| Virallinen nimi | Fargerik Benette | Kutsumanimi | Bea |
| Rotu | Norjanvuonohevonen | Sukupuoli | tamma |
| Syntymäaika ja ikä | 25.05.2008, ikääntyminen | Säkäkorkeus | 136 cm |
| Painotus | kouluratsastus | Koulutustaso | heA, 60 cm, ajo |
| Kasvattaja | Lary Henblak,  |
Rekisterinumero | VH-50458 |
Fargerik Benette eli tuttujen kesken ihan vain Bea on todella rauhallinen ja mukava tamma. Se on ihmisystävällinen, yhteistyönhaluinen ja kaikin puolin reipas ratsu, johon ihastuu varmasti ihan jokainen. Lisäksi neiti on luotettava maastoilukaveri, jonka kanssa uskaltaa lähteä metsäretkelle vaikka ihan kahdestaan.
Hoidettaessa Bea on rauhallinen ja seisoo koko ajan kiltisti paikoillaan. Karsinassa sitä ei välttämättä tarvitse sitoa kiinni, koska neiti ei pyöri ja sählää ollenkaan. Se käyttäytyy ystävällisesti kaikkia ihmisiä kohtaan ja yrittää parhaansa mukaan miellyttää kaikkia. Bea antaa harjata itsensä lähes joka paikasta, mutta takajalat ovat sille vähän arempi paikka. Takajalat tulee harjata rauhallisesti ja pehmeästi harjalla, joka ei ole kova. Jos kumminkin erehtyy ottamaan kovan harjan kätösiinsä ja harjaamaan sillä tamman jalkoja, Bea ilmoittaa varsin kuuluvasti ettei hän pidä tästä nyt ollenkaan. Neiti polkee takajalkaansa maahan pari kertaa ja luimistaa korviansa. Joskus se saattaa potkaista seinääkin. Bea ei silti tahdo ihmisille mitään pahaa. Kaviot tamma nostaa reippaasti ja jaksaa pitää kauankin jalkojansa ylhäällä. Sen takia kengitys sujuu aina ongelmitta tamman kärsivällisyyden ansiosta. Bea ei häiriinny, vaikka sen ympärillä häärisi montakin ihmistä tai lasta. Päinvastoin - se rakastaa huomion keskipisteenä olemista!
Taluttaessa tamma kulkee pitkälläkin narulla kiltisti vierellä tai perässä. Sillä ei ole mitään ajatuksia pyrkiä ryntäämään ruohikolle syömään tai taluttajan edelle. Bea kunnioittaa taluttajaa kuin taluttajaa - olipa hän kymmenvuotias pikkutyttö tai vaikka vanhempi mies. Välillä sitä saa patistaakkin kulkemaan reippaammin, kun tamma tuppaa jäämään ihmettelemään ympärillään tapahtuvia asioita.
Tarhassa ja laitumella Bea ei jaksa riehua nuorempien tai vanhempienkaan hevosten kanssa. Se mieluummin keskustelee, syö ja lepää. Tosin syksyn tullessa suuret mutalätäköt ovat tamman mielestä jotain aivan mahtavaa, ja lopun varmaan arvaatkin. Ainakin yksi hyvä puoli Bean tarhailussa on: se tunnistaa oman nimensä ja tulee portille vihellyksestä aina. Bea nauttii ulkoilemisesta hevosystäviensä kanssa, sillä joutuessaan yksin, siitä tulee levoton.
Trailerissa Bea käyttäytyy rauhallisesti. Se ei pelkää traileriin menemistä tai lastaus-siltaa, vaan menee kiltisti traileriin lähes aina. Totutettiinhan tamma jo ihan varsana trailerissa olemiseen. Bea voi olla trailerissa yksin tai toisen hevosen kanssa. Se siis pärjää hyvin yksinkin. Tamma ei ikinä ole potkinut tai tehnyt muita terroristitöitä ollessan trailerissa. Pitkälle matkalle on aina hyvä ottaa mukaan heinäverkko, ettei se tylsisty.
