| Virallinen nimi | Flyda av Halstaffs | Kutsumanimi | Flyda |
| Rotu | Norjanvuonohevonen | Sukupuoli | tamma |
| Syntymäaika ja ikä | 18.04.2008, ikääntyminen | Säkäkorkeus | 142 cm |
| Painotus | kouluratsastus | Koulutustaso | heB, 60 cm, ajo |
| Kasvattaja | Nils Krogsholm,  |
Rekisterinumero | VH-50622 |
Flyda av Halstaffs, eli ihan vain Flyda on melko vaativa neiti varsinkin ratsastaessa. Sille pitää tehdä hyvin selväksi, kuka on pomo ja kuka määrää. Loppujen lopuksi tamma on kumminkin oikein hyvä ja miellyttävä ratsastaa. Se on taitava ja näppärä varsinkin kouluratsastuksessa. Lisäksi Flyda on oikein kiltti ja mukava hoidettaessa, mutta jotkut saattavat hermostua tamman ylivilkkauden takia.
Hoidettaessa Flyda tarkkailee kiltisti hoitajan puuhia ja seisoo patsaana paikoillaan. Sitä ei siis tarvitse turhaan karsinassa kiinni laittaa, voin nimittäin luvata, että se ei ole tiellä yrittäessäsi harjata sitä. Flyda nauttii sataprosenttisesti harjaamisesta alahuuli pitkällä varsinkin, jos harjaa harjantyvestä tai kaulasta. Kun se on omasta mielestään ollut oikein kilttinä, eli toisinsanoen aina, tamma alkaa nuuhkia ja tutkia harjaajan taskuja herkkupalojen tarpeessa. Se kertakaikkiaan rakastaa kaikkea, mikä näyttää ja maistuu hyvältä! Flyda pitää erityisesti ihmisten hiuksien haistelusta - ja maistelustakin. Jos kyykistyy tamman ryntäiden kohdalle harjatakseen neidin jalkoja, on tamman turpa jo päässä kiinni. Jos päässä onkin vaikka tupsullinen pipo, on melko varmaa, että Flyda nappaa sen suuhunsa ja sitten sitä saakin repiä sen suusta. Kun hevosen perusteellinen harjaus on suoritettu, on tietysti putsattava neidin kaviot. Pienestä pyynnöstä ja maiskutuksesta Flyda nostaa heti jalkansa ja jaksaa pitää sitä ylhäällä kauankin. Takajalkoja se ei nosta ihan niin helposti kun etujalkoja, mutta mitään kamalia ongelmia ei niiden kanssa pitäisi tulla. Varusteiden laitosta ei neiti sitten oikeastaan pidäkkään. Kun se näkee ihmisellä kädessään suitset ja metalliset kuolaimet, mitä ei höhlät aina muista lämmittää käsissään, Flyda kääntää usein korvansa niskaa kohti ja näyttää muutenkin pelottavalta jos ei tiedä tamman tyhmistä tempuista. Useimmat aloittelijat eivät sitten uskallakkaan laittaa suitsia tamman päähän kun pienestä enkelistä kuoriutuikin kamala piru. Pelkäämistä ei tammalle saa näyttää, vaan kuolaimet pitää tunkea päättäväisesti neidin suuhun, talvisin kylläkin lämmitettyinä. Ja neiti esittää närkästynyttä, mutta pian sen korvat kääntyvätkin jo menosuuntaan. Satulan laitto onnistuu hienosti, ihme, ettei Flyda ole oppinut huonoja tapoja, kuten esimerkiksi sitä kaikkien vihaamaa pullistelua. Hyvä niin!
Taluttaessa Flydan käytös todella vaihtelee. Joskus se on oikea jyrä ja sen pysäyttämiseen tarvitaan oikeaa voimaa ja päättäväisyyttä, kun taas jonakin päivänä se kävelee leppoisesti taluttajan vierellä ihan ilman ryntäilyä. Mikään perässä vedettävä hevonen ei tamma tosiaan ole - laiskaa ei ole tamma nähnytkään! Ruohot tienreunamilla houkuttelevat kamalasti, mutta harvoin Flyda päättää poiketa polulta ja ampaista syömään. Kun tammalla on jyräämisvaihe päällä pysäyttäminen voi siis todella olla vaikeaa. Napakka nykäisy riimunnarusta ja pieni ärähdys saa tamman kuuntelemaan riimunnarusta kiinni pitäjää.
