>>Nimi
Lucia Alekto
>>Nimestä
Lucia on aika yleinen naisennimi ympäri maailmaa, Alekto taas kreikkalaisen mytologian hahmo.
>>Laji / rotu
Sekarotuinen koira. Isä puhdasrotuinen itäsiperianlaika, äiti belgianpaimenkoiran ja berninpaimenkoiran risteytys.
>>Sukupuoli
Naaras
>>Ikä
Hieman alle kolme vuotta
>>Lauma ja asema
Afuel, vasta liittynyt.
>>Lahko
Lahkolainen, käännytetty.
__Ase: Lucia kantaa mukanaan suurta, ihmisen käyttöön suunniteltua viikatetta. Vaikka luulisi, että hänenlaisensa hento ja kevytrakenteinen naaraskoira ei kykenisi käyttämään moista tappovälinettä, on luulo kuitenkin väärä. Kovalla, itsekidutusta lähentelevällä harjoittelulla on naaras hiljalleen opetellut hallitsemaan valtavaa asettaan, ja käsitteleekin sitä vallan esimerkillisin ottein. Aikaa myöten elonkorjuuvälineestä on tullut niinkin rakas, että sille on täytynyt antaa nimi. Lucia kutsuu kantamustaan nimellä Venia, joka tarkoittaa armoa. Nimi ei kyllä järin paljoa kuvasta esineen käyttötarkoitusta, vaan sotii sen kanssa kovin.
>>ULKONÄKÖ
[1] [2] [3]
Naaraan ulkonäköä tarkasteltaessa huomataan viittauksia eri metsästyskoiriin, erityisesti pystykorviin. Koiran keho on neliömäinen, säkäkorkeus lähellä pituutta rintakarvoista hännäntyveen. Rakenne on lihaksikas ja jänteikäs muttei liian kova, linjat sulavat. Lucia on oikeastaan varsin siro näyttämättä silti turhan heikolta tai hauraalta. Korkeutta sekarotuiselle on kertynyt 58cm, mikä tekee hänestä aikalailla suuren keskikokoisen otuksen.
Vaikkei koira kovin hauraalta ja rikkoutuvalta näytäkään, se ei ole täysin totta. Naaras nimittäin omaa harvinaisen hennot luut, jotka murtuvat kiusallisen herkästi. Lucia on parhaansa mukaan opetellut elämään tämän vaivansa kanssa ja välttelemään tilanteita joissa voisi vahingoittua, muttei ole silti kovin harvinaista nähdä nuorikon ontuvan jotain rikkomaansa raajaa.
Kallo on pitkänomainen. Otsapenger laskeutuu kaarevasti syvällä kallossa tuijottaviin silmiin. Väriltään mantelinmuottiset silmät ovat eri paria, oikea on suklaanruskea ja vasen taivaansininen.
Korvat ovat sievät, tasakylkiset kolmiot sijoittuneina tasaisesti kallon molemmin puolin. Kumpikin korvalehti on lävistetty, ja niissä roikkuu molemmissa kolme rengasta. Yhteensä koruja on siis kuusi kappaletta.
Naaraan häntä on tuuhea ja pitkäkarvainen, roikkuva. Häntä kaartuu hieman koukkumaisesti ylöspäin päästään.
Nuorikon turkki on kaksikerroksinen, alhaalla on pehmeä, untuvainen pohjavilla ja sen päällä karkea päällyskarva. Väriltään hän on pääosin valkea. Puhdasta lumenväriä rikkoo ainoastaan ruskea sävy, jota löytyy kasvoista ns. kyynelkuvioina, sekä kaikista raajoista ja hännästä raitoina. Jokaisessa raajassa on kaksi raitaa, hännässä kolme. Lisäksi hännänpää on ruskea.
Näkyviä arpia naaraalta löytyy muutamia. Hänen vasemman silmänsä yli menee neljä ohutta arpea, ja vasemmasta poskesta löytyy toiset neljä arpea pituussuunnassa silmän alla. Arvet leikkaavat toisensa posken tienoilla, muodostaen siihen pienen ruudukontapaisen. Lisäksi niskasta löytyy kaksi pitkää arpea.
(25)
>>LUONNE
Lucia on varsinainen jääräpää. Kun hän saa jonkin äkillisen päähänpiston, hän toteuttaa sen välittämättä pätkääkään siitä, onko se järkevää vai ei. Yllättävien aikeiden toteuttaminen lähentelee oikein pakkomiellettä. Naaras ei osaa antaa periksi missään asioissa, sillä jos hän antaa periksi kerran, mikä estää sitä tapahtumasta yhä uudestaan ja yhä pienemmistä syistä? Koira pelkää kuollakseen epäonnistumista ja kasvojensa menettämistä. Hän on äärimmäisen huono häviäjä, joka loukkaantuu syvästi aina tästä huomautettaessa. Itselleen koira ei tätä piirrettään suostu myöntämään, mutta asia on niin selkeästi nähtävissä nuorikon ulosannista, ettei sitä tarvitsekaan mainita erikseen. Se nyt vain on yleisesti tiedossa.
