|
DEAD BY DECEMBER PB 
Photos © Bagoniebos
Jos joku tarpeeksi typerä ja elämänsä totaalisesti kaikelle turhalle menettänyt on joskus sattunut vierailemaan Skurvashissa ja tutustunut tallin seinähulluihin nelijalkaisiin kinkkuihin, ei voi mitenkään olla tietämättä, kenen kersa ori nimeltään Dead By December PB on. Brandon on kuin täydellinen kopio isästään (no jossei nyt aivan, sillä Branilla on kokoa hiukkasen enemmän), sen näkee typeräkin. Toisinaan orit menevät sekaisin kun niitä haetaan ulkoilemasta ja Strider tukitaankin vahingossa poikansa boksiin ja toisinpäin. Käytöksessä näillä kahdella on tosin niin silmiinpistäviä eroja, joista nämä kaksi tunnistaakin nopeammin erilleen kuin ulkoisia piirteitä tiiraillessa. Brandon on tullut isäänsä siinä, että ori käyttäytyy enimmälti mallikelpoisesti ja karsinassaan ori on itse rauhallisuus. Brandonissa on vain se pikku juttu, että ori on kuitenkin jäänyt jumittamaan lapsen tasolle ja näin ollen Brandon on leikkisä kaveri. Otetaan vaikka esimerkiksi eräs kaunis talviaamu, kun eräs pahaa-aavistamaton random tallityöntekijä oli menossa erään Brandon-nimisen orin karsinaan tarkoituksenaan sukia orin hohtavan valkoista karvaa (okei, siinä oli hieman pissaläikkiä, mutta tallin imagon säilyttämisen takia sitä ei tässä mainosteta!). Sattui kuitenkin niin, että Brandon oli niin ihastuksissaan uudesta kaverista, että alkoi välittömästi tehdä tuttavuutta tämän riisitautisen hoitajan kanssa. Aluksi ori tutki läpi kaikki taskut herkkujen toivossa. Sitten laskettiin päätä syliin ja puhistiin pikkaisen. No, Brandon päätti lopulta hieman kokeilla puskea päällään. Tuloksena se, että hoitaja paiskautui kuin märkä rätti karsinan seinää vasten.
Ja haluan vielä varmistaa, että kaikki ymmärsivät oikein. Dead By December PB aka Brandon (tai joissain tapauksissa Brani) ei ole väkivaltaan taipuvainen yksilö. Ori ei vain voinut aavistaa, että pieni tönäisy saisi tämän selvästikin suositelavien painorajojen alapuolella keikkuvan hoitajan ottamaan lentomatkaa kohti karsinan seinää. Brandon on muutoin oikein kiva kaveri, mutta kuten äskeisestä esimerkistä voitte huomata, ori ei aina tiedä missä raja kulkee. Hieman raisunpuoleiseksi haukuttu ori on kuitenkin tallitavoiltaan moitteeton, sillä Brani ei harrasta eräistä tallitovereistaan poiketen yhteisten tilojen vandalisointia. Orin varustaminen ratsastuskentälle hiipparointia varten sujuu mutkitta (mutta vain, jos varusteiden laittaja tietää, miten satula ja suitset laitetaan hevoselle oikeaoppisesti), sillä Brandon on optimisti ja aina valmis kohottamaan kuntoa ja lihasmassaa, jotta näyttäisi tyttöjen silmissä vieläkin komeammalta. Ja tästä päästäänkin kätevästi aiheeseen orin taluttaminen. Brandon on iisi nakki. Tyttöjen lähelle ei saa mennä, viisainta on myös pysyä kaukana samasta sukupuolesta. Tuulisella ilmalla Brani on toisinaan hieman hosuli, sateella ja kurakeleillä ori rakastaa loiskutella lätäköissä. Kesällä mehevä ruohotupas voi kiinnostaa enemmän kuin talliin talsiminen. Tallipihaan kaartava täysperävaunurekka voi saada Branin hieman hämilleen (lue: täyteen paniikkiin). Kun orin kanssa vain muistaa olla valppaana, voi tallista tarhaan ja sieltä takaisin päästä täysin haavereitta. Brani on oikein kiva treenikaveri, mutta valitettavasti orin lapselliset käytöstavat tuppaavat toisinaan punkemaan esiin myös sopimattomalla hetkellä. Vaikkapa silloin, kun jollekin ulkopuoliselle pitäisi esitellä orin osaamista, saattaa Brandon pistää melkoisen sopan alulle. Ensinnäkin, kun ratsastajan pitäisi päästä kömpimään tylikkäästi satulaan, saattaa Brandon ottaa ennakkoa ja lähteä alkukäynneille siinä vaiheessa, kun ratsastajalla on vasta ensimmäinen jalka jalustimella. Alku sujuu tämän jälkeen mutkitta, mutta kun orilta pitäisi alkaa vaatia enemmän, alkaa Brani tehdä ihmeellisiä siivuutteluita ja taipua ilman mitään kunnollista syytä yhtä mutkalle kuin parasta laatua oleva kierrekorkki. Brandon rakastaa myös ottaa laukkapyrähdyksiä kesken mitä tahansa hommaa. Näistä pikku jutuista johtuen Brandonia ratsastaakin harvemmin ketkään muut kuin itse tallin omistajat, jotka osaavat jo ennakoida, milloin Branilta on tulossa ilmainen, mutta täysin sääntöjen vastainen pohkeenväistö tai reipas laukkaspurtti juuri kun ollaan siirtymässä piaffeen. Brandon vaatii enenmmän työstämistä kuin yksikään tallin muista elikoista, mutta toisaalta taas ori on erittäin kuuliainen ja lopettaa pelleilyn heti kun sitä ymmärtää orilta pyytää.
