![]() ![]() Kuvat © Benny De Ruiter Stables
Lopetettu 06.07.2010 aamupäivällä vanhuuden vaivojen vuoksi. Oli kuollessaan 25.6. vuotias. Kun kaksi kolmesta tanskalaisestani olivat siirtyneet vehreämmille laitumille, aloin tosissani olla huolissani Anasta. Tamman kaksi vanhinta ystävää olivat kuolleet, ja nyt se tuntui olevan yksinään muiden, nuorempien puoliveristen keskellä. Rouva vaikutti kuitenkin pirteältä, ja uskoin Anan sinnittelevän hengissä vielä pitkään. Kiertelin tamman kanssa rentouttavia maastolenkkejä ja kehittelin myös muita virikkeitä, jotta tylsyys ei pääsisi iskemään. Anan tuntui kuitenkin hieman apealta ja yksinäiseltä, nyt kun sen paras ystävä Latte oli poissa ja myös Haru, joka oli toiminut Analle eräänlaisena suunnan näyttäjänä, pomona ja toverina oli siirtynyt ikuisuuteen jo aiemmin. Tamma hakeutui ihmisten seuraan, ja minä, Erik ja tallilaiset pidimme sille seuraa parhaamme mukaan. Tiesin kuitenkin, ettei mikään ole ikuista. Parissa viikossa Anan kunto alkoi huonontua. Se söi huonosti, seisoi laitumella apaattisena paikoillaan, eikä enää välittänyt oikein mistään. Mikään ei tuntunut piristävän tammaa, ja se laihtui hyvin lyhyessä ajassa. Ana oli jo vanha ja raihnainen, ja se tuntui anovan apua ruskeilla, suurilla silmillään. Soitin eläinlääkärin paikalle ja hän totesi, että tamma olisi parempi päästää ystäviensä luokse. Ana tuntui tietävän, mitä oli tapahtumassa, ja se seurasi minua luottavaisesti. Annoin tammalle samaa hevospuuroa, jota Harukin oli tammikuussa saanut. En voinut estää itseäni itkemästä. Siinä nyyhkiessäni Ana vilkaisi minuun kuin sanoen: "Älä itke, elämä jatkuu. Tavataan tähtitarhoilla sitten kun hetki koittaa." Tamma söi puuroa ja eläinlääkäri piikitti sen ikiuneen. Nyt oli viimeinenkin upeista tanskanpuoliverisistani nukahtanut ikiuneen ja yksi luku hevoskasvatuksessani oli päättänyt. Luonnekuvaus Tämä tammaneiti on yksi Twistyn ensimmäisistä asukkaista ja alunperin sen omisti hyvä ystäväni Envyy, jolle tamma oli tuotu Tanskasta. Envyyn lopettaneesta tallista Brotolasta otin mukaani muutaman hevosen ja toin ne mukanani Twistyyn. Yksi näistä hevosista oli You Are The One eli Ana. Ihastuin siihen ensi silmäyksellä - hieman haastava mutta pohjimmiltaan oikein reipas ja mukava hevonen oli omiaan minulle, aloittelevalle tallin pitäjälle ja hevoskasvattajalle. Näin ollen otin Anan mukaani meille asumaan ja tässä vuosien varrella se on osoittanut olevansa loistava kilparatsu esteillä ja myös hyvä äiti pienille varsoilleen, joille se on periyttänyt kilparatsun ominaisuuksiaan. Ana on sijoittunut niin esteillä kuin koulussa ja tulevaisuudessa se toivottavasti vielä ehtii käymään lävitse ERJn laatuarvostelun ennen leppoisia eläkepäiviä. You Are The One eli Ana on mukava hevonen. Tammasta löytyy niin energisyyttä kuin tyylikkyyttäkin, jolla hurmata katselijat. Yhteistyöhaluinen hevonen on kuitenkin herkkä ja se säikähtää helposti, jos sille aletaan huutamaan. Ana ymmärtää tehneensä väärin heti ihmisen ensimmäisestä kiellosta, ja jos ääntä aletaan kovasti korottamaan, tamma hermostuu. Puoliverinen hermostuu