|
HUVIN SMAGRAD 16.10.2008
© Shamrock
LuonneHuvin Smagrad, ikuinen varsa. Niin ne sanovat, että tämä poni, jota Mannaksikin kutsutaan, on ikuinen varsa. Aina kisaamassa muiden kanssa, vaikka muut ovatkin yleensä eri mieltä. Rasavilli poni on kuitenkin pohjimmiltaan kiltti ja hyväsydäminen, ei se tee ikinä mitään pahaa. Rauhallinen Manna on ihmisten sivistyneessä seurassa hyvässä käsittelyssä, kun joku sitä rapsuttaa. Iloinen poni on mukavaa seuraa pahoinakin päivinä, se ei ole moksiskaan tavaroiden viskelystä ja ympäriinsä kolhimisesta. Se seisoo kummissaan vieressä ja kavahtaa kuitenkin, jos siihen itseensä kosketaan vähänkin riuskemmalla otteella. Tarhaillessaan on yleensä porukan ilopilleri, mutta vähän yksinäinen. Manna on kuitenkin melko siistiä sorttia, vaikka keksiikin lopulta itse omat leikkinsä.”Kiltiksi mua sanovat, se on varmaan ainut miten ne ihmiset musta hyvää puhuu. Tai no kyllä ne varmaan aika usein kehuu, mutta kun mä jahtaan tarhassa häntääni, niin ne ovat heti katsomassa ja nauramassa siinä aidan vieressä ihan kummallisen näköisinä. En mä ymmärrä mitä väärää siinä on, eikö kaikki hevoset niin tee? Tai mä olen sitten ainakin ainutlaatuinen… luulen.” Hoitaessa Manna on kiltti ja rauhallinen. Se rakastaa harjaamista ja rapsuttelua. Se rakastaa sitä, kun karva kiiltää ja hän on taas hetken oikein hehkeä. Seisoo hienosti paikoillaan, mutta on mieluiten käytävällä, jossa ei ole niin ahdistava olla. Tämä poni osaa kasvattaa myös talvikarvan, jos ei tarpeeksi ole loimea kylmällä ilmalla päällä. Talvella tallin ehdottomasti pörröisin pehmoleluponi. Keväällä Mannaa onkin sitten mukava harjata, kun kaikki karvat pitäisi joskus saada lähtemään, muuten niitä karvatupsuja kasvaa siellä täällä. ”Siitä voisi kutoa villapaidan – aitoa ikuisenvarsankarvaa” Olisi siinä sitten ihmettelemistä kun hoitaja ja Manna kulkisivat vierekkäin samanvärisinä. Mannaa on sitä paitsi mukava taluttaa, koska se ei yleensä ehdi keksiä uutta leikkiä sinä aikana, kun keskittyy kävelemään. Se seuraa rauhallisesti perässä kuin hai laivaa. Jopa varustaessa neiti seisoo kiltisti ja odottaa rauhallisena että varusteet ovat paikoillaan. Pullistelemiseen on vähän taipumusta, mutta kyllä se siitä, kun vähän suupieltä kutittaa. Suitset, lähinnä kuolaimet, ovatkin vaikeampi kohta. Manna ei pidä suun aukaisemisesta sen vuoksi, että sinne tungetaan kylmät, kalisevat pyörylät. Loppujen lopuksi, kun se ajattelee asiaa, niin ei se niin paha olekaan, kuin jos joutuisi seisomaan koko päivän siinä jonkun yrittäessä änkeä niitä kylmiä, kalisevia pyörylöitä Mannan suuhun. Ja lopuksi Manna avaa suunsa. ”Laiska en ole, en vain jaksa mitään tehdä. Kun mä tykkäisin enemmän vaan leikkiä tarhassa, kuin kiertää ympyrää ja tehdä jaloilla sitä sun tätä. Tykkään eniten ehkäpä siitä, että joku leikkii mun kanssa. Tokaks sitten yksin leikkimisestä ja kolmantena vois olla ehkä…vapaana juokseminen. Ja sen jälkeen tulee ruoka ja rapsutukset. Ja sitten kaikki muu kiva. Aivan listan viimeisenä tulee sitten tämä tällainen pelleily, että kierretään ympyrää kylmät, kalisevat pyörylät suussa. Mä en vaan jaksa tätä ainaista kiusaamista, kaikki haukkuu mua, kun vaan haluaisin leikkiä.” Manna on aika laiska ratsastaessa. Se liikkuu kyllä eteenpäin, mutta on ainakin aluksi hyytynyt. Loppua kohden alkaa hieman reipastua, mutta ei siltikään ole menossa mihinkään reippaan oloisesti. Osaavan ja kokeneemman ratsastajan kanssa alkaa kuitenkin poni liikkua. Ja niin on syytäkin. Manna ei aluksi liiku kokeneenkaan kanssa mihinkään, mutta kun kerätään ohjat niin kyllä poni alkaa liikkua, kun joutuu vähän kurinalaiseksi. Neiti liikkuu oikein upeasti ja lennokkaasti, sekä eteenpäinpyrkivästi kun sen vaan saa menemään, eikä siihen tarvita kuin runsaasti tahtoa. Poni osaa jopa koulua kun oikein yrittää. Kaikki sujuu mallikkaasti, jopa upeasti, Mannan kokoiseksi poniksi. Tai ei nyt ehkä kokoiseksi, mutta luonteiseksi. Esteitä Manna rakastaa, koska se pitää kaikesta pomppimisesta. Nimenomaan pomppimisesta, koska sillä on melko hauska hyppytyyli esteillä. Kisapaikalla Manna osaa käyttäytyä sivistyneesti ja kunnioittavasti, eikä ole ollenkaan laiskaa nähnytkään, vaikka selässä olisi millainen ratsastaja. Kuitenkin itse kisaaminen sujuu parhaiten kokeneimpien kanssa. Näyttelyissä Manna ottaa mallia muista ja osaa seisoa kärsivällisesti tuomarin arvioidessa pikkuneitiä. ”Totta kai mä tykkään pomppia pikku esteitä. Mutta en tykkää kurista kuitenkaan. Haluan kuitenkin näyttää muillekin että mä osaan jotain ja musta tulee vielä joku päivä jotain suurta. Ja sitten niissä paikoissa, joissa joku ukkeli kiertää kynä korvan takana tai kädessä mua, niissä vaan tuntuu olevan jotain tärkeetä, koska kaikki muut hevoset näyttää ainakin ottavan sen vakavasti. Se on yksi niitä harvoja juttuja, jotka eivät olen leikin paikkoja. Kyllä mäkin sen verran ymmärrän.” © Noora Sukutaulu
SukuselvitysTulee pian!© ? Jalostus ja JälkeläisetManna ei ole tarjolla jalostukseen.Kilpailut ja Valmennuksetsijoituksia 4, joista voittoja 0.
17.01.2009 / ERJ / ROWDY / 80cm / 4/60 Ikääntyminen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
layout © Kati S.