Perusluonteeltaan neiti on ihan mukava, silloin varsinkin, kun ei ole kyse mistään kilpailusta tai haasteesta jossa pitäisi päteä. Hän on sosiaalinen luonne, joka nauttii suuresti muiden seurassa olemisesta. Naaras on hyvin sarkastinen ja temperamenttinen persoona, joka suuttuu tai pahoittaa muuten vain mielensä aivan pienistäkin asioista. Halutessaan nuorikko osaa silti olla mukava tyyppi, jonka seurassa viihtyy tovin jos toisenkin. Hänellä on taito antaa itsestään miellyttävä kuva muiden seurassa, varsinkin hieman tuntemattomampien. Tämän ylitsepursuavan miellyttämisenhalun tähden naaras ei oikein kykene muodostamaan kovin kestäviä ystävyyssuhteita. Hän varoo tarkasti oikean luonteensa paljastamista, eikä kulissiroolin esittäminen pidemmän päälle tee hyvää edes muutoin hyvältä vaikuttavalle suhteelle. Koiran todelliset ystävät ovat hyvin harvassa tuon tähden, ja heistä naaras pitää kiinni kynsin ja hampain. Läheisimpien ystäviensä seurassa naaras on välillä pieni hirviö, joka ei piittaa tippaakaan siitä, kuinka karkeaa tekstiä suustaan päästää. Hyvien, vanhojen toverien kesken ei tarvitse esittää yhtään mitään, ja tällöin kaikki tunnetilat, myös ne vähemmän edustavat, pääsevät esille estoitta. Se onkin Alekton ja muiden välisen toveruuden suurin koetinkivi, kestääkö suhde hänen räiskähtelynsä ja kiukuttelunsa, vai kaatuuko se tilanteen mahdottomuuteen.
Naaras on hyvin impulsiivinen luonne, joten hän ei paljoa mieti ennen kuin sanoo tai tekee mitään. Hän tekee kaiken ex tempore-pohjalta, oli sitten kyseessä maailmanympärimatka tai ihan vain tavallinen metsästysretki. Naaraalle on helppoa elää hetkessä. Hän ei murehdi tulevaisuutta, eikä muistele kovin mielellään menneisyyttään, mikä sallii hänen ottaa kaiken irti nykyhetkestä. Sekarotuisen menneisyys on hänelle jonkinlainen tabu, eikä koira suostu usein kysyttäessäkään valaisemaan historiaansa sen pääpiirteitä lukuun ottamatta.
Nuorikko väittää kivenkovaan olevansa ainoastaan poikkeuksellisen mukavuudenhaluinen henkilö, vaikka oikeasti häntä voitaisiin moittia ihan aiheellisesti varsinaiseksi laiskimukseksi. Lucia ei tee mitään ikävää ennen kuin on välttämätön pakko. Hän lykkää mieluusti asioita tulevaisuuteen ja lupaa aina hoitavansa ne sitten joskus. Ihanteellisimmassa tilanteessa hän unohtaa tyystin sanoneensa ikinä mitään sen suuntaista, jolloin koira voi vain jatkaa eloaan iloisen tietämättömänä velvollisuuksistaan. Mieluisia ja muuten vain mainioita ideoita hän toteuttaa minkä ehtii, pitäen itsensä kiireellisenä ettei ehtisi tehdä niitä ikävämpiä juttuja.
Alekto on niin sanotusti ääripäätuntija. Hänelle on helpointa olla joko ylitsepursuavan iloinen, surullinen tai vihainen. Kaikki tunnetilat jotka ovat jotain siltä väliltä, ovat huomattavasti vaikeampia tulkita. Naaraan tunneköyhyys näkyy myös suhteissa; on joko hyviä ystäviä, vihamiehiä tai sitten ihan vain tuttuja nimiä ja kasvoja. Useimmat tapaamansa henkilöt nuorikko lokeroi jo heti kättelyssä jälkimmäiseen ryhmään, ja pitää kiinni päätelmästään vaikka heidän välisensä suhde kokisikin muutoksen suuntaan tai toiseen.