Tarhassa ja laitumella tamma syö, syö, syö ja syö. Mitään muuta se ei sitten osaakkaan tehdä! Flyda on saanut selvästi tarhassa ja laitumella olosta sellaisen kuvan, että siellä ei voi muuta tehdä kun syödä. Sitä ei kiinnosta leikkiä muiden hevosten kanssa tai härnätä nuorempia, tamma viihtyy paremmin omissa oloissaan - heinäkasalla. Jos sataa tai on muuten ilkeä sää, Flyda seisoo vaikka koko päivän katoksessa, sateessa hienohelma ei todellakaan tahdo olla. Tamma tulee portille vastaan käskystä.
Traileriin mentäessä Flyda ensin ihmettelee tätä "todella outoa ja uutta" kapistusta, vaikka onhan neiti ollut monia kertoja trailerissa. On haisteltava sivuilta ja sitten vähän lastaussillalta. Houkuttelulla tamma kiipeää helposti traileriin. Matkan aikana se ei tee typeryyksiä. Flyda seisoo kiltisti paikoillaan, ihan niinkun hoidettaessakin. Se pärjää kyllä trailerissa yksinkin, mutta hevosseura saa sen iloiseksi.
Ratsastaessa Flyda kyllä kuuntelee apuja hyvin, mutta niiden totteleminen ja ratsastajan miellyttäminen onkin sitten aivan eri juttu. Tamma ei ole tunnoton kyljistä tai suustaan, se siis ottaa avut vastaan ja näyttää siltä, että se olisi innokas tekemään ratsastajan käskystä eri liikkeitä ja askellajien vaihtoja. Tuntuu siltä, että neidin pääkoppa olisi tyhjä. Pari reipasta napautusta raipalla ja ohjatyöskentely saa Flydan niinsanotusti heräämään. Kun Flydalla on känkkäränkkäpäivä, jolloin sitä ei huvittaisi mikään, varsinkaan ihmisten tottelu, se heittäytyy hankalaksi ja raippamaan ei meinaa silloin auttaa. Niin kun tuli jo selväksikin, päättäväisyys on ehdottomasti kaiken aa ja oo tämän hevosen kanssa. Sille pitää ratsastaessa todella näyttää, että kuka määrää. Kun välit neidin kanssa on selvitetty ja ratsastaja on Flydan pomo, alkaa ratsastamisesta tullakkin jotain. Tamman saa kulkemaan nätisti siis vain hikisellä työllä. Se ei niinsanotusti anna mitään ilmaiseksi ja pieni jatkuva pohje- ja ohjastyöskentely takaa sen, että hevonen liikkuu kunnolla, etenkin ravissa ja laukassa. Ihan aloittelijoille ei Flyda ole paras ratkaisu; se sopii parhaiten kokeneemmille ja/tai vähän edistyneille. Ja lisäksi hermoja ja aikaa tarvitaan, jos tamman haluaa kulkemaan niin kun itse haluaa, eikä niin kun Flyda haluaa. Hyvä puoli neidissä kylläkin on se, että se ei pelkää, ei sitten yhtään mitään. Puskasta ilmestyvä lintu, hirmujännä kirkkaanpunainen postilaatikko tai kovaääninen traktori maantiellä ei Flydaa hetkauta. Se on täysin pomminvarma tapaus!
Koulussa neiti on taitava. Alkuveryttelyjen jälkeen se alkaa taipua ja pyöristyä kauniisti. Flydan saa taipumaan helposti tekemällä käynnissä ja ravissa eri kokoisia voltteja ja ympyröitä. Kun ratsukon yhteistyö pelaa, alkaa Flyda kuunnella apuja herkemmin ja liikkeet alkavat näyttää näyttävämmiltä. Tarkkaavaisuus ja näppäryys takaavat menestymisen kouluradoilla. Valitettavasti Flydan keskittyminen herpaantuu melko helposti ja sitten sitä ei enää kiinnostaisikaan kouluratojen kuviot ja muut liikkeet. Sen selässä ei saa vain istua ja odottaa, että heppa tekee kaiken käskystä, vaan koko ajan pitää "ratsastaa hevosta eteenpäin", jotta Flyda ei kyllästyisi ja lopettaisi hyvää yhteistyötään ratsastajan kanssa.