ii. Frozen North on näyttävän näköinen ja kokoinen kimo ori Saksasta. Dresdenin liepeillä sijaisevassa kilpatallissa majaileva ori on yksi tulevaisuuden huippunimistä, sillä orin kilpaura kouluradoilla on alkanut lupaavasti. Seitemän vuotias North on kisannut hyvällä menestyksellä vaativissa koululuokissa ja orilla tähdätään muutaman vuoden kuluttua kansainvälisiin kilpailuihin. Ori on astunut vasta muutaman hassun tamman, mutta Northille ennustetaan menestystä kouluratojen ohella myös jalostuspuolella.
iii. Autumn Winds muistetaan hevospiireissä surullisen kuuluisana tapauksena. Kauniista ja tasapainoisista liikkeistään tunnetuksi tullut ori joutui luopumaan lupaavasta kouluratsun urastaan vaikean jännevamman takia. Jäädessään vain talliin seisomaan orista tuli loppujen lopuksi niin pahansisuinen, että se jouduttiin ruunamaan. Tämäkään ei pahemmin orin käytöstä tasannuttanut ja erään ikävän tapaturman seurauksena Autumn Winds lopetettiin kymmenen vuoden iässä. Orilla on puolentusinaa jälkeläistä, jotka kaikki perivät isänsä värityksen, kouluratsun lahjat eivät sitten aivan yhtä hyvin. iie. Shadeweaver on Itävallasta lähtöisin oleva pirtsakkaluonteinen tamma. Koulu- ja esteradoilla amatööritasolla harvakseltaan kilpaillut tamma on yksityisomistuksessa eräällä nuorella saksattarella. Omistajansa talousongelmien takia Shade matkasi vuokraajansa kanssa Ruotsiin, jossa tamma toimi lähinnä puskaratsuna. Ruotsissa asuessaan Shade varsoi kaksi kertaa, josta toinen kerta päätyi varsan luomiseen. Nyt jo ikääntynyt tamma toimii seurahevosena. Jälkeläisiä Shadelle kertyi ennen totaalista eläkkeelle siirtymistä viisi kappaletta. ie. Eskhata tunnetaan saksalaiskasvattajien keskuudessa taitavana, mutta järkeä vailla olevana tammana. Eskhatan kapinointi ratsastajaansa vastaan on jotain käsittämätöntä, sillä muutoin niin lahjakas ja tallitavoiltaan sopuisan tamman käytös muuttuu heti, kun sille laitetaan satula selkään. Muutaman kisakokeilun jälkeen Eskhata on siirretty pois kisaavien hevosten listalta. Tamman käytös on muuttunut silmiinpistävän paljon sen jälkeen, kun sen ei ole tarvinut mennä punnertamaan ratsastuskentälle. Hyväksi seurahevoseksi osoittautunut Eskhata on pitänyt erinomaista huolta myös jälkikasvustaan, joten äidinvaisto sillä ainakin ollut paikallaan. iei. Hollowburn on vaikuttavan näköinen, rungoltaan massiivinen punaruunikko ori. Hollow omaa puhtaat ja irtonaiset liikkeet, jotka ovat olleet omiaan siivittämään orin kilpauraa kouluradoilla. Intermediate tason kouluratsu on kilpaillut niin kotimaassaan Saksassa kuin muutamissa muissa Euroopan valtioissa. Hollow on tällä hetkellä yksityisomistuksessa, mutta on huhuttu, että tämä huippuarvoks ori myytäisiin ainakin osittain sen kilparatsastajalle Edward Wintonille. Hollow on ollut suosittu jalostushevonen, sillä sen oma suku on varsin harvinainen, juurikin siitä syystä, ettei Hollowburnin lähisukulaisissa ole menestyneitä kilparatsuja. Orin saavutukset kilparadoilla ovat taas olleet omiaan herättämään saksalaisten holsteinkasvattajien huomion. iee. Neptune Towers on perushevonen, joka ei pahemmin ole kilpaillut. Tamma asuu tällä hetkellä Rocho Warmbloodsin tiluksilla, jossa Neptunea käytetään nuorten koulutettavien hevosten seuraratsuna. Tamma on yleensä nuorikkojen mukana maastossa, missä vanhan ja kokeneen tamman rauhallisuus rauhoittaa nuoria ja vilkkaita ratsuja. Muutamaan otteeseen varsonut Neptune on taas tallitavoiltaan ikävä tapaus, eikä vanhaa ja kärttyistä Neptunea kukaan haluaisi vapaaehtoisesti hoidella. Siinä missä Neptunen varsa Eskhata on perinyt isältään karvapeitteen värin ja hyvän kouluratsun ominaisuudet, nurinkuriset tavat ovat taasen peruja äidin puolelta. ei. Grayscale on rautias saksalaisori, joka ulkomuodollisesti muistuttaa Brandonin emää Venomia hyvin paljon. Massiivinen ori ei hienoista kouluratsun liikkeistään huolimatta pärjännyt mainittavan hyvin kouluradoilla, sillä omapäinen ori tapasi järjestää jos jonkinmoista esitystä aina pahimmalla mahdollisella hetkellä. Grayscalea yritettiin jopa kantakirjaan, mutta kuten olettaa saattaa, ei ori luonnetesteissä pärjännyt kovinkaan kaksisesti ja haaveet kantakirjauksesta jäivät. Ori on ollut kuitenkin suosittu jalostushevonen ja useimmat orin jälkikasvusta ovatkin perineet isänsä rautiaan värityksen.
