Etusivu • Suku ja jälkeläiset • Kuvagalleria • Kisakalenteri

Nimi: Tähden Tuike fla
Kutsumanimi: Tuisku
Rotu: Suomenpienhevonen
Sukupuoli: tamma
Syntynyt: 17.12.2006// ikääntyy VHKR-mukaan = 1kk = 1vuosi
Säkäkorkeus: 149.3cm
Väri: Punaruunikko
Merkit:-
Painotus:Koulu
Koulutus:re 80cm, me 60cm, ko he A
Rekisterinumero:ei ole vielä
Omistaja:Elina
Kasvattaja:flanelli
Asuintalli: Taka-Rajassa yksityisenä
Saavutukset:-
Arvonimet:-




LUONNE

YLEISESTI: Tuisku on hyvin herkkä tamma, joten sitä täytyy käsitellä hellästi. Se on myös todella ujo, joten sopeutuminen uuteen omistajaan ei ole hirveän helppoa. Tuisku tarvii todella huolehtivan, rakastavan kodin. Tuisku tarvii todella rakastavan omistajan, sillä muuten sen ujous ei katoa ikinä. Välillä Tuiskun kanssa tarvitaan aimoannos kärsivällisyyttä, sitten se alkaakin jo luopumaan ujoudesta. Tuisku pitää totulle joka paikkaan todella hyvin, jotta sen ujous saataisiin pois. Siis Tuiskun kanssa tarvitaan vain kärsivällisyyttä ja rakkautta, kyllä sitten hommat alkaa sujua.

HOITAESSA: Tuisku on hoitaessa kiltti, riippuen hoitajasta. Jos joku tuntematon harjaa sitä, se yrittää olla kovasti pelkäämättä hoitajaa, mutta se ei aina ole hirveän helppoa. Jos tuttu rakas ihminen harjaa sitä, se pökkii kokoajan ja on todella arkailematta. Tuisku pelkää jopa harjaa, joten sen pitää antaa haistella jokaista harjaa ainaskin 5 minuuttia, sillä muuten se liikkuu levottomana. Kun Tuiskua harjataan päästä, se yrittää olla kiltisti mutta välillä saattaa kuulua kimeä hirnahdus ja kavionpotku seinään. Tuisku pitää todenteolla kun sitä harjataan lautasilta. Silloin se unohtaa ujoutensa ja rentoutuu mukavasti. Harjatessa Tuisku ei ikinä uskalla näykkäistä ketään. Ja vaikka Tuisku potkaisisi seinää, sitä ei saa missään tapauksessa lyödä, sillä silloin kaikki pitää aloittaa alusta. Tuisku ei haluaisi yhtään että sen kavioita sörkitään, sillä se pelkää että kaviokoukku sattuu. Kun sen jalan saa ylös, se alkaa "vinkua" lujaa ja se panee jalan väkisin maahan. Tuiskulla on koitettu satulaa. Kun se näki satulan se luimisti ja alkoi hirnua. Kun satula oli sen päällä, tuntui aivan että se olisi sanonut "Laita se hirveä nahanviipale pois MINUN selästäni tai alan kiljua. Ja aiiih, minun mahani repeää kun kiristät sitä tyhmää nauhaa". Eli satulan kokeilu on vielä pahasti kesken, vaikka jo 10 kertaa satulaa on koitettu sen selkään, se ei ole vieläkään tottunut siihen. Kun suitsia laitettiin, se kauhistui. Kun kuolaimet laitettiin sen suuhun, se alkoi liikkua levottomasti ja hirnui hirmulujaa. Muuten se suhtautui suitsiin hyvin, mutta se todella arkaili kuolaimia. "Heti pois nämä kylmät, hirveät raudat pois minun suusta. HETII! Ne sattuvat!" (Tuiskun kommenttiraita) Nykyään sillä koitetaan ensiksi vain kuolaimettomia suitsia. Loimen Tuisku antaa pistää päälleen vaivattomasti, oikeastaan se tykkää todella paljon sillä ne lämmittävät ihanan mukavasti. Vettä Tuisku arkailee vielä, mutta kyllä vesipelko saadaan kytkettyä siitä pois. Tuiskua ei saa harjata käytävällä, eikä sitä saa laittaa kiinni karsinaan sillä se pelkää todella paljon riimunarua kun se kuristaa sitä. Tuiskulle pitää laittaa yöksi tallinloimen ja pintelit, vaikka olisi kesä.