myös silloin, jos sen kanssa käytetään kovia otteita ja tammaa aletaan repimään ja pakottamaan johonkin. Herkän tamman kanssa pitää käyttäytyä hillitysti ja rauhallisesti ja käyttää mukavia otteita, jotta yhteistyö sujuu moitteettomasti. Oikein käsiteltynä Ana toimii kuitenkin hienosti ja yltää hyviin suorituksiin niin näyttelykehissä kuin esteradoillakin. Tamma ei sovellu aivan aloittelijoiden käsittelyyn herkän suhtautumisensa vuoksi, mutta jo hieman kokeneemmat, rauhallisemmat hevosihmiset voivat käsitellä Anaa täysin huoletta turvallisin mielin ja nauttia sen taidoista ja mukavasta luonteesta. Hoitaessa tanskalaista puoliveristä ei tarvitse sitoa kiinni, sillä se pysyy hyvin paikoillaan ilman ylimääräisiä naruja ja muita viritelmiä. Anan voi kuitenkin sitoa karsinaan kiinni, jos haluaa hoitaa sen kiinni sidottuna. Tamman voi viedä myös käytävälle harjattavaksi, eikä se sielläkään saa paniikkikohtausta. Neitiä kannattaa harjata pehmein vedoin ja varoa käyttämästä kovia ja kivuliaita otteita. Ana nauttii hyvästä harjauksesta todella näkyvästi. Se rentoutuu tutun ihmisen käsittelyssä täysin, ummistaa silmänsä ja rentouttaa koko ruumiinsa. Kavioiden puhdistaminenkaan ei ole Analle suuri ongelma, vaan se nostaa pyydettäessa kepeästi jalkansa ylös ja jaksaa myös pitää sitä ylhäällä sen aikaa, että hoitaja saa puhdistettua tamman kavion. Ana ei välitä, jos kaviokoukku osuu säteeseen hieman, mutta hirmuista säteen tökkimistä tamma ei siedä. Takajalat tamma nostaa ehkä hieman haluttomammin kuin etujalat, mutta takajalkojenkaan nostoon Anaa ei tarvitse maanitella. Heti, kun tammaa aletaan varustamaan, se tajuaa, että nyt ollaan lähdössä ratsastamaan ja höristää innostuneesti korviaan. Satulan saa asetettua hyvin tamman selkään, mutta vyön kiristelystä Ana ei pidä. Se ei kuitenkaan näyki tai muutenkaan ala riehumaan kun vyötä kiristellään, mutta saattaa kuitenkin luimistella ja olla hieman ärsyyntyneen oloinen. Tämä olotila häviää kuitenkin tammasta nopsaan, kun on suitsien laittamisen vuoro. Ohjat saa hyvin pujotettua otuksen kaulalle ja tamma ottaa myös kuolaimet hienosti suuhun. Ana jaksaa pysyä paikoillaan vielä senkin aikaa, kun suitsien remmejä kiristellään. Suojat on helppo laittaa tamman jalkoihin eikä neiti reagoi niiden laittoon juuri mitenkään. Taluttaessa Ana kulkee reippaasti eteenpäin taluttajan vierellä. Se saattaa välillä taluttaessa kiskoa päätään korkeuksiin, mutta pienellä komentamisella tästäkin selvitään kunnialla. Muuten taluttaessa tamma ei niskuroi, vaan kulkee nätisti taluttajansa kanssa eteenpäin. Tarhasta ja laitumelta Ana on helppo hakea, sillä se tulee jo portille odottelemaan hoitajaa, joka hakisi sen takaisin talliin. Eläinlääkärin, kengittäjän ja muidenkin vieraiden on helppo käsitellä Anaa. Lastattaessa tamma käyttäytyy hyvin ja menee traileriin ilman mitään ongelmia. Ratsuna Anasta löytyy energisyyttä, taitoa ja haastavuutta. Tamma ei ole mikään automaattihevonen, joka toimisi nappeja painelemalla tai niin, että selkään vain kavutaan ja siellä matkustetaan hevosen tehdessä kaikki työt. Tämä hevonen