - se ainoa, joka hirnahtaa sinulle kun menet talliin. Olkoon sää mikä tahansa, aina se hirnahtaa. Ori rakastaa, kun siihen kosketaan eli siis paijaamista saa harjoittaa orin lähellä. Se suorastaan kerjää paijausta ja hellittelyä. Ori odottaa aina nätisti, kun joku käsittelee sitä. On kyseessä sitten harjaaminen tai peseminen, niin ori jököttää paikoillaan kiltisti. Ori rakastaa veden kanssa lotraamista, joten kannattaa varautua kastumiseen, jos aikoo pestä tai vilvoittaa orhin jalkoja. Harja Latella on melko pitkä, joten se kannattaa suoristaa jokaisella hoitokerralla. Ratsastaessa orin harja kannattaa sitoa kiinni, ettei se vain häiritse sen työskentelyä. Kun satula vilahtaa kuvioissa, tulee tuohon oriin vipinää. Se alkaa levottoman paikoillaan steppaamisen, joka käy pidemmän päälle hyvin rasittavaksi. Silloin ovat jokaisen varpaat vaarassa, jos sattuu liian lähelle tuota oria. Satulointi siis kannattaa hoitaa huolella ja ajatuksen kanssa, vaikka Latte saattaa vaikeuttaa tahtomattaankin asiaa, mutta yleensä hevonen on energiaa täynnä aina. Jos kuitenkin onnistut saamaan satulan selkään ja suojat jalkoihin, oletselvästi voitonpuolella, sillä jäljellä on enää vain suitset, joiden laittaminen on suhteellisen helppoa, koska Latte pysyy paikoillaan, kun sen päästä otetaan ronskisti kiinni. Kuta kuinkin osaavissa käsissä Laten kanssa työskentely on helppoa ja vaivatonta. Ratsastaessa ei tahti muutu. Latte on hyvin hankala ratsastaa, sen innokkuutensa vuoksi. Loppuajasta se on kuitenkin helpompi, sillä se väsähtää alku tunnin riuhtomisen jälkeen. Latella ei oikeastaan ole mitään muuta kuin yli energisyyttä, joka on se hankalin osuus. Laten kanssa on helppo tehdä virheitä ja kokomattomana ratsuna se hankaloittaa tilannetta. Orilta puuttuu rutiininomainen treenaaminen, sen kanssa jokainen kerta on erilainen. Laten kanssa työskentely kannattaa jättää hyvään suoritukseen, ja oria olisi hyvä kehuakin paljon onnistuneiden suoritusten yhteydessä, sillä se kannustaa edelleen tuota hevosta eteenpäin. Esteiden sattuessa orin näköpiiriin käytös laukeavasta dynamiittipatukasta väistyy. Tilalle tulee vanha konkari, joka ei hätkähtäisi mitään.Tai siltä se ainakin vaikuttaa. Latte ei sen suuremmin pelkää mitään estettä ja se ylittää ne hyvällä tyylillä. Matalat esteet saavat Laten tylsistymään, mutta taas liian korkeat saavat sen varovaisemmaksi. Latte ei yleensä lähde viuhtomaan yli omien rajojensa, mutta joskus se on pakko kannustaa hyppäämään hieman suurempia esteitä, sillä kapasiteettia orilla on. Esteiden hyppely on lähinnä enemmän rutiininomaista, kuin koulun vääntäminen. Ori ei ehkä rakasta esteitä, mutta ei sitä mistään voi moittiakaan, sillä se suorittaa yleensä työnsä aina moitteettomasti. Suorastaan valloittava ratsu tuo Latte, vaikka enemmän yhden ratsastajan ratsu on kyseessä. Toisilla se toimii ja toisilla se taas ei toimi. Kisapaikalla Latte on vielä innokkaampi kuin normaalisti. Se ei malta pysyä paikoillaan ja hirnuu tuttavallisesti ihmisille ja hevosille. Herra tahtoo katsella ympärilleen ja radalla se ei meinaa keskittyä ollenkaan, ellei ratsastaja pistä sitä todella töihin. Huomiosta Latte nauttii ja se tuntuu pursuavan energiaa yleisön kannustaessa ja saadessaan olla täydellisen huomion keskipisteenä. Jos orin saa kisoissa keskittymään, siltä voi odottaa hyviä tuloksia. Yleisön aplodeeratessa Latte poistuu päätään heitellen radalta, yhä energisenä – tämä hevonen on oikea duracel. Se poseeraa mielellään myös valokuvissa, ja kuvatessa otus pysyy paikallaan hienosti ja osoittaa olevansa hieno ori, joka taitaa poseeraukset. Ori rakastaa aploodeja - ne todella kannustavat sitä parempiin suorituksiin. Sukutaulu ja -selvitys