Rakkaus on äärimmäisen vaikea asia sekarotuiselle. Hän on äärimmäisen varautunut kaikissa asioissa jotka menevät ystävyyden rajojen yli. Nuorikko pelkää pettymyksiä, eikä halua ottaa mitään riskejä. Mikäli Lucia harvoin erehtyy ihastumaan johonkin, pyrkii hän tukahduttamaan tunteensa mahdollisimman pian. Hän halveksuu kyseistä tunnetilaa suuresti ja tuntee suurta tarvetta kuittailla häijysti tapaamilleen kyyhkyläisille. Todellisuudessa naaras lienee vain kateellinen, mutta menepä sanomaan se hänelle itselleen. Luultavasti mikäli joku erehtyisi mainitsemaan asiasta Alektolle, seurauksena olisi oikein mojova korvatillikka sillä samaisella sekunnilla.
(41)
>>MENNEISYYS
Lucia syntyi kahden sisaruksensa kanssa erään talven aluksi vuoristossa, kaukana ihmisten ulottumattomissa. Pentue oli tarkoitettu suunnitelluksi rakkauden hedelmäksi, mutta jokin oli mennyt kesken kaiken vikaan. Pentueen isä oli kesken kaiken todennut, ettei halunnutkaan vielä perheenisäksi ja karannut eräänä yönä jälkiä jättämättä. Tuo kunniaton teko jätti pysyvät jäljet äidin sielun syvyyksiin. Katkerana ja hylättynä Ecate oli lähtenyt laumansa luota synnyttämään pentueensa keskelle ei-mitään.
Ecate ei erityisemmin pitänyt jälkikasvustaan. Koko idea oli menettänyt merkityksensä naaraan elämän suuren rakkauden hylättyä heidät. Hän kuitenkin tunsi velvollisuudekseen pitää huolta pesueestaan kun kerran oli vaivautunut synnyttämään nuo. Alkukankeuden jälkeen kasvatustyö alkoi sujua, ja hetken aikaa he esittivät onnellista pientä perhettä.
Ecaten oli kuitenkin vaikea sietää Luciaa. Narttupentu ei tietenkään ollut tehnyt hänelle mitään pahaa, kunhan vain sattui näyttämään turhan paljon isältään. Kaksi muuta pentua olisivat voineet olla aivan kenen tahansa pentuja muistuttaessaan enimmäkseen äitiään, mutta Lucia oikein huusi olevansa muisto kaikesta siitä, minkä Ecate olisi kernaasti unohtanut. Siksi äiti päätyikin kurittamaan tytärtään aivan mitättömistä asioista ja purkamaan pahaa oloaan häneen vaikka ilman kunnon syytä. Kai hän tiesi samalla tekevänsä väärin, mutta vaiensi tehokkaasti omatuntonsa äänen.
Lopulta Ecate ei kestänyt. Hänen oli pakko jotenkin pelastaa naaraspentunsa omalta itseltään, ja päätyi antamaan tämän oman isänsä huostaan.
Ecaten isän luokse siirtymisen jälkeen naaras ei enää nähnyt äitiään. Lucia eli noin vuodenikäiseksi asti isoisänsä luona, joka antoi hänelle lahjaksi suuren viikatteen koiran lähtiessä tutkimaan maailmaa. Alekto vaelsi pitkän matkan alas vuorilta keskimaahan ja saapui lopulta rannikolle. Siellä hän tutustui pieneen susilaumaan, jonka parissa vietti kevään ja kesän. Hän oppi tuntemaan parhaiten lauman nuorison, joiden kanssa tapasikin hengata suurimman osan ajasta. Erityisen hyväksi ystäväksi nousi Sky-niminen uros, johon Lucia oikeastaan ihastuikin. Hän ei kuitenkaan tohtinut pilata ystävyyttä paljastamalla tunteensa, vaan lähti syksyn tullessa seudulta ilman mitään mainintaa todellisista ajatuksistaan.
Koiran elämästä tämän jälkeen ei ole puolenvuoden ajalta mitään tietoja, mutta oletettavaa on, että hän kierteli ympäri maita ja mantuja. Joidenkin mutkien ja kiertelyiden jälkeen nuorikko vain onnistui rantautumaan Andriaanan saarelle, jolle päätti jäädä toistaiseksi. Siellä hän liittyi Ederaan koska se vaikutti naaraasta mukavalta laumalta.
(26)
>>SAARELLA
- Saarelle saavuttuaan Lucia kohtasi ensimmäisenä Thibault-nimisen suden, jonka kanssa rupatteli hetken aikaa Befalasin kalliomuodostelmilla. Ystävällisenä alkanut keskustelu päättyi siihen, että uros hyökkäsi koiran kimppuun. Tilanne päättyi siihen, että narttu sai arvet kasvoilleen.
- Tämän jälkeen sekarotuinen vetäytyi Ederan kartanon pihaan. Siellä hän tapasi Oceanin, harmaan susineitokaisen, jonka kanssa jutteli hetkisen.
