>>Lahko
Syntyperäinen lahkolainen
>>ULKONÄKÖ
(Huom! Kuva vastaa aikuista Oavertia!)
Oavert on nuori puolisusi, mikä näkyy vielä kovin pentumaisena olemuksena hänessä. Pennunpyöreys ei ole vielä täysin kadonnut hukanpuolikkaasta, minkä tähden uros on vielä varsin pehmeälinjainen ja ehkä vähän turhankin pyöreän oloinen. Mitenkään lihavalta koirasusi ei siltikään näytä, vaan ehkä enemmänkin vain hyvin syöneeltä. Kasvupyrähdystään elelevä nuorukainen on epäsuhta sekoitus pyöreyttä ja pitkiä raajoja. Jalat näyttävät muuhun kehoon nähden tavattoman pitkiltä, oikeastaan kovin kummallisilta. Ajan myötä muukin keho tulee kasvamaan perässä, eikä Oavert tule aikuisena poikkeamaan mitenkään mainittavasti keskimääräisestä koirasudesta.
Ruumiinrakenteen kykenee jo nyt näkemään, vaikka kasvukausi onkin vielä kesken. Oavert tulee olemaan hieman raskaamman oloinen uros, ei kuitenkaan turhan roteva. Hieman keskimääräistä karkeamman näköinen hän kuitenkin tulee olemaan, ei mikään siro keijukainen siis. Varsin miehekkääksi urokseksi voisi nuorukaista kutsua aikanaan.
Väriltään uros on pääosin tummanharmaa. Kyseinen väri kattaa Oan naaman ja selkäpuolen lähes kokonaan. Kaulasta löytyy valkeaa, joka jatkuu vatsan puoliväliin saakka. Lisäksi takajalkojen varpaat ovat vitivalkoiset. Takaraajat, puolet vatsasta sekä eturaajat ovat punaruskeat. Punaistakin hänestä löytyy, kolmena raitana kaulasta ja vatsasta, etukäpälien varpaista sekä hännänpäästä. Suuret, pyöreät silmät ovat väriltään turkoosit.
Oavert kantaa kaulassaan metallista linnunkalloa, joka roikkuu ketjussa. Väriltään kallo on hieman turkoosiin vivahtava. Koru on sudenpuolikkaalle hyvin rakas, eikä hän ota sitä juuri koskaan pois roikkumasta kaulaltaan.
(20)
>>LUONNE
Oavert on varsinainen musta lammas sukunsa keskuudessa. Toisin kuin monet perheenjäsenensä hän on rauhallinen ja maltillinen tapaus, temperamentiltaan tasainen. Hän ei koe tarvetta hätiköintiin, vaan tekee kaiken viimeisen päälle rauhallisesti ja harkiten. Puolisusi ajattelee ennen kuin toimii, mistä valitettavan usein seuraa se, ettei hän mietinnältään pääse edes alkuun. Aina on jokin seikka lisää, joka pitää harkita ja kuluttaa puhki ennen kuin voidaan ryhtyä mihinkään. Suoran toiminnan sijaan Sielunkantaja tapaa tarkkailla muita hieman etäämmältä, turvallisen välimatkan päästä. Sivustakatselijan rooli sopiikin nuorukaiselle kuin nyrkki silmään, eikä hän näe mitään pahaa seinäruusuksi jättäytymisessään.
Uros pysyttelee muutenkin hieman etäällä elämästä. Nuorukainen pelkää kosketusta, eikä tämän tähden halua olla kovin lähellä kanssaeläjiään. Välittömän kosketusetäisyyden päässä pysytellään kuin välissä olisi lasiseinä estämässä lähemmäksi kulkemisen. Kuuloetäisyyden ulkopuolelle koirahukka ei kuitenkaan halua jättäytyä, sillä eihän sellaisessa mitään iloa olisi.
Ujoksi häntä ei voida missään nimessä haukkua. Sudenpoika rakastaa oman äänensä sointia ja onkin usein puhumassa muiden kanssa tyynesti, häntä kuitenkin samalla iloisesti heiluen. Nuoresta iästään huolimatta koirasusi omaa toisinaan hienoja ja viisaita ajatuksia, sääli vain etteivät muut oikein pääse niistä perille. Oa nimittäin tuppaa puhumaan yleiskieltä varsin sakealla lahkoaksentilla, mikä tekee kielestä vaikeaselkoista. Hän ikään kuin ”laulaa” sanansa lahkolaisen nuotilla, eikä ollenkaan niin kuin yleiskieltä puhuva. Tummaturkin puhe kuulostaa lähinnä lahkokieleltä yleiskielen sanoilla varusteltuna, eikä edes oikeastaan vain huonon kielitaidon tulokselta. Puhetapansa on oikeastaan verrattavissa ranskalaisten käyttämään englantiin.