vaatii myös ratsastajaltaan työtä ja osaamista, jotta se pyrkisi itsekin parhaimpiin suorituksiin. Vaikka käsiteltäessä ja muuten Anan kanssa toimiessa tamma ei siedä kovia otteita, niin ratsastaessa juttu on jostain syystä ihan toinen. Edelleenkään Anaa ei tarvitse repiä suusta ja pamautella pohkeilla niin että tuntuu, mutta tamman kanssa voi käyttää vähän kovempia otteita ja yleensä neiti toimiikin paremmin kunnollisella ohjasotteella tai pohkeella kuin vain herkällä sipaisulla. Kouluratsastusta Ana taitaa vaativaan beehen saakka. Tamman askellajit ovat matkaavoittavia ja ratsastaja pystyy mukautumaan niihin melko hyvin. Ihan pehmeiksi Anan askelia ei voi luokitella, mutta sen selässä on suht koht mukava matkustaa ja ratsastaa tammaa eteenpäin. Tanskalainen puoliverinen kuuntelee ratsastajan antamia ohjeita hyvin, ja tekeekin kaiken näiden mukaisesti. Jos ratsastajalta tulee kovin sekavia ohjeita, Ana kuitenkin yrittää sooloilla jotain, ja siksi kannattaakin huolehtia, että antaa itse selästä tammalle mahdollisimman selkeitä ohjeita radan suorittamiseen. Sulku- ja avotaivutukset sujuvat Analta melko hyvin riippuen ratsastajan työstä. Kun ratsastaja todella haluaa ja tekee töitä sen eteen, että puoliverinen taipuu avo- tai sulkutaivutukseen, Ana tekee sen hyvin. Jos ratsastaja tekee oman työnsä puolivillaisesti, niin tekee Anakin eikä radan suorittamisesta tule mitään. Lisätyt ja kootut askellajit sujuvat tammalta molemmat hyvin. Lisätyissä sen saa hyvin nostelemaan jalkojaan enemmän ja liikkumaan paremmin. Anan kokoaminen on vähän hankalampaa, mutta kyllä senkin saa onnistumaan, jos tekee kunnolla töitä. Muihin radan kuviohin Ana taipuu ihan hyvin, muttei sitä kuitenkaan voi luokitella miksikään suureksi kouluratojen lupaukseksi. Esteratsastus on se, missä Ana loistaa. Sen hyppytekniikka on loistava ja tammalta löytyy runsaasti ponnistusvoimaa esteiden ylittämiseen. Nähdessään esteet Ana innostuu ja sille ei tarvitse antaa kuin pienet pohjeavut, niin otus on jo täydessä vauhdissa menossa esteitä kohti. Vauhtia Analla riittää esteillä vaikka muille jakaa ja sen radat sujuvatkin nopeassa ja hyvässä tahdissa. Ratsastajan täytyy tehdä hieman töitä mukautuakseen Anan voimakkaisiin hyppyihin, mutta harjoitellun avulla sekin onnistuu ja pian Anan hyppytyyliin tottuu. Yleensä tamma ei kieltäydy esteillä, mutta sekin neidiltä onnistuu, jos ratsastaja ei valmistaudu hyppyyn mitenkään vaan vain olla rötköttää neidin selässä. Muuten Ana hyppelee kuitenkin esteitä hyvin ja se on loistava esteratsu. Kilpailuissa neidistä löytyy myös hieman diivan vikaa. Se tutkiskelee ympäristöään hieman kopean oloisena hörvät höröllä ja tuntuu suorastaan odottavan radalle pääsyä. Radalla tamma diivailee minkä kerkeää ja esittelee itseään yleisölle. Ana suoriutuu radoista kyllä hyvin, mutta varsinkin palkintojen jaossa neidin on pakko diivailla ja esittää korskeaa tammaa. Ana nauttii aplodeista suuresti ja ne tuntuvat kannustavan sitä aina vain parempaan suoritukseen. Sukutaulu ja -selvitys
