Etusivu
Leopardigekko
(Eublepharis macularius)
Harjasgekko
(Rhacodactylus
ciliatus)
Kuningaspython
(Python regius)
Akaattikotilot
Jättiläis-
tuhatjalkaiset
(A. gigas)
Linkit
Vieraskirja
|
HOITO-OHJEET

YLEISTÄ:
Harjasgekko
on kotoisin Uudesta-Kaledoniasta ja sen luultiin kuolleen
sukupuuttoon ennen kuin ne löydettiin uudelleen vuonna 1994.
Ciliatukset ovat yöeläimiä ja nukkuvat
lähinnä
päivisin. Illalla valojen sammuttua ne
lähtevät
liikkeelle ja mekastavat läpi yön valojen syttymiseen
saakka.
Harjasgekko on aikuisena kooltaan noin 12-18 cm häntä
mukaan
laskettuna. Säikähtäessään
ne voivat pudottaa
häntänsä, mutta toisin kuin leopardigekko,
nämä eivät kasvata sitä takaisin.
Harjasgekko voi
kuitenkin elää
elämäänsä normaalisti
ilman häntääkin. Eliniästä
vankeudesta ei ole
vielä tarkkaa tietoa, sillä harjasgekot ovat niin
uusia
tulokkaita, ettei vanhuuteen kuolleita liskoja juurikaan ole. Ne voivat
kuitenkin elää reilusti yli 10 vuotta.
RAVINTO:

Harjasgekot
syövät hyönteisiä ja
hedelmiä.
Vankeudessa yleisintä ruokaa ovat sirkat, vahakoisat,
jauhomadot,
piltit ja tuoreet hedelmät (banaani, persikka, mango,
päärynä, aprikoosi). Näiden
gekkojen kohdalla
täytyy kuitenkin muistaa, ettei sitrushedelmiä saa
syöttää. Hyönteisistä
sirkat ovat
pääravintoa ja silloin tällöin voi
antaa
jauhomatoja tai vahakoisia/vahakoisan toukkia herkkupaloina. Poikasille
jauhomatoja ei saa
syöttää, sillä huonon sulavuutensa
(korkea kitiinipitoisuus)
takia ne
saattavat aiheuttaa suolistotukosen, mikä voi olla
kohtalokasta
pikkuiselle. Poikaset syövät alkuun
lähinnä
pieniä sirkkoja 4-5 kertaa viikossa ja
hedelmää
eivät välttämättä suostu
syömään ollenkaan.
Hedelmääkin kannattaa
tarjota, sillä mitä vanhemmaksi poikaset tulevat sen
enemmän hedelmä maittaa. Aikuisena niiden ruokavalio
koostuu
50% hedelmästä ja 50% hyönteisistä.
Hyönteiset
kannattaa pyöritellä vitamiinijauheessa (esim.
nutrobal),
joka kerta kun niitä antaa ja liitujauhossa kannattaa
pyöritellä muutamana kertana. Liitujauhoa voi
myöskin
olla jatkuvasti tarjolla kupissa terraariossa.
TERRAARIO:
Näiden
gekkojen kohdalla terraarion koossa korkeudella on suurin
merkitys. Mitä korkeampi terraario sen parempi sillä
nämä rakastavat kiipeilyä.
Vähimmäiskorkeutena
on pidetty 80 cm, mutta esim. 60 x 60 x 100 (pituus, syvyys, korkeus)
on hyvä koko terraariolle. Terraarion sisustuksessa kannattaa
käyttää paljon kiipeilyoksia (ei havupuuta)
ja kasveja
(muovisia tai aitoja). Jos haluaa käyttää
aitoja kasveja
sisustuksessa niin sopivia ovat esim. kultaköynnös,
limoviikuna, palmut ja traakkipuut. Terraarion sisustuksessa kannattaa
käyttää mielikuvitusta.
Ciliatuksille
juomakuppi ei ole välttämätön.
Nämä gekot ovat niin tyhmiä, että
saattavat hukkua omaan juomakuppiinsa jos sellaisen
päättää laittaa. Turvallisyys
syistä suosittelenkin,
jättämään juomakupin pois. Jos
välttämättä tahtoo juomakupin
terraarioon laittaa niin sen tulee olla todella matala ja
vettä olisi hyvä olla alle sentin kerros.
Juomakuppiin voi myös laittaa kiviä hukkumisen
estämiseksi. Ciliatukset
nuolevat
vesipisaroita lehdiltä ja seinistä saaden
siitä juomavetensä. Kaikki
eivät edes
osaa juoda juomakupista. Uima-altaista ei
myöskään kannata haaveilla, samasta
syystä kuin juomakuppia ei kannata laittaa. UV-valoa
nämä
eivät
tarvitse,
sillä ovat yöeläimiä
eivätkä liiku
päivisin. Valaistus kannattaa olla
päällä 12 h
vuorokaudessa kuten luonnossakin niiden esiintymisalueella.
Tärkein asia ciliatuksen terraariossa on kosteus. Terraariota
olisi hyvä sumuttaa kahdesti
päivässä, aamuin
illoin, jotta kosteus pysyisi 70-80% tuntumassa. Terraariossa
täytyy myöskin olla kosteusmittari, jotta
näkee onko
terraario riittävän kostea Kosteus on
erityisen tärkeää nahanluonnin
onnistumiessa. Ciliatuksen terraariossa
ei
tarvita lämmitystä vaan normaali
huoneenlämpö
käy hyvin (päivällä 22-26,5 astetta
ja öisin
18-22,5 astetta). Tärkeää on, ettei
terraarion
lämpötila nouse yli 27 asteen, sillä se voi
aiheuttaa
liskon kuoleman. Pohjamateriaaliksi terraarion sopii mm. talouspaperi,
sanomalehti, turve ja hake. Tärkeää
kuitenkin on, ettei
pohjamateriaali pääse homehtumaan.
LISÄÄNTYMINEN:

Ciliatukset
on helppo saada lisääntymään
terraario-olosuhteissa. Sukupuolet erottaa
vähintään
vuoden ikäisestä gekosta helposti, sillä
urokselle
kasvaa pullistuma ja naaraalle tämmöistä ei
tule. Sopiva
ikä lisäännyttämiseen on noin 2
vuotiaana ja
naaraan olisi painettava vähintään 34 g.
Lisääntymisaikana on
tärkeää pitää
huolta naaraan kalkin saannista, ettei muninta kuluta kalkkivarastoja
tyhjiksi. Uros pidetään naaraasta
erillään, mutta
yhdistetään lisääntymisen ajaksi.
Parittelu
kestää 5-15 minuuttia ja toistuu useana
päivänä.
MUNINTA:
Parittelun
jälkeen muninta tapahtuu noin 30-45 päivän
kuluttua. Terraariossa olisi hyvä olla munintaa varten
kannellinen
muovilaatikko johon tehdään kulkuaukko ja
täytetään turpeella..Naaraat munivat
yleensä 2
munaa kerrallaan ja hautaavat ne turpeeseen. Munat kannattaa varovasti
kaivaa esiin turpeesta ja nostaa ne toiseen laatikkoon haudottavaksi.
MUNIEN
HAUDONTA:

Haudontalaatikossa
voi olla turvetta, vermikuliittia tai niiden
sekoitusta joka pidetään kosteana. Laatikossa on
hyvä
olla kansi johon on tehty ilmareikiä. Jos kanteen tiivistyy
vettä se kannattaa pyyhkiä välillä,
ettei pisarat
putoa munan päälle. Munat nostetaan laatikkoon
samassa
asennossa kuin ne ovat olleet munintalaatikossa. Munat upotetaan
haudontamateriaaliin noin 3/4 verran.
Haudontalämpötilaksi
käy huoneenlämpö. Munat kuoriutuvat
20-24,5
asteessa n. 70 päivän kuluttua.
Hedelmöittymättömät munat
homehtuvat parin viikon
sisällä ja ne tulisi poistaa
välittömästi.
Haudontalämpötila ei vaikuta sukupuoleen.

POIKASTEN HOITO:

Poikasten
kuoriutuminen vie aikaa, eikä
niitä saa auttaa kuoriutumisessa. Jos poikanen on
elinkykyinen, se
pääsee kyllä omin avuin ulos munasta.
Poikaset on
hyvä asuttaa pieniin muovisiin laatikoihin (smartit ja
faunaboxit
hyviä) yksin ja sisustus kannattaa pitää
yksinkertaisena. Muutama kiipeilyoksa, muovikasvi ja wc-paperirulla
esimerkiksi riittävät mainiosti.
Tärkeintä on,
että pikkuinen pystyy helposti
pyydystämään
ruokansa. Pikkuiset ciliatukset alkavat
syömään 2-3
päivän päästä
ensimmäisen nahanluonnin
jälkeen.
Kuukauden verran pikkuiselle
syötetään
vain hedelmää johon on sekoitettu vitamiinia ja
joskus
myöskin kalkkia (liitujauhoa). Ensimmäisen kuukauden
jälkeen voi kokeilla syöttää
pieniä sirkkoja
maksimissaan gekon silmien välin kokoisia.
Päivitetty
viimeksi 22.7.2008
|