Latesta on kuoriutunut hieno kisaratsu, ja sitä sen sukukin on. Orin isä, Mister Moon, hyppäsi korkeita luokkia kansainvälisellä tasolla. Se on vaativa ratsu, joka tarvitse kovia ohjasotteita ja pohkeita kulkeakseen hyvin. Kovapäisyydestään huolimatta Mister Moon voitti monia estekisoja ja sijoittui myös kiitettävästi. Se sai yhdeksän varsaa, ennen kuin jouduttiin lopettamaan laitumella murtuneen jalan takia. Laten isänisä, Thunder oli nimensä mukainen. Hulluksi oriksikin kutsuttu hevonen pisti esteradoilla esteet poikki ja pinoon rynnätessään niiden läpi, mutta pikkuhiljaa Thunder alkoi tajuamaan kisojen pointtia, ja niinpä se alkoi sijoittua ja nappasi muutaman voitonkin. Thunder on vieläkin elossa, se tosin viettää jo rauhallisia eläkepäiviä laitumella oleskellen. Yksi ja sama tamma synnytti kaikki Thunderin jälkeläiset, Amore. Amore oli yleispainotteinen neitokainen, jolta sujui niin koulu kuin esteetkin. Lisäksi se kisasi myös kenttäkisoissa, ja sijoittui muutaman kerran niissäkin. Monien voittojen, sijoitusten ja näyttelytulosten jälkeen oli Amorelle oli siitoksen puolella hetken, kunnes viimeistä varsaansa synnyttäessään kuoli. Varsa säilyi kuitenkin terveenä, ja pääsi lopulta kisaamaankin. Laten emä, Finding Another, oli vasta estehevosien estehevonen. Se oli nopea, hyppäsi kauniisti ja oli luonteeltaankin tottelevainen. Otuksesta olisi pitänyt tulla yleispainotteinen, mutta kouluratsastus ei sujunut. Finding Another ei taipunut kunnolla ja sen liikkeet eivät olleet tarpeeksi näyttäviä. Esteillä tamma loisti ja pääsi näyttämään kyntensä. Se sijoittui hyvin, ja tulipa muutama voittoruusukekin matkaan. Tamma on yhä elossa ja kisaileekin välillä aktiivisesti, välillä ei niin aktiivisesti. Jälkeläisiä Finding Another sai viisi kappaletta, kaikki terveitä ja hyvin kisanneita. Tamman isä, Yo Tan Bien, oli myös varsinainen estetaituri. Se kiisi radalla ja hyppäsi esteet korkealta. Motto taisikin olla "alussa lujaa, ja lopussa vielä lujempaa". Siltä se tosiaan näytti, sillä Yo ei todellakaan näyttänyt väsyvän radan loppua kohti - päin vastoin, se vain innostui entistä enemmän ja laukkasi lujempaa. Jälkeläisiä Yo sai kymmenisen kappaletta, kunnes herra nukkui pois korkeass 35 vuoden iässä. Yksi Yon vaimoista oli Virginia, hienosta suvusta oleva yleispainotteinen tamma, jolta odotettiin paljon. Ja kyllä, Virginia vastasi näihin odotuksiin täysillä. Se kisasi lähinnä koulua ja esteitä, ollen kummassakin lajissa vahvoilla. Sijoituksia ropisi, samoin voittoja. Tamman jälkeläiset olivat haluttua tavaraa, ja se sai niitä kuusi. Näitä varsoja ei kuka tahansa ostellutkaan, sen verran arvokkaita ne olivat. Virginia kuitenkin kuoli äkilliseen sydänsairauteen, joka havaittiin niin myöhään, ettei mitään ollut tehtävissä. Kilpailukalenteri
Jälkeläislista
Latte on virtuaalihevonen. Latte is a sim-game horse. |