Anan isä, We Are One on hieno, tanskalainen esteori, joka oli kilparadoilla kuin kotonaan. Sen hyppytyyli on todella hyvä ja ponnistusvoimaa löytyy samalla tavalla kuin Analla itsellään. Ori on sijoittunut hienosti myös kansainvälisissä estekilpailuissa ja se onkin palkittu monta kertaa kisauransa aikana jos jonkinlaisilla palkinnoilla. Arthuriksi kutsuttu ori syntyi Mariannen tallilla Tanskan itäisissä osissa. Se kuitenkin myytiin nuorena ratsuhevosena Helen Gårdenin ratsutallille jossa orilla kilpailtiin kaikki sen tärkeät sijoitukset ja voitot. Elämänsä aikana Arthur on saanut seitsemän varsaa, joista kaikki ovat kilpailleet estekisoissa. Säkäkorkeutta tältä oriherralta löytyi 169 senttimetriä. Nykyään ori viettää kuitenkin jo leppoisia eläkepäiviä hyvän kisauran luoneena. Anan isänisä, Why To Do This on myöskin tanskalainen esteori, joka on poikansa tavoin kilpaillut monissa estekisoissa kilpauransa aikana. Luonteeltaan "Topias" oli energinen ja hieman haastavakin ori, jonka kanssa pärjäsivät hyvin hieman kokeneemmat hevosihmiset. 168-senttinen ori sai elämänsä aikana kuusi varsaa, joista osa on kilpaillut menestyksekkäästikin esteratsastuksen puolelta. Topiakselta itseltään löytyi myös hienosti sijoituksia esteratsastuksen parista, ja se on periyttänyt varsoilleen hyvää hyppytyyliä ja vauhdikasta olemusta. Topias menehtyi 29 vuotiaana vanhuuden tuomiin vaivoihin. Anan isänisänisä, Why I Love You oli ensimmäisiä kilparatsuja eräällä tanskalaisella puoliveritallilla. Whyn ansiosta tämän tallin maine lähti nousuun, sillä tämä estepainotteinen ori varasti huomion niin esteradalla kuin näyttelykehässäkin. Myös kantakirjaan päässyt Why oli komea, charmikas ori, ja luonteletaan herra oli varsin huomionhakuinen ja todella esiintymishaluinen. Ori halusi olla esillä aina ja kaikkialla. Myös itsepäisyydestään tunnettu Why sijoittui hienosti estekilpailuissa ja jalostuspiiritkin puhuivat herrasta pelkkää hyvää, sillä se saattoi maailmaan yksitoista kappaletta varsoja, joille on periytynyt lukuisia hyviä ominaisuuksia Whyltä. Whyllä kisattiin myös koulua, joten tämä ori oli elämänsä aikana melkoinen tuhattaituri. Ori menehtyi kuitenkin hieman nuorempana kuin yleensä, sillä se karkasi ja katkaisi jalkansa. Vamma jalassa oli niin paha, että ori oli parempi lopettaa. Why muistetaan kuitenkin tallin kuninkaana ja sen periyttämät ominaisuudet näkyvät edelleen tanskanpuoliverikannassa. Anan isänisänemä, Don't Do It, on kovia kokenut tamma, joka päätyi monien vaiheiden kautta samalle tallille Whyn kanssa. Doeksi kutsuttu tanskanpuoliverinen syntyi eräälle tallille, mutta sen emä kuoli tamman ollessa vasta parin viikon ikäinen. Neidille ei meinannut löytyä korvike-emää, mutta lopulta sopiva tamma löytyi. Ei kuitenkaan aikaakaan kun Doe myytiin erääseen "lupaavaan" kotiin. Se kuitenkin jätettiin heittelle, ja kasvattaja pelasti tammaraukan hoiviinsa ja koulutti araksi muotouneen hevosen esteiden pariin. Tämä pienikokoinen tamma pääsi lopulta Whyn kanssa yhtä aikaa eräälle kilpatallille, ja molemmista tuli tähtiä. Doe ei kuitenkaan noussut niin korkealle parrasvaloihin kuin Why, mutta se silti puhutti hevosihmisiä. Tamma