Ratsastaessa Bea on reipas ja miellyttävä. Tamma ei ikinä näytä väsyneeltä ja tylsistyneeltä ratsastuksen aikana, päinvastoin - se puhkuu energiaa joka kerta! Raippaa ei Bealla tarvita, tamma nimittäin toimii oikein näppärästi selvillä pohje-, paino- ja ohjasavuilla. Bea ei tykkää yhtään kylkiin potkimisesta, joten sen kanssa saa olla tarkkana. Se on myös vähän herkkä suustaan, jonka takia ohjista repiminen on ehdottomasti kielletty. Se kuuntelee ratsastajan apuja ja reagoi herkästi. Sillä ei ole minkäänlaisia huonoja tapoja ryhtyä junttimaan kulmien kanssa tai juuttua paikoilleen. Hyvän ja helläkätisen ratsastajan alla se kulkee helposti kuolaimella ja esittää kauniita askeleitaan.
Kouluratsastuksessa neiti on ihan aina hyvin keskittynyt. Se yrittää aina mahdollisimman hyvään suoritukseen kuuntelemalla ratsastajaa innokkaasti ja toimimalla apujen mukaisesti. Välillä neiti saattaa yrittää kiirehtiä liikaa, ja kuvio joudutaan aloittamaan uudelleen. Valitettavasti Bea saattaa möhliä koko suorituksensa, jos sitä alkaa jännittää liikaa. Siispä ratsastaja ei saa viestittää jännitystään Beaan. Niinkun hoidossa, tamma nauttii taputuksista ja huomion saamisesta, jonka takia voittaminen ja ruusukkeen saaminen saa Bean selvästi innostumaan.
Esteillä Bea on innokas. Se on aina reippaana valmis estetunneille ja puhkuu energiaa joskus ehkä liikaakin, jolloin sitä saa pidättää ihan reilusti, jotta saa neidin rauhoittumaan. Ratsastajan tulee antaa tammalle selvät tiet esteelle, nimittäin mikään automaatti-hyppyponi ei Bea ole. Jos selässä istuva ratsastaja epäröi, kieltäytyy neiti takuulla. Bealla ei olla hypätty kamalasti, joten kovin korkeita esteitä ei olla kokeiltu. Tosin tamma kyllä hyppäisi varmasti enemmän kuin 60 senttimetriä ratana.
Maastossa tamma on pomminvarma tapaus. Se lähtee innokkaasti maastoilemaan niin yksin kuin monenkin hevosen kanssa. Sitä ei säikytä suuret ajoneuvot eikä punaiset postilaatikotkaan. Bea veisi ratsastajan kotiin turvallisesti silloinkin jos ratsastaja jostain syystä nukahtaisi tamman selkään!
| i. Fargerik Arnbjørg | ii. Edvard VII | iii. Hoventens Kasper |
| iie. Perla NOR | ||
| ie. Hildegarde | iei. Kærby | |
| iee. Inella II | ||
| e. Fargerik Benedikte | ei. Ragnvald | eii. Brassevie |
| eie. Udna Døjeholm | ||
| ee. Sungrud Grent | eei. Tölvar | |
| eee. Grolinde |
Bean isä Fargerik Arnbjørg on ulkomuodoltaan ja olemukseltaan upea vuonohevonen, joka on kotosin Norjasta. Orilla on kilpailtu runsaasti kouluratsastuksessa helppo A-tasolla. Siltä löytyy monia sijoituksia aina kansalliseslta tasolta asti. Jalostusorina Fargerik Arnbjørg on vaikuttanut melko vähän aikaa mutta se on kuitenkin ollut suosittu tammanomistajien keskuudessa. Orin vanhemmat jälkeläiset ovat jo ehtineet esittäytymään kouluradoilla hyvällä menestyksellä ja nuoremmista odotetaan paljon.
Bean isänisä Edvard VII on myös Norjassa syntynyt ori, jolta löytyy luonnetta. Ori ei ole mikään helpoin käsiteltävä ja ratsastettava, mutta siltä löytyy vakuuttavia tuloksia kouluratsastuksen parissa. Se tarvitsee vain oikeanlaisen ratsastajan niin hommat alkavat sujumaan. Oria on myös käytetty jalostukseen, mutta se on saanut hieman vähemmän tammoja kuin muut orit. Ilmeisesti pelätään, että ori periyttää luonnettansa jälkeläisille. Toistaiseksi jälkeläiset ovat kuitenkin olleet suhteellisen selväpäisiä.