KRJ Kisat (69 sijoitusta)
08.12.2008 - Vuoden verran täyttänyt Brandon kokee tänään yhden elämänsä suurimmista mullistuksista - emästään vieroittamisen. Oria on valmisteltu tapahtumaan taluttelemalla sitä jo useamman viikon emästään etäämpänä, kuitenkin niin, että kimolla vuotiaalla on aina ollut näköyhteys Venomiin. Aamutoimet suoritettiin tallissa normaaliin tapaan, mutta puolen päivän aikaan, kun hevoset oli tarkoitus viedä tarhaamaan, erotettiin Brandon muiden joulukuun varsojen kanssa emistään ja vietiin tallin läheiseen tarhaan. Kun ori tajusi, ettei emää ollutkaan turvaa antamassa, se juoksenteli muiden varsojen tapaan aidan viertä kiljuen sydäntä särkevästi sen perään. Katselimme tallin toisen omistajan kanssa sivusta tuttua rituaalia, jonka jokainen varsa aikanaan suorittaa siihen puuttumatta. Kuten olimme otaksuneetkin, oli Brandon varsoista ensimmäinen, joka hyväksyi sen tosiseikan, ettei emä tulisikaan enää laiduntamaan sen kanssa. Kyseinen piirre varsassa lupaa jo sinänsä paljon, sillä kokemuksen pohjalta on helppo todeta, että nopeasti muutoksiin tottuvat hevoset ovat yleensä varmimpia kisaratsuja ja sitä Brandonista yritetään tästä lähin ruveta leipomaan. 17.12.2008 - 2-vuotiasta Brandonia on viimeisen vuoden aikana totutettu suitsiin, erilaisiin suojiin ja ahkeraan perushoitamiseen. Ori on ollut nopea omaksumaan uusia asioita, vaikka se välillä heittääkin tärkeän oppitunnin lekkeriksi ja pilailee hoitajien kustannuksella. Viime viikolla oria opetettiin ensimmäistä kertaa satulaan, eikä Brandon kaikkien helpotukseksi tehnyt ohjelmanumeroa oudosta kapistuksesta selässään, vaan hetken ihmeteltyään se käveli kiltisti taluttansa rinnalla. Olin pyytänyt erästä tallityöntekijäämme jäämään hieman pidemmäksi aikaa talleille, sillä aioin koittaa ensimmäistä kertaa Brandonin selkään nousua. Tarkoitus ei tietenkään ollut loikata orin selkään ja karauttaa kohti auringonlaskua, vaan Brandon otettiin tallikäytävälle ja nousin jakkaralta orin selkään poikittain makaamaan. Painon selässään tuntiessaan Brandon otti automaattisesti pari steppisarjaa, mutta tiukasti molemmin puolin kiinni oleva ori ei päässyt painoa karkuun, joten pienen liikehdinnän jälkeen se tyytyi seisomaan rauhallisesti paikallaan. Sama harjoitus toistettiin niin useasti, ettei viimeisellä kerralla ori enää välittänyt kuikuilla olkansa yli tai tepastella ja hienosti käyttäytynyt Brandon pukattiin takaisin karsinaan suu täynnä porkkanaa. 01.12.2008 » 00 vuotta 08.12.2008 » 01 vuotta 15.12.2008 » 02 vuotta 22.12.2008 » 03 vuotta 29.12.2008 » 04 vuotta 29.01.2009 » 05 vuotta 29.02.2009 » 06 vuotta 29.03.2009 » 07 vuotta 29.04.2009 » 08 vuotta 29.05.2009 » 09 vuotta 29.06.2009 » 10 vuotta 29.07.2009 » 11 vuotta 29.08.2009 » 12 vuotta 29.09.2009 » 13 vuotta 29.10.2009 » 14 vuotta 29.11.2009 » 15 vuotta 29.12.2009 » 16 vuotta 29.01.2010 » 17 vuotta |