sai jälkeläisiä kuusi kappaletta, joista neljä Whyn kanssa, ennen kuin menehtyi luonnolliseen kuolemaan hyvän elämän eläneenä. Anan isänemä oli kaunis tamma nimeltään Sarraw's Madeleine. Painotukseltaan tamma oli yleispainotteinen, mutta se taisi kuitenkin kaikista parhaiten kouluratsastusta. Madeleine kiersi Tanskassa koulu- ja estekilpailuja ja sijoittui kummissakin melko tasapuolisesti. Suurta tähteä tammasta ei kuitenkaan tullut, sillä sen omistaja säästeli neitiä ja kisasi tammalla lähinnä vain pieniä luokkia. Varsoja 166 senttimetriä korkea Madeleine sai neljä kappaletta. Anan isänemänisä, No More Sorrow oli oikea herrasmiesori. Se tunnettiin tallin casanovana, jonka oli pakko aina flirttailla tammoille ja hurmata ihmistytötkin puolelleen. Zorroksi kutsuttu herra kilpaili jonkin verran esteillä sekä koulussa. Painotukseltaan tämä tanskanpuoliverin oli yleispainotteinen. Sijoituksia Zorrolle kertyi muutama kappale, ja ori eli koko elämänsä samalla omistajalla ja samalla tallilla. Varsoja tämä casanova saikin kymmenen, ja ne ovat olleet suurimmaksi osaksi yleispainotteisia. Zorron rakenne oli halutuimpia piirteitä siinä, ja myös liikkeet sekä hyppykapasiteetti tekivät orista hyvän isän lukuisille varsoille. Jokaisen jälkeläisen ori on saanut eri tamman kanssa, ja osa niistä on menestyneitä, osa taas vähemmän menestyneempiä. 167-senttinen Zorro kuitenkin menehtyi vanhuuteen korkeassa iässä. Anan isänemänemä oli nimeltään Marilyn. Nimi tuli tietenkin kuuluisasta Marilyn Monroesta ja ihme kyllä - myös tämä tanskanpuoliverismarilyn oli perinyt joitakin ominaisuuksia kaimaltaan. Tamma oli ensinnäkin kaunis, hyvä liikkumaan ja nautti esillä olemista. Säkäkorkeutta Marilynilta löytyi 165 senttiä. Se hyppäsi esteiden yli kovaa ja korkealta ja menestyi hyvin korkean tason estekilpailuissa. Marilyn sipsutteli myös koulukentillä, mutta sieltä se ei juurikaan mainetta saanut. Jälkeläisiä puoliveriseltä löytyy maailmasta viisi kappaletta. Marilyn menehtyi valitettavasti nuorena hyvin pahaan suolisolmuun, jolle ei mahdettu enää havaitsemisvaiheessa mitään. Anan emä, Bomchicha, on surullisesti nuorena lopetettu, hyvärakenteinen ja nätti tamma. Yleispainotteinen, Venuksen ratsutallilla syntynyt tamma kilpaili elämänsä aikana hieman este- ja kouluratsastuksen puolella. Varsasta saakka tamma kärsi kuitenkin puhkurista, joka eteni sen vanhetessa yhä vakavammaksi ja lopulta siihen pisteeseen, että Oonaksi kutsuttu tamma piti lopettaa. Estekisoja tamma ei voittanut ainuttakaan kertaa, mutta sijoituksia sieltäkin tuli. Kouluratsastuskisoissa tamma kävi kahdeksan kertaa, ja siellä se sijoittui jokaisessa kisassa. Hyväluontoinen ja kiltti tamma oli säkäkorkeudeltaan 164 senttinen. Varsoja tamma ehti saada elämänsä aikana vain kaksi kappaletta, Anan sekä orivarsan, joka myytiin Tanskaan eräälle hyvämaineiselle ratsutallille. Anan emänisä, Fjodor oli luonteeltaan varsin villi ja välillä täysin pitelemätön. Jo nuorena hevosena sen koulutuksessa oli ongelmia ja silloin tehtiin päätös, että ori ruunataan jahka siitä on saatu varsoja maailmaan. 