Oavert rakastaa kaikenlaista nippelitietoa. Hän on hyvä kuuntelija, ja tämän piirteen seurauksena hänen muistiinsa on keräytynyt suuret määrät pikkutietoja laidasta laitaan. Näitä tiedonmurusia koirasusi jakelee mielellään halukkaille kuulijoille. Nuorukainen rakastaa tietoa ja kyselee muilta mielellään erilaisia asioita. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, mutta useimmat käsittelevät elämää ja sen toimintamekanismeja, kuten miksi vesi on sinistä ja sellaista. Mitään täysin typeriä ja asiattomia eivät hänen utelunsa koskaan ole, sen verran sosiaalista älykkyyttä sekaveriseltä löytyy. Maalaisjärki ei valitettavasti kuulu punaraidan hyveisiin. Lahkolainen arvostaa kirjaviisautta käytännön vastiketta enemmän, mikä voi välistä koitua suureksi haitaksi. Uusavuton nuorukainen luultavasti luottaisi enemmän karttaan kuin omiin silmiinsä, eikä löytäisi edes vuorta vaikka seisoisi sen päällä. Hänellä on myös taipumusta ottaa muiden sanat kirjaimellisesti, mikä voi toisaalta selittyä huonolla kielitaidollakin. Joka tapauksessa hän antaa aivan liian paljon arvoa muiden lausunnoille, väheksyen samalla omiaan. Hivenen huonosta itsetunnostahan moinen käytös kielii, ja sellaisenhan Oa pahaksi onnekseen omaa. Epävarma nuorukainen peittää itsetuntonsa puutteen ylpeän käytöksen taakse, mikä vain korostaa hänen tyyntä ja rauhallista mielenlaatuaan. Ensivaikutelma uroksesta saattaa olla muista piittaamaton jääprinssi, joka kokee itsensä muita paremmaksi ja tämän takia ottaa etäisyyttä. Yleensä tämä näkemys rikkoutuu viimeistään siinä vaiheessa kun Sielunkantaja avaa suunsa, alkaen puhua mukavia hupaisalla nuotilla ääntäen.
Yhteenvetona Ilta on siis varovainen ja pohtiva mutta silti puhelias henkilö, joka rakastaa tutkimustyötä puheen muodossa. Persoonana hän jää kuitenkin varsin etäiseksi, johtuen juuri tavastaan katsella maailmaa viileästi hieman etäämmältä.
(35)
>>MENNEISYYS
Oavert syntyi Etelä-Amerikan mantereelle erääseen lahkolaisyhteisöön. Lämminhenkisessä ja tiiviissä laumassa kasvaminen oli turvallista ja miellyttävää, joten ei ihmekään, että puolihukka sai osakseen varsin onnellisen lapsuuden. Jo pienestä pitäen Oalle opetettiin Herran ja lahkolaisuuden perusasioita, mutta mitään kiihkouskovaista fundamentalistia sekaverisestä ei silti onnistuttu leipomaan. Hyväksi ja tietäväiseksi perusjäseneksi koirahukka varttui lahkolaisten keskuudessa, ollen koko lauman kasvatettavana. Äiti Fall kun joutui periaatteessa yksin katsomaan jälkeläisensä perään, isäänsä Oavert ei koskaan päässyt tapaamaan. Joseph-niminen koira, jonka emo mainitsi nuorukaisen isäksi, oli jo kauan aikaa sitten lähtenyt lauman mailta, eikä tuosta sen jälkeen ollut kuultu mitään. Fall oletti toisen jo kuolleen, eikä epäröinyt kertoa luuloistaan pennulleen. Koirasusi siis kasvoi luullen itseään täysin isättömäksi. Mitään suurempia traumoja ei tästä pennun mieleen kuitenkaan jäänyt, olihan hänellä koko lauma täynnä isähahmoja. Koko kylä osallistui kirjaimellisesti pentujen kasvatukseen, eikä tummaturkki tämän tähden joutunut koskaan tuntemaan oloaan hyljeksityksi tai yksinäiseksi.
