Kasa päivityksiä on nyt ilmestynyt taianomaisesti tälle sivulle - puf ;)! Vielä puuttuu hirveästi kisoja ja tapahtumia, mutta tossa ois nyt ees vanhimmasta päästä. Mun ainoo puolustus on tää antiikkinen kone, jolla näitä sivuja yritän päivittää. Oikeesti, hitaampaa konetta saatte etsiä ;).
TOKO SM meni kyllä NIIN surkeesti meiltä, että ei voi kuin nauraa :D. Saatiin me sentäs luoksetulosta kymppi, mutta sitä ei kukaan ees noteerannu, vaikka oltiin melkein ainoo pari, joka siitä liikkeestä moisen sai. Muuten meille lähinnä pyöriteltiin päitä, enkä voi moittia ;). SM EVL:ssä on jotain huonoa karmaa mun kohdalla, koska surkeimmat suoritukset on aina tullu siellä, sekä Nekulla, että Sonicilla. Jos pisteet kiinnostaa, niin ne oli huimat 151 ;D. Istuminen, hyppynouto, ruutu ja ohjattu nollille. Muutenkin paaaaljon virheitä. Kun alkaa mennä pieleen, niin sitten todella menee pieleen. En kumminkaan ole yhtään harmissani. Sonic ei ole vielä mikään varma koira TOKOssa. Heh, tulipahan kokeiltua. Agin SM seuraavana vuorossa. Ehkä siellä menis vähän paremmin - hope so :).
29.5. Sonicista tuli FIN TVA :D!!!
Jos en mitään muuta saa päivitettyä, niin kerrotaan edes tämä: Sonicista tuli tänään tokovalio :D! Koe käytiin Inkoossa ja tuomarina oli Harri Laisi. Voitimme luokan ja saimme pisteitä huikeat 305 :)! Kaikki muut liikkeet kymppejä, paitsi seuraamisesta 9 ja luoksetulosta 7, koska Sonic meni seisomisessa istumaan. Oon niin iloinen tästä saavutuksesta :D! Nyt voin hyvillämielin lähteä Oulun SM-kisoihin, vaikka en aseta niiden kisojen suhteen mitään tavoitteita. Katsotaan sitten siellä miten menee ja kuinka tiukkaa arvostelu tulee olemaan. Hatunnosto Sonicille - kolmeen viikkoon en ole treenannut kuin pari kertaa ja silti tyyppi vaan parantaa koesuorituksiaan. Treenaamattomuus kunniaan ;).
<BR><BR>
Jos en mitään muuta saa päivitettyä, niin kerrotaan edes tämä: Sonicista tuli tänään tokovalio :D! Koe käytiin Inkoossa ja tuomarina oli Harri Laisi. Voitimme luokan ja saimme pisteitä huikeat 305 :)! Kaikki muut liikkeet kymppejä, paitsi seuraamisesta 9 ja luoksetulosta 7, koska Sonic meni seisomisessa istumaan. Oon niin iloinen tästä saavutuksesta :D! Nyt voin hyvillämielin lähteä Oulun SM-kisoihin, vaikka en aseta niiden kisojen suhteen mitään tavoitteita. Katsotaan sitten siellä miten menee ja kuinka tiukkaa arvostelu tulee olemaan. Hatunnosto Sonicille - kolmeen viikkoon en ole treenannut kuin pari kertaa ja silti tyyppi vaan parantaa koesuorituksiaan. Treenaamattomuus kunniaan ;). </P>
19.4. Kirkkonummella agilitykisoissa, joissa molemmilla kaksi agirataa. Tein kummankin kanssa nollaradat ensimmäisellä radalla ja samoin toisella :). Sijoitukset meni Nekku 2. ja 2., Sonic 1. ja 2. Radat tuntui oikein hyviltä, eikä suurempia virheitä sattunut. Sonic harrasti jonkin verran pituushyppyä eli ponnisti niin älyttömän kaukaa, että meinasi tipahtaa riman päälle parissa kohtaa (se tekee tätä usein, mutta tiputtaa harvoin). Yhdessä käännöksessä myös kolhaistiin rimaa. Kaikki ne silti pysyivät onneksi ylhäällä. Nekun jumit tuntuu nyt auenneen ja se kulki iloisesti ja teki kepit jälleen vauhdilla ja loppuun asti. Hieno juttu :). Toivottavasti se nyt pysyykin auki. (Kiitos Rannikon Timolle tekemästään pika-arviosta siitä, mistä se on eniten jumissa!) Toisella radalla halusin kokeilla, että mahtuuko koirat hypyn ja seinän välisestä pienen pienestä raosta. Nekku mahtui loistavasti, Sonic hieman empi ennen hyppyä, mutta mahtui raosta hyvin. Tällä säästin ainakin jonkun sekunnin osan. Nekku teki myös kontaktit alas tai melkein alas asti ilman käsiapuja, mistä olin iloinen. Vähän hitaat ne vielä on, mutta kyllä ne siitä nopeutuu – uskoisin. Kohta voin jättää sen kauemmas itsekseen tekemään niitä. Sonicin kontaktit myös hyvät.