RATSASTAESSA: Ratsastaessa Tuisku on hyvin herkkä, joten sitä ei saa kiskoa kokoajan ohjista. Kuolaimia se vihaa vieläkin. Tuisku ei ikinä uskalla tehdä mitään typerää, koska se on ujo. Tuisku menee nätisti muodossa, jos sitä pyydetään. Tuisku lähtee pienitäkin avuista tekemään mitä omistaja käskee. Tuiskulla ei käytetä raippaa, sillä raipan nähtyä siitä näkyy vain hiekkamyrsky. Tuisku lähtee todella hielposti laukkaan, ja siitä raviin. Tuiskuliini tottelee enimmäkseen pohkeita kuin ohjia, joten ohjissa ei saa roikkua kokoajan. Tuiskun lempiliike on ehdottomasti pohkeenväistö. Pienikin apu, ja se lähtee tekemään todella kauniisti pohkeenväistöä. Tuisku on koulussa todella lahjakas, se menee miten ratsastaja käskee. Vaikka Tuiskun antaisi olla pomo, se tietäisi ratsastajan olevan pomo. Esteillä Tuisku hieman alkujännityksestä aristelee esteitä, mutta kun sitä käskee esteille, se meneekin. Tuisku tiputtaa kuitenkin esteitä jos ne ovat aivan liian korkeita. Usein se kiertää esteen eikä suostu hyppäämään sitä. Kun se kuumenee, se hyppää esteen hyvin kauniisti, ja esteen ja Tuiskun väliin ja suuri ilmarako. Maastossa Tuisku on todella rentoutunut. Siellä se ei lähdekään ihan helpolla laukkaan. Koska Tuisku on ujo, se pelkää kaikkia eläimiä metsässä. Sen takia täytyy ohjat olla aina tiukat. Yleensä Tuiskulla mennään ilman satulaa, sillä se nauttii siitä paljon enemmän. Tuisku on maastossa todella kiva, mutta ujouskin kyllä lähtee. Maastoesteet Tuisku hyppää hyvin, joten kenttäkilpailujakin sillä kisataan ahkerasti. Veteen Tuiskun kanssa ei kannata mennä, sillä Tuisku ei kauaa siellä viivy. Yleisesti Tuisku on ratsastaessa todella herkkä, joten apujenkaan ei tarvi olla hirmu isoja. Ujoutta Tuiskulta löytyy todella paljon, mutta se pitää vain totutella uusiin asioihin, kyllä se niihin tottuu :P

LAITUMELLA: Kun Tuisku on laitumella, se ei mene lähellekään toisia hevosia. Se vain pysyy omissa oloissa ja odottaa että se pääsisi lämpimään talliin. Tuisku arkailee jokaista hevosta. Tuiskulle pitää aina laittaa ainaskin fleeceloimi, talvella ja sateella eriasia. "Älkää tulko mun lähelle. Koska mä pääsen sisälle, täällä on tylsää. IIK, hevonen lähestymässä minua" <----- ;D

TALUTTAESSA: Tuisku seuraa kiltisti taluttajaansa, mutta välillä pysähtyy sillä se pelkää että riimunnaru kuristaa sen. Sen takia kannattaa taluttaa riimusta, silloin se ei arkaile niin paljon. Se varmaaankin sanoo "Miks mun pitää hikoilla näin. Tylsää. APUVA, Tuolla on mörkö!". Jos Tuisku ei suostu liikkumaan, niin sitten pitää hiljalleen yrittää saada se liikkeelle, niin ettei se enään ujoile.

ELÄINLÄÄKÄRI/KENGITTÄJÄ: Tuisku ei todellakaan tykkää kummastakaan. Se pelkää niitä aivan hirveästi. Eläinlääkäriiin Tuisku on vähitellen tottunut. Sillä pitää olla aina sama eläinlääkäri, sillä jos se ei ole sama, se alkaa ujostella. Kun Tuisku kengitettiin ensimmäistä kertaa, se lähti pakoon kengittäjää. Tuisku todellakin vihaa ja pelkää kengittäjää, sillä se sattuu kun sen rakkaita kavioita kidutetaan. "Kuule, toi ei oo kivaa. Lopeteta toi, en kerro omistajalle. Oo kiltti, tehään diili, sä saat multa namuja, niin sä et enää kiduta mua, sopiiko?!" Tuisku sanoo itkiessään ;'D

KILPAILUISSA: Tuisku esittelee itseään kilpailuissa. Se menee nätistä ja katselee yleisöä niin kuin se olisi kuningatar "NO NIINHÄN MÄ OON, TYPERYS" (Tuiskun kommentti, huomaa). Kilpailuissa se tekee parhaansa ja ponnistaa niin että se ei tiputtaisi esteitä, koska se ei halua että sille nauretaan. Pelkää kisapaikan hevosia, ja siksi on lähtenyt karkuunkin. Vai näkeeköhän se vain liian komeita uroksia? :D

LASTAUKSESSA/KULJETUKSESSA: Ei pidään yhtään kummastakaan. Näkee tuhansia mörköjä trailerissa. Sen takia sen kanssa pitää olla joku muu hevonen, niin että se tietää ettei siellä ole mitään pelättävää. Tuisku ei syö matkalla mitään, ja kun se otetaan trailerista pois, se suunnilleen hyppää sieltä. "Tuolla oli hirmupaljon mörköjä. Nou kiva. Kato, mä hyppään sun päälle!" Noin Tuisku varmaan sanoisi tästä asiasta.



© elinn.

Lay: Tintti