| Virallinen nimi | Innbilning | Kutsumanimi | Inna |
| Rotu | Norjanvuonohevonen | Sukupuoli | tamma |
| Syntymäaika ja ikä | 16.03.2008, ikääntyminen | Säkäkorkeus | 141 cm |
| Painotus | kouluratsastus | Koulutustaso | heA, 60 cm, ajo |
| Kasvattaja | Geir Havland,  |
Rekisterinumero | VH-56828 |
Yleisesti ottaen Innbilning, tutummin vain Inna on hyvin kaunis, mutta herttainen norjanvuonohevostamma, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään! Ensimmäisenä tulee neidistä mieleen suloinen pieni karvakorja, joka on kaikkien - niin pienten kuin suurempienkin ratsastajien suosikki.
Hoidettaessa Inna odottelee kiltisti paikoillaan. Karsinassa neiti käyttäytyy kuin enkeli, joten ihan kaikki vauvasta vaariin voivat huoletta uskaltautua Innan karsinaan tammaa hoitamaan. Hoitaessa Inna saattaa kuitenkin vähän säheltää, ja hoitajan varpaat saattavat olla ajoittain vaarassa jäädä alle. Kavioita putsattaessa saattaa neiti välillä tuupata hoitajaa takamukselle leikkisästi, jonka jälkeen Inna katsoo hoitajaa vain söpösti - aivan kuin pieni enkeli konsanaan. Suojat ja pintelit on neidille helppo laittaa jalkaan ja usein Inna onkin aloittelijoille se harjoitus väline, jolla saa opetella pinteleitten oikein laittamista. Satuloidessa Inna hieman pullistelee, muttei oikeastaan koskaan luimi. Suitset ovat helpoin osa koko varustamisessa. Inna avaa suunsa kiltisti kuolaimille - ainakin jos kuolaimet ovat lämmitetyt eivätkä aivan jääkalikat.
Taluttaessa tämä neiti seuraa kiltisti hoitajan vierellä, ja meinatessaan jäädä hoitajan jälkeen, ottaa pari ravi askelta, mutta siirtyy heti käyntiin taluttajan saavutettuaan. Välillä sattuu neiti jäämään katselemaan jotain mielenkiintoista, kuten kentällä meneviä ratsukoita ja hirnahtaa näille iloisesti, mutta pienen narusta nykäisyn jälkeen lähtee kuitenkin kiltisti jälleen seuraamaan hoitajaansa.
Tarhassa ja laitumella Inna on hyvinkin riehakas toisin kuin hoitaessa ja taluttaessa, mutta kuitenkin neiti osaa keskeyttää puuhansa kun joku tuttu ihminen ilmestyy tarhan tai laitumen laidalle ja lähtee reippaassa laukassa tätä kohti, odottaen pieniä herkkupaloja tai rapsutuksia. Muita hevosia saa olla neidin kanssa samassa tarhassa, sillä Inna on todella ystävällinen niin kaikille nelijalkaisille kuin kaksijalkaisillekin. Laitumella pomona on usein Inna viisautensa ja rauhallisuutensa ansiosta.
Traileriin tamma nousee kiltisti hoitajan perässä, vaikka ei trailerissa muita olisikaan. Kuitenkin pitäisi joku olla Innan seurana matkan ajan, jotta neiti tuntisi itsensä turvalliseksi. Matkat sujuvat lähes aina ongelmitta Iinan puolesta, mutta neidin tulee kuitenkin päästä verryttelemään jalkojaan välillä, joten vähänkien pitempien matkojen varalle kannattaa varata paljon aikaa. Trailerista tullaan ulos ensin hieman ympärille pälyillen, mutta kuitenkin reippaasti pienen alkututkimuksen jälkeen.
Ratsastaessa Inna on jokseenkin reipas, mutta välillä tarvitaan kuitenkin raippaa huomauttamaan, että pitäisi nostella jalkoja, eikä laahata niitä viidenmetrin päässä perässä. Aina eivät pohkeet mene ensimmäiselle kerralla läpi. Välillä kun ratsastaja ei ole tarkkaavaisimmillaan alkaa neiti hieman kompuroimaan, joka auttaa ratsastajaa palautumaan takaisin ratsastuksen pariin. Inna omaa hieman löntystelevän käynnin, pehmeän ravin, sekä pyöreän laukan, kunhan neidin vain saa innostumaan ratsastuksesta. Jos haluaa koettaa jotain uutta Innan kanssa, kannattaa koettaa mennä ilman satulaa, jolloin neiti on erityisen reipas ja kuuntelee paremmin apuja, eikä tarvitse melkein koskaan raippaa huomattamiseen.
Kouluradan kiemurat onnistuvat neidiltä aina helppo A'han asti ja siitä eteenpäin pari yksittäistä liikettä. Pohkeen väistöissä Inna hieman yrittää lintsata aivan niinkuin kulmissakin. Kulmia ei neiti aina jaksaisi loppuun asti taipua vaan pönkittää suorana kuin puupötkilö kulmista oikoen. Kuitenkin kun tamman kunnolla lämmittää onnistuvat kauniisti koulukiemurat. Taitavan ratsastajan kanssa terästäytyy koulukentillä, ja yrittää parhaansa, vaikka neitiä saakin pariin kertaan pyytää.