Maastossa Flyda on erittäin mukava ja todella luotettava kumppani. Kerroinkin jo, että Flyda ei pelkää yhtään mitään. Siksipä sillä voi ratsastaaa lähes missä vain. Autot tai mitkään muutkaan kulkuneuvot eivät neitiä säikytä. Flyda pärjää maastossa ihan kahdestaan ratsastajan kanssa, mutta mukavampaahan maastoilu tietysti toisen ratsukon kanssa on. Tamma rakastaa vettä, jonka takia kesällä se pääsee useimpien maastolenkkien jälkeen järveen virkistäytymään. Se loiskii ja kuopii vettä aivan innoissaan! Lisäksi Flyda pitää villeistä laukkapätkistä kesäisillä niityillä ja herkuttelutauoista mehevillä nummilla. Maastossa Flyda tuntuu ihan eri hevoselta kun maneesissa tai kentällä ratsastaessa. Se on huomattavasti herkempi ja halukas tekemään yhteistyötä ratsastajan kanssa. Ehkä leppoisat lenkit aina välillä ilman taivutuksia ja muita koulujuttuja tekevät hyvää neidille.
| i. Geirhsted Flis | ii. Umedgjørlig | iii. Blålig |
| iie. Hvinne NOR | ||
| ie. Geirhsted Ses | iei. Hvit Løgn | |
| iee. Klirring | ||
| e. Julita av Halstaffs | ei. Strømming | eii. Ljosen av Nausthyrm |
| eie. Monica II | ||
| ee. Ildflue F | eei. Snøhvit | |
| eee. Lena |
Flydan isä, Geirhsted Flis on upea norjalainen ori, jolta löytyy säkäkorkeutta 145 senttimetriä. Tämä ruunihallakko ori on kilpaillut menestyneesti kouluratsastuksen vaativissa luokissa, mutta myös muutamia sijoituksia esteratsastuksen ja valjakkoajon parista löytyy. Flis on käynyt myös useissa näyttelyissä ja se onkin palkittu kantakirjaan toisella palkinnolla. Luonteeltaan tämä ori on rauhallinen, mutta orimaisuuttakin löytyy ehkä liiankin usein. Ratsastaessa Flis on nöyrä ja kuuntelee ratsastajaansa hienosti. Jälkeläisilleen ori on periyttänyt upeaa kouluhevosen askellusta, sekä rauhallista luonnetta. Useat orin jälkeläiset ovatkin kilpailleet niin koulu- kuin esteratsastuksen parissa.
Isänisä Umedgjørlig oli komea vaaleanruunihallakko norjanvuonohevosori. Säkäkorkeudeltaan Jorli oli 142 senttimetrin korkuinen. Ori kilpaili pääsääntöisesti kouluratsastuksen parissa, mutta myös valjakkoajokilpailuista orilta löytyy tuloksia. Jorli kuoli ollessaan 25-vuotias vanhuuden tuomiin vaivoihin. Jorli omasi mukavan ja ehkä hieman huomionkipeän luonteen, johon sisältyi hieman säpäkkyyttäkin. Jälkeläisiä ori sai kymmenisen kappaletta, joista suurin osa on elämänsä aikana startannut koulu- tai esteratsastuksen ja valjakkoajon parissa.
Isänemä Geirhsted Ses on saman tallin kasvatti, kuin poikansakin. Säkää tällä tammalla on vajaat 144 senttimetriä. Sessi on kuvankaunis tamma, joka omaa upean pitkän otsatukan, jossa vaaleat ja mustat jouhet vivahtelevat erisävyisinä auringonloisteessa. Luonteeltaan Sessi on säpäkkä neiti, mutta hellyyttä ja herkkyyttä löytyy kyllä. Sessi on toiminut lähes koko ikänsä vain harrastehevosena, kilpaillen helppoja luokkia niin este-, kuin kouluratsastuksenkin parissa. Tammalla on kaksi jälkeläistä, joille se on periyttänyt tuuheat jouhensa sekä hieman säpäkän luonteen.
Flydan emä, Julita av Halstaffs on kaunis ruunihallakko norjanvuonohevostamma. Julita on saman kasvattajan hevosia, kuin itse Flydakin. Tamma on lähinnä vain harrastehevosena, sekä puskaratsuna, mutta silloin tällöin myös koulukisojen helpoissa luokissa käyvä. Säkäkorkeudeltaan tamma on 146 senttimetrin korkuinen, joka onkin melko korkea verrattuna isäänsä ja emäänsä. Vaikka Julita omaakin hyvän rakenteen, ei tammaa ole kantakirjattu tai edes yritetty kantakirjata. Luonteeltaan Julita on reipas ja rehellinen tamma, eikä pahemmin piittaa muusta tallin toiminnasta. Flyda onkin tamman ainut jälkeläinen, mutta vielä on monta varsavuotta tälläkin tammalla jäljellä.
Emänisä Strømming on hyvin ryhdikäs ja jalo ori. Säkäkorkeutta orilta löytyy 145 senttimetriä ja se on tunnistetu vaaleanruunihallakoksi. Rommi on kilpaillut useissa kouluratsastuskilpailuissa ja menestynytkin ihan kiitettävästi helpoissa luokissa. Luonteeltaan Rommi on melko orimainen, mutta kokenut hevosten käsittelijä selviää sen kanssa. Rommin omistaa eräs vuonohevossiittola Norjassa, jossa se viettää jalostusorin elämää. Jälkeläisiä ei orilla vielä kovin montaa ole, mutta tällä hetkellä niitä on 6 kappaletta.