Bean isänemä Hildegarde on luonteltaan lempeä ja käsiteltävyydeltään mutkaton. Sen kanssa tulee toimeen vähemmälläkin kokemuksella. Tammalta löytyy lähtöjä sekä estekilpailuista että koulukilpailuista. Sijoituksia on molemmissa lajeissa, mutta menestystä on tullut enemmän kouluratsastuksessa, mikä ei ole yllätys tamman vahvojen askellajien johdosta. Tammalta löytyy vain muutama jälkeläinen, jotka ovat jo kilpailevia. Hildegarde jättää jälkeläisilleen erityisesti hyvää käsiteltävyyttä.
Bean emä Fargerik Benedikte on melko kookas tammaksi ja sillä on hieman heikompi rakenne, joka ei kuitenkaan haittaa tamman käyttöä. Sillä voi huoletta hypätä 80 sentin esteitä ja muutamat helppo A-tasoiset liikkeetkin sujuvat. Sillä on kilpailtu jonkin verran kouluratsastuksessa helppoa B:tä ja sijoituksiakin löytyy. Tammalla on vain yksi jälkeläinen, mutta tulevaisuudessa ehkä useampikin. Tämä jälkeläinen ei onneksi perinyt emänsä heikohkoa rakennetta hyvän orivalinnan ansiosta.
Bean emänisä Ragnvald on syntynyt Ruotsissa, mutta se on siirtynyt norjalaisomistukseen 1-vuotiskesänä. Nykyisin orilla kilpaillaan kouluratsastuksessa, mutta melko säästeliäästi. Orilta löytyy sijoitus lähes jokaisista kilpailuista joissa se on startannut. Jalostuksessa se on vaikuttanut myös melko säästeliäästi; omistajat ovat olleet tarkkoja tammoista. Suurin osa jälkeläisistä on ollut hyvärakenteisia ja niiltä on löytynyt kapasiteettia, mutta muutamia heikompia yksilöitä on myös syntynyt.
Bean emänemä Sungrud Grent on massiivinen ja hieman orimainen rakenteeltaan. Tammalla on kilpailtu lähes pelkästään valjakkoajossa ja se on menestynytkin siinä hyvin. Siltä löytyy myös muutamia lähtöjä kouluratsastuksessa, mutta valjakkoajo on ollut sille vahvempi laji. Tammalla on kolme hyvätapaista jälkeläistä, jotka ovat osoittautuneet hyviksi yleishevosiksi. Ne ovat menneet lähes lajia kuin lajia hyvällä menestyksellä. Jälkeläiset ovat tosin olleet rakenteeltaan melko epätasaisia.
| Synt.päivä | Nimi | Sukupuoli | Isä | Omistaja |
| 21.03.2009 | Trublik Føye | tamma | Tjörndølen | billy. |
15.11.2008 Kouluvalmennus, valmentajana Sonsku
Bea saapui kentälle intoa puhkuen, innostuksen huomasi pilkkeestä silmäkulmassa. Heti alusta kunnon tuntuman ottimme jo käynnissä pysähdys-käynti harjoituksilla. Pysähdys onnistuikin Bealta helposti pienellä ohjasotteella ja painoavulla. Käyntiinkin neiti siirtyi muitta mutkitta, hiukan jäisi unelmoimaan ruusukkeista. Kiitoksista Bea näytti nauttivan. Ravissa Bea oli reipas eikä turhia eteenpäin hoputuksia tarvittu. Alussa tehdyt koululiikkeet kuten taivutukset ja erillaiset käännökset olivat Bealle hiukan hankalia aina ekalla kerralla, ymmärsi kuitenkin mitä pitää tehdä mutta teki sen usein vajaasti. On myös aika jäykkä alussa. Pohkeenväistö näytti hyvältä ja rennolta, Bea asteli vaikeaa liikkettä tyylikkäästi ja osaavasti. Laukassa Bea oli rauhallinen ja tuntumalla. Laukanvaihtoja kokeilimme testausmielessä mutta onnistuikin yllättävän hyvin. Bean herkkyyden ansiosta neidistä saa varmasti loistavan kouluhevosen.
Näyttelyt:
20.01.2009 NJ / kutsu pt. Peppi S. / BIS5, irtoSERT
|
|
Kuvista kiitokset kuvaaja ei halua nimeänsä mainittavan ja Mörö
Ulkoasun 2009 Random