Maastossa neiti on pomminvarma, ja kulkee siksi usein alkupäässä letkaa. Tarpeen tullen on neiti helposti pysäytettävissä. Kaikki pienemmät maastoesteet ylittyvät arkailematta. Maastossa Inna on vireä ja aina valmis. Mitään neiti ei pelkää joten tammalla on hyvä irrotella maastossa - meinaan sitä vauhtia kyllä löytyy!
| i. Skömsgårds Berømt | ii. Gremmelse | iii. Bryte Løs |
| iie. Edeftraket Smilehull | ||
| ie. Skömsgårds Bregne | iei. Myr SWE | |
| iee. Blåklokke | ||
| e. Innbilsk | ei. Deretter | eii. Snikende Dåse |
| eie. Ies Bruddstykke | ||
| ee. Oppblåsbar S | eei. Bålfakkel Rimfrost | |
| eee. Jævlig S |
Innan isä, Skömsgårds Berømt on hieno Norjan vuonoilla varttunut ori. Orin kasvattaja, Møds Graga kuuluu Norjan vanhimpiin ja arvostetuimpiin kasvattajiin. Jo hänen isoisänsä aloitti vuonohevosten jalostamisen ja sama veri virtaa edelleen Gragan tilanhevosissa. Niimpä lähes jokainen hänen tilaltaan lähtenyt hevonen on tunnettu ja keräävät ihastusta minne vain kulkevatkin. Skömsgårds Berømt oli jo varsana kysytty hevonen ja moni olisi sen halunnut ostaa. Se ei kuitenkaan ollut myynnissä, vaan Møds kaavaili siitä uutta siitosoria tilalleen. Ori kahmikin jo varsana näyttelypalkintoja ja hurmasi kaikki. Ori myös kantakirjattiin huippupistein kantakirjaan ykköspalkinnolla. Ori koulutettiin Pohjois-Norjassa, Gragin siskon tyttären luona ja yhdessä hänen kanssaan ori kilpaili kouluratsastuksessa hyvällä menestyksellä. Saavutettuaan nimeä myös kilparadoilla, Møds alkoi käyttää oria myös siitoksessa eikä tammoista juuri ollut pulaa. Ori jatkoi myös kilpailemista samalla. Skömsgårds Berømt on tänäkin päivänä top-10 mukana Norjan käytetyimpien orien listalla ja pärjää hyvin myös isänisänä.
Isänisä Gremmelse oli vähän hankalampi tapaus. Se oli oikein komea ori ja sillä oli kaunis karva. Vaikka sillä on hyvä sukupuu takanaan, ei se tahtonut löytää sitä paikkaansa ja se joutuikin kiertämään omistajalta toiselle ennenkuin Heijdi Kvällik Ruotsissa osti sen omakseen. Heijdin tuttavilla oli hevosia Norjassa ja sinne heidän luokseen hän lähetti Gremmelsenkin huomattuaan ettei se oikein viihtynyt meluisalla tallilla hänen kotinsa lähellä. Kaikki lomat ja viikonloppuja Heijdi vietti orin luona ja jo reilun puolen vuoden jälkeen Gremmelse alkoi napsia kisoista sijoituksia. Gremmelse ei ollut luonteltaan kaikkein helpoin ja kun sillä oli huonoja kokemuksia ihmisistä ei siihen moni uskonut. Heidji ja Gremmelse kuitenkin näyttivät kaikille. Ori kantakirjattiin kolmospalkinnolla Norjan vuonokantakirjaan ja sen jälkeen sitä kyseltiin myös jalostukseen. Gremmelsen siitosura jäi kuitenkin vain kahden kauden mittaiseksi sen loukattua jalkansa tarhassa. Vamma ei parantanut ja ori päätettiin lopettaa. Gremmelse jätti jälkensa vuonohevosiin, vaikka se ei iso jälki olekkaan.
Isänemä Skömsgårds Bregne on myös Møds Gragan oma kasvatti. Kaunis tamma, joka kilpaili nuorempana Mødsin pojan kanssa koulukilpailussa. Hiematon timantti monet sanoivat. Välillä Skömsgårds Bregne vei ratsastajaa pitkin kilparataa, välillä se taas sai yleisön kyyneliin esityksellään. Eikä tamma juuri valikoinut kisoja jossa sitä huvitti ilakoida. Norjan yleisö muistaa varmasti mestaruus karsinnat, jossa Skömsgårds Bregne veti ihan oman shown. Tamma siirtyikin melko pian siitokseen ja kotihevoseksi. Mutta se ei lopettanut ilakointiaan vaan Gragan tilan työntekijät ja naapurit saivat usein ihastella tamman menoa. Gragan tilan tavoin ei tammoista jätetä kovin montaa jälkeläistä, jotta linja ei liikaa yleisty. Tamma onkin jättänyt hienoja varsoja, ja elelee nykyään Gragan sukulaisten luona Pohjois-Norjassa viettäen leppoisasti eläkepäiviään perhehevosena.