Hieman ennen kuin nuorukainen täytti puoli vuotta, kantautui hänen emonsa korviin kummallinen huhu. Joseph oli kuulemma nähty rannikolla. Hetken mielijohteesta Fall päätti lähteä seuraamaan pentunsa isää, napaten matkaansa myös pojan. Punaharjainen narttu oli jo kauan sitten päättänyt, ettei haluaisi pennulleen samanlaista isätöntä lapsuutta kuin itselleen. Oavert siis saisi isänsä ja heistä kolmesta tulisi onnellinen perhe, hinnasta viis.
Kaksikko erosi haikein mielin muiden lahkolaisten joukosta, lähtien kävellen kohti rannikkoa. Matkan aikana uros joutui pienen kulttuurishokin valtaan heidän kohdatessaan lahkokieltä puhumattomia yksilöitä. Se oli kerrassaan ennenkuulumatonta, sillä umpilahkolaisessa laumassa kasvanut koirasusi ei ollut koskaan aiemmin kuullut puhuttavankaan yleiskieltä. Matkan aikana Fall opetti pojalleen yleiskielen alkeita, ettei pentu olisi täysin ummikko päätyessään muiden koiraeläinten pariin.
Äiti ja poika onnistuivat luovimaan tiensä meren rantaan. Paikan päällä he kuulivat Josephin näköisen koiran ottaneen ja lähteneen uimaan merelle päin, etsimään Andriaanaa. Kyseiseltä saarelta kotoisin oleva naaras päätti heti lähtevänsä uroksen perään pentunsa kanssa. Nopeasti he etsivät veneen ja lähtivät merimatkalle.
Matka oli kertakaikkisen hirvittävä kokemus.
Vene heittelehti aallokossa aivan hallitsemattomasti, ja eräässä myrskyssä se hajosi pirstaleiksi. Emo ja pentu ajautuivat erilleen, eivätkä enää nähneet toisiaan. Oavertin onnistui pelastautua veneenkappaleen päälle, jolla hän tasapainotteli loppumatkan ennen kuin rantautui eräälle saarelle. Tietämättään nuori puoliverinen oli rantautunut määränpäähänsä Andriaanaan.
(28)
>>SAARELLA
- Lähes heti saarelle tultuaan Oavert ajautui ongelmiin. Djalan lehtimetsää tutkiessaan uros nimittäin kohtasi pesueellisen Puolikuita, jotka olisivat enemmän kuin mielellään lynkanneet nuorukaisen välittömästi. Sanguinaria Mirada tuli onneksi väliin, ja pienen tappelun jälkeen lahkolaiset pääsivät pakoon.
- Mirada ja Oa lähtivät nartun kotiluolalle parantelemaan koiran vammoja. Paikan päällä Sielunkantaja sai kuulla asioita suvustaan ja tarkempia tietoja Puolikuusta.
- Carmiksen rannalla tummaturkki kohtasi Illuminati-nimisen suden, jonka kautta hän sai tietää isästään lisää. Kohdatakseen Josén Oavert päätti liittyä kultaharjan johtamaan Inimitium-salaseuraan.
>>PELIT
(uusin alimpana)
Puolenkuun tähdet - Rhiannon, Chara, Kekouan, Antares, Rivel, Mirach, Sanguinaria Mirada
Teetä ja sympatiaa - Sanguinaria Mirada
Kuin lentohiekkaa laittais kukkapurkkiin - Illuminati
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin - Inimitium YP
>>SUHTEET
Isä Joseph (kawaii)
Äiti Fall Sielunkantaja (minä)
Enot Black Killer (danny), Black Horror (Tiinuu), Zaigo (Kuroi), Necro (Draago)
Täti Red Shower (Kaseki)
Setä Raoúl Tuhkatassu (Kaamoksensusi)
- Rhiannon: Pelkää, ei pidä
- Rivel: Ei tiedä mitä ajatella
- Chara: Ei tiedä mitä ajatella
- Kekouan: Ei tiedä mitä ajatella
- Mirach: Ei tiedä mitä ajatella
- Antares: Ei tiedä mitä ajatella
- Sanguinaria Mirada: Ihailee suuresti.
- Illuminati: Ihailee, pitää jonkintasoisena ystävänään.
- Tyko: Hyvänpäiväntuttu.
>>MUUTA
- Hahmolla pelaaminen on aloitettu 2.12.2010, josta asti pelaaminen on ollut enemmän tai vähemmän aktiivista.
- Karelyon[karelyon(ät)hotmail(piste)com] pelaa Andriaanassa
![[Kuva]](http://i56.tinypic.com/e01kwi.jpg){kind=link}