Emänemä Ildflue F on upea ja hyvin menestynyt tamma. Ilona on kilpaillut paljon kansallisella tasolla kouluratsastuksessa ja valjakossakin neiti on startannut useampaan otteeseen. Tamma on myös kiertänyt näyttelyitä lähiseuduillaan menestyksekkäästi. Ilona onkin kantakirjattu sen ollessa yhdeksän vuotias ensimmäiselle palkinnolle, hyvillä pistein. Varsoilleen se onkin periyttänyt upeaa rodunomaista rakennetta, sekä mukavaa, hellyyttävää luonnetta. Jälkeläisiä tamma omistaa nelisen kappaletta, jotka ovat kaikki verrattavissa emäänsä.
| Synt.päivä | Nimi | Sukupuoli | Emä | Omistaja |
| 00.00.2008 | - | t/o | nimi | joku |
04.12.2008 Kouluvalmennus, valmentajana Ansgu
Flyda kuunteli hyvin apuja, mutta asioiden tekeminen oli vähän vaikeaa. Aloitimme lisätyllä käynnillä ja ravilla, jonka jälkeen menimme keskiravia ja laukkaa. Tällöin Flydalta meni jonkun ihmeen takia hermot ja lensin alas (kakkua ole hyvä). Menimme uudestaan ja se onnistuikin paremmin. Sitten teimme vastalaukkaa kiemurauralla ja pohkeenväistöä suoralla uralla. Kiemuralla teimme myös siirtymisen peruutuksesta suoraan raviin ja siirtymiset harjoituslaukasta/-ravista keskilaukkaan/-raviin ja toisin päin. Lopuksi menimme käyntiä.
19.11.2008 Kouluvalmennus, valmentajana Milbu
Oli hienoa katseltavaa, kun liikuitte vapaassa käynnissä kentän ympäri. Flyda käveli vähän laiskasti ja otit ohjat tuntumalle pyynnöstäni. Se alkoi heti lähes heti kävellä kootusti peräänannossa. Kävelitte samaisessa muodossa pari kertaa kentän ympäri, ja sitten oli aika aloittaa tehtävä, olin nimittäin suunnitellut jonkinlaisen tehtäväradan, jonka toteuttaisimme eri askellajeissa. Teitte heti seuraavaan kulmaan takaosakäännöksen ja lyhyellä sivulla teitte laajan pääty-ympyrän, jolla asettaisit Flydaa. Pitkällä sivulla menisitte pohkeenväistöä niin, että Flydan turpa olisi kohti maneesin seinää. Pitkän sivun lopussa tekisitte vielä lyhyen askeleenpidennyksen ja sitten siirtyisitte kulmasta laukkaan, ja laukkaisitte pääty-ympyrällä niin kauan, että saisit sen kulkemaan laukassakin peräänannossa. Päästin teidät suorittamaan tehtävää. Takaosakäännös sujui ihan hienosti, ehkä olisit voinut käyttöä vähän huomaamattomampia apuja. Asetus sujui todella hienosti pääty-ympyrällä, mutta kävelitte edelleen vähän laiskasti. Pyysin Sinua käyttämään kerran raippaa, jonka vaikutuksesta Flyda alkoikin liikkua paremmin eteenpäin sekä etu- että takajaloilla. Pohkeenväistö sujui alussa hienosti, mutta jotenkin Flydan keskittyminen herpaantui ja se alkoi heilutella päätään. Keräsit ohjat paremmin tuntumalle ja otit Flydan käyntiin. Menitte pohkeenväistöä käynnissä ja sait Flydan keskittymään tehtävään hienosti. Askeleenpidennys olisi voinut olla vähän pidempi, mutta silti olin todella tyytyväinen teihin kahteen. Laukanosto sujui hyvin, käytit tasaisia apuja, jolloin sait Flydan liikkumaan sulavammin, eikä ryntäämällä. Laukassakin Flyda taipui hienosti pääty-ympyrällä ja olin teihin todella tyytyväine. Kunhan vähän treenaatte, teistä tulee vielä menestynyt pari kouluradoilla! Flydahan on vielä tosi nuori, joten keskittyminenkin varmasti paranee kasvaessa.
14.01.2009 NJ / kutsu pt. Peppi S. / BIS5, MVA-SERT
01.04.2009 NJ / kutsu pt. Alina J. / LKV2, irtoSERT
|
|
Kuvista kiitokset Emmi H.
Sukuselvityksestä kiitokset Peppi S.'lle.
Ulkoasun 2009 Random