3.4. Käytiin Jyväskylässä esiintymässä Jyväskeskus-kauppakeskuksessa. Piskuinen 3x4m kehä oli hivenen pieni meille ;). Ensimmäinen esitys meni aikalailla kehään mukautuessa, mutta toka ja kolmas esitys sujuivat jo hyvin. Oma liikkuminen oli hyvin minimissä tuossa tilassa, varsinkin kun kyseessä oli korotettu reunoiltaan vapaa lava. Yksi läheltäpiti tilanne koettiin ensimmäisessä esityksessä. Sonic meinasi tanssia tiensä peruuttaen alas lavalta – oma moka. Ei onneksi tippunut. Sonicin äänitaso oli kohtuullinen. Kiva keikka noin yleensä, vaikka olinkin yksinäni liikkeellä. Järjestäjät oli oikein mukavia :).
30.3. EVL TOKO Kirkkonummella
Sain peruutuspaikan omiin tokokisoihin, jotka olivat vain päivää koiratanssin SM-kisojen jälkeen. Lähes kaikki harjoittelu oli viimeaikoina suuntautunut tuonne koiratanssin puolelle Cruftsin ja SM:n myötä. Tokoa ei siis oltu paljoa ehditty treenata. Ryhmätreeneissä olen kyllä nyt keväällä käynyt melkein joka viikko ja sieltä ollaan saatu paljon hyviä neuvoja. Kotona harjoittelu oli kuitenkin jäänyt niin vähiin, että lähdin täysin ilman odotuksia kokoeilemaan EVL:ää kolmatta kertaa Sonicin kanssa. Aikaisemmat EVL-kokeet olivat syksyllä ja niistä saimme toisesta 2-tuloksen ja toisesta ei tullut tulosta. Olin nytkin varautunut siihen, että nollia ropisee ja että ohjattu ei ainakaan onnistu. Mitä vielä, me tehtiin ykköstulos pistein 278 ja voitettiin lisäksi luokka :D! Ensimmäinen etappi kohti TVA:ta on näin saavutettu – JEE JEE!
Pisteitä saatiin seuraavasti:
Paikalla istuminen – 10
Paikallamakuu – 8, ei noussut ekalla käskyllä istumaan
Seuraaminen – 9, seurasi aikas hienosti, vaikka ei täydellisesti pitänyt katsekontaktia
Idari – 9, teki hienosti ja nopeesti
Luoksetulo – 10, meidän bravuuri useimmiten, kuten myös nyt
Ruutu – 9,5, mielettömän hieno! Liiallisesta vartalo-ohjauksesta lähetyksessä puolipistettä. Halusin antaa liioitellun käsimerkin, vaikkei sitä olisi nyt tarvittukaan.
Ohjattu – 6, lähti merkiltä kohti ruutua, joka oli kehän vasemmassa alakulmassa -> huusin Sonic, lähti tulemaan minua kohti -> about 5m päässä minusta annoin uuden käskyn+km ja Sonic lähti suoraan kapulalle (vasen). Toi takaisin ravaten. En olisi uskonut, että saan sen ajatuksen ohjattua pois ruudusta ja vielä oikealle kapulalle – tosi hyvä pelastus!