Innan emä, Innbilsk on jo edesmennyt tamma, joka eleli perhehevosena Havlandin perheessä kisaten kuitenkin aktiivisesti ja se ehti toimiakkin perheen kahdelle tyttärelle kilparatsuna ennen kuin se päätettiin siirtää täyspäiväisesti perhehevoseksi. Ja Innbilsk kyllä nautti olostaan, kun sai nauttia rauhallisista maastolenkeistä ja hellyyden osoituksista. Kisaratsuna se oli ollut vähän stresstaavaa tyyppiä. Perhe päätti varsottaa tamman, jotta sillä olisi seuraa ja he toivovat varsasta myös uutta perhehevosta. Tamman ensimmäinen varsominen tuotti kaksoset, kaksi tammaa. Joista toinen, Innbilning päätyi parivuotiaana Suomeen. Toisen kaksosen perhe piti itse ja se elää perheen parissa edelleen. Seuraava varsominen tuotti komean orivarsan, joka päätyi myyntiin. Kolmas varsominen oli kuitenkin epäonninen. Innbilsk menehtyi varsan luomisen aiheuttamiin komplikaatikoihin. Innbilsk kuitenkin elää jälkeläisissään, varsinkin sen tammavarsat ovat kuin ilmetty emänsä. Orivarsa on vähän miehisempi tapaus ja vakavampi. Innbilning on kuitenkn luonteltaan tullut lähes täysin äitiinsä.
Emänisä Deretter kilpaili aktiivisesti koko uransa ajan ja kipusikin lähes heti huipulle ja se myös lopetti huipulla. Deretter ei kuitenkaan suostunut toimimaan kuin yhden ihmisen kanssa, kasvattajansa Harald Bjørdin kanssa. Sitä yrittivät ratsastaa muutkin, mutta tulos oli lähes katastrofi - joka kerta Deretter oli aika vakava tapaus ja se halusi että asiat menevät tietyllä tavalla, muuten siltä menevät pasmat sekaisin. Deretter kantakirjattiin hienosti kakkospalkinnolla, vain pari pistettä ykköspalkinnosta jääneenä. Se oli myös kahdesti Norjan koulumestaruuksissa kolmen joukossa. Jalostuksessa Deretter oli aika kysytty ori, mutta Harald Bjørdin halusi vähän rajoittaa tammamääriä osaksi Derettin luonteen takia ja osaksi siksi että halusi säilyttää orin vähän harvinaisempaa sukulinjaa ilman liiallista yleistymistä.
Emänemä Oppblåsbar S on tamma, joka on kysytty tamma Norjassa vuonohevosten sukutaulussa. Sen jälkeläisiä on myyty muunmuassa eri puolille Ruotsia sekä tietenkin Norjaa. Ja jos tamman jälkeläisen onnistuu saamaan itselleen, harva siitä enää halua luopua. Tamma kun jätti kuitenkin vain 6 varsaa elämänsä aikana, joten ne ovat kysyttyä tavaraa, etenkin tammavarsat ovat olleet haluttuja. Oppblåsbar S kantakirjattiin kolmospalkinnolle ja se kilpaili peräti 3 eri ratsastajan kanssa kouluratsastuksessa. Ei mikään turha tamma siis. Tällä hetkellä tamma viettää eläkepäiviä lähes 30 kasvattajansa pihassa.
| Synt.päivä | Nimi | Sukupuoli | Isä | Omistaja |
| 14.2.2009 | Trublik Inndeling | tamma | Tjörndølen | Domm |
17.11.2008 Kouluvalmennus, valmentajana Sonsku
Linstaileva Inna, joka tiesi että nyt ei ole ihan tosi kyseessä oikoi kulmissa ja löntysteli alussa. Käynnissä sen kanssa sai tehdä myös töitä mikä on myös tavallaan hyvä tuntuma alusta asti! Inna kuunteli apuja ja valitsi nirsosti mitä tekee muutamaa tehtävää sai pyytää useaan otteeseen. Innan siirtyessä raviin alkoi neitiin tulemaan vähän ruutia ja jalat nousivat paremmin, mikään ei kestä ikuisesti ja muutaman kierroksen jälkeen tämäkin loppui, se kaipaa uutta ajateltavaa huomasin, kokeilimme pohkeenväistöä joka oli hyvä hiukan kömpelö ja hutainen, avo- ja sulkutaivutuksissa Inna oli aluksi jäykkä mutta lopuksi oikein komean näköinen. Laukanvaihtoja näimme pukin merkein. Inna on luonteikas tamma jonka kanssa tulee olla kärsivällinen ja sen taidot ovat hiomaton timantti.
17.04.2009 NJ / kutsu pt. Peppi S. / BIS5, MVA-SERT
|
vvj |
Kuvista kiitokset Vipeltäjä
Luonnekuvauksesta kiitokset Miia L.'lle.
Sukuselvityksestä kiitokset Wellalle.
Ulkoasun 2009 Random