- Seikkailunhaluissaan nuorikko päätti kulkea saaren päästä päähän, päätyen lopulta Afuelin vuoristoon. Hän vaihtoi siellä muutaman sanan paikallisen naaraan kanssa, ennen vetäytymistään takaisin lämpimille maille.
- Matka takaisin Ederan kartanolle tyssäsi nurmikentälle, jolla hän kohtasi jälleen rakkaan lapsuudenystävänsä Skyn. He vaihtelivat kuulumisia yhden kokonaisen iltapäivän ajan, ennen kuin kummankin oli pakko häipyä omille teilleen.
- Djalan metsässä koira tapasi kummallisen Trokaislagin, jonka kanssa vietti varsin kummallisen yön väitellen maailman menosta.
- Hän tapasi sen jälkeen lyhyesti Pihlanmarja-nimisen pikkukoiran.br>
- Ederan metsässä naaras joutui kesämyrskyn kouriin, ja päätyi lopulta pitämään sadetta erään puun alla Karma-suden kanssa. Violettiharjainen naaras kertoi laumatoverilleen Lahkosta, ja Alekto lupasi harkita liittymistä myöhemmin.
- Carmiksen niityllä Lucia kohtasi kauhukseen Thibaultin pitkän ajan jälkeen. Aluksi hän suhtautui hukkaan tervellä varauksella, mutta heltyi lopulta toisen pyydettyä kauniisti anteeksi tekojaan.
- Tämän jälkeen naaras kulki jonkin aikaa Thibaultin seurassa, rakastuen tuohon. Varsin pitkään he pitivätkin yhtä, mutta sitten paljastui, ettei susi oikeasti vastannut vaaleaverikön tunteisiin. Varsin mehevän riidan jälkeen he erosivat, eikä Lucia ole onnekseen sen jälkeen tavannut herraa.
- Kului aikaa, ja nuorikko päätyi kylään, joka silloin oli vielä puolueetonta maaperää. Siellä hän pistäytyi erääseen taloon, kohdaten siellä Bliggeriksi esittäytyvän pennun. Hetken aikaa he juttelivat helmistä, joita toinen etsi itselleen, mutta lopulta naaraan oli pakko lähteä. Toivotettuaan toiselle onnea etsintään hän katosi paikalta.
- Aikaisin seuraavana aamuna arpikasvo vaelsi kylästä laitureille. Siellä oli auringonnousua katselemassa eräs harmaaturkkinen susi, joka alkoi puhua Lahkosta. Lucia ei aluksi olisi halunnut liittyä siihen, mutta uroksen onnistui pakottaa hänet lyhyen tappelun jälkeen. Suden poistuttua paikalle saapui Sky, joka auttoi naaraan pois paikalta.
- Sky kantoi Lucian kartanolle parantelemaan haavojaan. Kaksi viikkoa hurahti kuin siivillä ja pian olikin jo aika lähteä jatkamaan eloa saarella. Naaras poistui paikalta varsin nopeasti, haluten päästä äkkiä muualle selvittelemään ajatuksiaan.
PELIT
(Uusin alimpana)
Surupilvi - Thibault
Kohtaamisia - Ocean
Minkä taakseen jättää... - Beauty Starlight wish
Let's waste time and chasing cars around our heads - Sky
Älä kuuntele kun se puhuu - Trokaislag
Laita riippukeinu kiinni keväällä - Pihlanmarja
Puh pah pelistä pois - Karma
Kutsu teelle - Thibault
Valkeaa kultaa - Bligger
Lähde pois kun vielä voit - Squid, Sky
The Ice is Getting Thinner - Sky
Hands open - Perek
>>SUHTEET
- Äiti Ecate
- Isä Grigore
- Sisko Mihaela ja veli Floris
(saarelta poistuneet/kuolleet kursivoitu)
- Ocean: Hyvänpäiväntuttu, neutraali
- Pihlanmarja: Ohimennen tavattu, ei mielipidettä
- Trokaislag: Sekavia tuntemuksia, pelkää ja ihailee
- Thibault: Vihaa, entinen rakkaus
- Sky: Lapsuudenystävä, salaa ihastunut
- Bligger: Hyvänpäiväntuttu, pitää
- Squid: Vihaa sydämensä pohjasta
>>"TEEMABIISEJÄ"
- Ke$ha - Tik Tok; Avril Lavigne - Runaway
- Lucia & Sky: Air Traffic - Shooting star
>>MUUTA
- Lucialla pelaaminen on aloitettu 23.3.2008, ja siitä lähtien hahmo on ollut enemmän tai vähemmän aktiviisessa käytössä.
- Karelyon[karelyon(ät)hotmail(piste)com] pelaa Andriaanassa
- Lucia pelkää ja vihaa etanoita