167 senttinen oriherra astuikin kolme tammaa ennen ruunaustaan ja siitä otettiin myös pari pakastetta. Fjodor kiersi estekilpailuissa ruunauksensa jälkeen ja sijoittui ihan mukiin menevästi. Se sijoittui myös pari kertaa koulukisoissa ja pääsi sitten lokoisille eläkepäiville. Anan emänisänisä, Freak Machine oli kovan tason hyppääjä. Se oli poikansa tavoin hieman vaativa, ja tarvitsi kokeneen käsittelijän. Friikiksi kutsuttu ori kilpaili myös kansainvälisissä estekisoissa ja nousi tällä tavalla ihmisten tietoisuuteen. Herra tuli tunnetuksi myös luonteestaan, sillä se tempoi ja riuhtoi aina kilpailupaikoillakin ennen selkään nousemista. Ratsastaessa Friikki oli kuitekin kuin unelma, ja hyppäsi hyvin ja korkealta. Varsoja orilta jäi maailmaan seitsemän, ja ne ovat olleet lähinnä estepainotteisia. Friikki menehtyi vanhuuteen korkeassa ja kunnioitettavassa 27-vuoden iässä. Anan emänisänemä, Pretty Doris oli varsin persoonallinen tanskanpuoliverinen. Dorikselle ei kelvannut mikään eikä kukaan, ruuassa, ratsastajassa, tallissa ja otsapannassakin oli aina jotain vikaa. Tamma käyttäytyi nyrpeästi, mutta lopulta se hyväksyi selkäänsä sen yhden ratsastajan, jonka kanssa homma alkoi luistaa. Doris kilpaili esteillä vähän aikaa, sai muutamia voittoja sekä sijoituksia mutta vetäytyi sitten takaisin harrasteratsuksi. Varsoja tammalta löytyy kolme, ja tällä hetkellä se viettää eläkepäiviään. Anan emänemä, Flickor oli suloinen ja sympaattinen estetamma, jota kutsuttiin tuttavallisemmin Likaksi. Tammaneiti sai elämänsä aikana yhteensä kahdeksan varsaa, joista yksi kuitenkin menehtyi synnytyksessä. Tammalla kierreltiin ennen siitosuraa estekisoissa ympäri Eurooppaa, mutta koulukilpailuita se kävi läpi vain Tanskassa. Likalla kierreltiin myös hieman näyttelyitä, joissa se sai melko positiivista palautetta rakenteestaan. 166 senttimetriä korkea Likka pääsi siitosuransa kautta eläkepäiville 24 vuoden iässä. Anan emänemänisä, Fjoecker syntyi Ruotsissa tanskanpuoliveristä vanhemmista, ja sittemmin se myytiin Tanskaan kilpailemaan - tietenkin esteille. Fjoecker sai parikseen kunnianhimoisen nuoren ratsastajan, ja kaksikko menestyi hyvin suurissa luokissa. Esteratsastus oli parin suurin intohimo ja tyttö osasi ratsastaa suurikokoista "Jokeria" juuri oikein. Kun kaksikko oli kisannut jo monissa luokissa ja voittanut useita kilpailuja, tyttö päätti myydä Jokerin, sillä puoliverisen oli aika siirtyä siitosoriksi ja tytön taas uusiin haasteisiin. Niinpä oriherra myytiin siittolaan, jossa se sai kuusi varsaa. Anan emänemänemä, Lady Like That oli kaunis ja hurmaava tamma. Se oli luonteeltaan hyvin kuuliainen ja kiltti, ja kaiken lisäksi loistava hyppääjä. Leidiksi ristitty tamma kilpaili estekisoissa kansainvälisesti, ja se sijoittui mainiosti. Tanskanpuoliverinen asusti koko elämänsä ajan samalla tallilla, lukuunottamatta varsavaiheita. Leidi sai varsoja neljä kappaletta, joista kaksi on oreja ja kaksi tammoja. Tämä neiti kuitenkin menehtyi korkeassa iässä vanhuuden tuomiin sairauksiin. Kilpailukalenteri
Näyttelytulokset
Ana on virtuaalihevonen. Ana is a sim-game horse. |