|
Etusivu >> talli >> toiminta >> yhteys SBL Rufkar GR Zience Virallinen nimi: SBL Rufkar GR Zience Kutsumanimi: Karpalo Rotu: arabialainen täysiverinen Sukupuoli: tamma Syntynyt/Ikääntyminen/Ikä: 21.12.2006/VARL Säkäkorkeus: 165cm Rekisterinumero: VH-42908 Väri ja Merkit: kimo, - Painotus: kouluratsastus Koulutustaso: Ko He A, Re 50cm, Me 40cm Voittosumma: - Kasvattaja: Anki Omistaja: Ziur Asuintalli: Soojendav Luonnekuvaus Yleisesti Karpalo on hyvin kiltti tammavauva, joka uskoo jokaista sanaa ja sille ihmisen käskyt ovat pikemminkin lait, vaikka onkin vasta vaavi. Se on erittäin nöyrä ja opiskelee mielellään, eikä sille tulisi mielenkään lintsata tai olla tottelematon. Tamma on perusluonteeltaan myös hieman arka ja tarvitsee ympärilleen rauhallisen ihmisen ja tutut, turvalliset rutiinit. Se ei pidä liiemmin huomiosta, mutta pikkurapsuttelijoille tamma on oikea unelma: se tulee tarhassa aidan viereen ja antaa helliä niin kauan kuin hoitajat vain jaksavat. Hoidettaessa Karpalo on pääasiassa kiltti, vaikka sillä onkin varastossaan hoitajia varten melkoinen kasa jekkuja aina tavaroiden heittelemisestä täyteen kaaokseen. Vaikka pikkutamman jekutukset saisivat sinut välillä raivon partaalle, älä kuitenkaan rähjää pollelle, sille tamma pelästyy helposti. Välillä neidillä on niinkutsuttu "paha päivä", silloin tamman takajalkoja kannattaa varoa, muuten varomaton hoitaja saa osakseen kipakkoja potkuja, vaikka muulloin Karpalon ei edes kuvittelisi potkivan. Neiti myös inhoaa varustamista, se pullistelee minkä ehtii ja yrittää osua hoitajaansa terävillä hampaillaan satulavyön kiristyksen aikana. Myös kuolaimien suuhun laittamisesta se osaa tehdä maailman vaativimman homman nostamalla pään mahdollisimman ylös ja suuta ei saa auki kuin ronskisti työntämällä sormet hammasloviin. Karpalo kiintyy kaikista tempauksistaan huolimatta kuitenkin hoitajaansa todella syvästi, ja osoittaa sen myös sinulle selvästi antamalla hoitajalleen tilaisuuden viettää monia unohtumattomia ja kauniita hetkiä kanssaan ja juuri näiden hetkien avulla myös ihminen jaksaa hymy huulilla tamman monenmoisia temppuja. Karpalo on oikea karkaamisen mestari, tallin toinen pikku-Houdini. Se osaa avata karsinansa lukon ja karkuun päästyään rientää avaamaan myös kavereiden lukot, jolloin koko talli on nopeasti karkumatkalla. Siksi tamman on ovessaan myös toinen lukko, kuten myös tarhoissakin portit kannattaa kiinnittää useammalla eri tavalla. Neidin saa kyllä nopeasti kiinni kunhan hieman rapistelee jotain niin konihan rientää heti katsomaan jos olisi jotain syötävää - oikea pikku syöppö. Ratsastaessa ihanasta tammasta kehkeytyy ratsastaessa oikea vauhtipommi ! Karpalo ei tahtoisi muuta tekdäkkään kuin laukata lujaa. Silti se, kumma kyllä, keskittyy mielummin kouluratsastukseen. Reippaan alkuverryttelyn jälkeen kannattaa siis jatkaa kouluratsastuksella, johon Karpalo osaa keskittyä täysillä. Se kuuntelee herkintäkin pohjeapua, ja yrittää tehdä liikkeet parhaansa mukaan. Vaikka melko usein Karpalotyttyys yrittää painaa kuolaimelle, mutta miljoonat puolipidätteet ja herkistelyt saavat neidistä ulos parhaat puolensa. Vaikka olisi käsistään ja jaloistaan täydellinen kouluratsastaja, Karpalo vaatii täydellisenvarman istunnan. Se ei muuten liiku ollenkaan, jännittyy vain ja kipeyttää lihaksensa. Karpalo on siis kouluratsu henkeen ja vereen. Mutta onhan se kiva päästä välillä tuulettumaankin. Maastossa Karpalo on ihan innoissaan ja meinaa koko ajan lähteä raviin maastossa se on aina intoa täynnä. Kun sen kanssa lähtee maastoon niin kannattaa ottaa kaveri joka menee ponilla edellä jotta Karpalo ei menisi niin kovaa paitsi jos sen kääntää rinnalle niin vekkuli lähtee kun ohjus. Pikkutamman kanssa ei kannata mennä pelloille laukkaamaan koska se saattaa saada jonkun päähänpistoksen ja lähteä viemään. Karpalo siis ei todellakaan ole mikään aloittelijoiden ratsu. Se koko ajan tanssahtelee ja pureskelee kuolaimia. Ja yhtäkkiä se saattaa pinakaista laukkaan jos ratsastaja menee sillä ensimmäsitä kertaa. Kun päästään takaisin kentälle esteratsastuksen pariin, Karpaloa saa todellakin hoputtaa eteenpäin ja jos vielä kentällä on valtava lammikko, pitää olla varuillaan. Leidi ei pidä vedestä ja se väistää vesilätäköitäkin. Eli uittamista ei kannata edes yrittää, ellei ole sisua. Karpalolla on ahtaanpaikankammo, joten sille tarvitaan melko suuri kuljetusauto. Pienempäänkin tilaan voi tamma mennä, jos seurana on mukava kaveri. Kärsivällisyyttä lastauksessa kuitenkin suositellaan. Kisapaikalle päästyään neiti tahtoisi heti päästä näyttämään kykynsä, ja hermoileekin usein jonkin verran. Suorituksen jälkeen se seisoskelee ylväänä, vaikka olisikin jäänyt viimeiseksi. Kisapaikalta pois on tyttöyksen mielestä tylsä mennä, joten hyvät hermot ovat näinkin päin tarpeen ! Laitumella & muiden hevosten seurassa: Karpalo touhuaa ja leikkii muiden hevosten kanssa normaalisti. Kyllä se joskus alkaa ihan tosissaan tappelemaan, mutta useimmiten on yseessä pelkkä leikillinen tappelu. Eipä varmaan kukaan tahtoisi mennä Karpaloa tarhasta kesken leikin hakemaan, sieltä voisi saada äkkilähdöt saman tien. Vaikka ihmisen tahtoon tamma ei välttämättä alistu, se on aikuisemmille hevosille kuin hovinarri: yrittää naurattaa kaikkia parhaansa mukaan. Ihme ettei ole vielä saanut hevosia seisomaan korkeusjärjestyksessä pieremässä ! Muuta mainittavaa: Karpalolla on siis ahtaanpaikankammo. Siksi se tuntee olonsa ahtaaksi myös yllätys yllätys, eläinlääkärin ja kengittäjän läsnäollessa. Tamma kenkkuilee myös sateessa ratsastaessa ja puoliskamailin päässä kulkevaa minimopoa. Mikään hevonen ei ole täydellinen ja Karpalolla on sen verran vapaa sielu, että !
| |||||||||||||||||