Metalli – 10, hyvä nouto
Tunnari – 6, haisteli vähän huolimattomasti, eikä huomannut omaa, lähti välillä kauemmas kapuloita etsimään, aukoi suuta väärien kohdalla, mutta ei nostanut, toi lopuksi oman. Tää kaipaa vielä vähän hiomista ja varmuutta, mutta toi kuitenkin oman :).
Kaukkarit – 8,5 omasta mielestä tosi hienot, eikä nähdäkseni liikkunut yhtään. Vähän länässä joissain asennoissa, mutta paljon parempi kuin vähän aikaa sitten oli.
Tuomarina oli Ralf Björklund
Sponsors
29.3. Koiratanssin SM-kisat
Sonicista tuli koiratanssin Suomen Mestari 2008 :D! Tämä oli nyt meidän toinen kulta ja lisäksi meillä on hopeaa viime vuodelta. En kyllä ollut meidän kisaesiintymiseen erityisen tyytyväinen. Sonic oli hyvin äänekäs - taas vaihteeksi. Teki kyllä nätisti, mutta hirveä valitus siitä kuului. Sonicin asenne tekemiseen ei ollut kauhean vapautunut vaan enemmän sellainen tuskastunut. Noin pahasti ei olla taidettu kehässä äännellä ehkä koskaan. (Nekun kanssa kyllä joka kerta, mutta tarkoitankin vain Sonicia.) Tuomarit oli kuitenkin armollisia ja arvostivat esityksen vaativuutta. Itsellä oli ajoitukset osittain vähän hakusessa ja kehä tuntui liian pieneltä (mentiin ihan laitoja pitkin monessa kohtaa). Siinä sitten ahdistusta peitellen tehtiin ohjelma loppuun. Pieniä virheitä joissain kohti, mutta suurin osa ohjelmasta meni liikkeiden osalta hyvin. Harjoituksissa on kuitenkin mennyt paremmin. Olin aikalailla varma, että ei voiteta, mutta voitettiin kuitenkin reilusti. Ehkä tuomarilinja on sitten muuttumassa tai jotain.
Tiedän, että muille kisaajille oli varmaan ärsyttävää, kun voittaja ei ole tyytyväinen suoritukseensa, mutta vertaankin omia suorituksia suhteessa omiin aiempiin suorituksiin enemmän kuin muihin, jos tajuatte. Nadja sai ainakin kestää mun valitusta ihan tarpeeksi ;). Sain hänet parin viikon varoituksella houkuteltua mukaan kisaamaan Hippi-sheltin kanssa (mainitsin kyllä kisoista tasaisin väliajoin aikaisemminkin, mutta ei ottanut ajatus vielä silloin tulta.) Kiitos vielä Nadjalle kyydistä ja seurasta ja sitä rataa! Ei se teilläkään pöllömmin mennyt kisa ensikertalaisiksi ja parin viikon harjoittelulla. Omassa suorituksessa eniten harmitti se, että ääntelemättömyyden eteen tehty kova työ ei näkynyt kisasuorituksessa alkuunkaan. Näytettiin palkintojen jaon jälkeen ohjelma vielä yleisölle uudestaan, jolloin se sujui jo vähän paremmin. Edelleen oli ääntelyä, mutta vähemmän tuskastuneisuutta. Oltiin molemmat vapautuneempia. Pienet kehät ei kyllä tuo meistä parhaita puolia esiin. Ne ahdistaa molempia. Cruftsissa oltiin parempia, mutta ehkä vain hyvä niin päin. Irtosihan SM-kisoista voitto kuitenkin loppujen lopuksi. Tulokset ja tuomarien kommentit löytyvät www.tahtitassut.net –sivuilta.
Agilityn pääsiäiskisat Purinalla
Pitkänä perjantaina ensin viisi rataa ja lauantaina sitten kuusi. Sonicilla oli todella hieno viikonloppu – kaikki radat nollia :)! Perjantaina vielä voitettiin kaikki kolme kisaa! Saatiin siitä sitten palkinnoksi, parhaana medikoirana, lahjakortti valokuvaussessioon – siistiä! En tiennyt etukäteen lahjakorttimahdollisuudesta, joten olin ilmoittanut Nekun vain kahdelle radalle. Halusin nukkua vähän pidempään, mutta meidän auton reistailun vuoksi olin kuitenkin kyytiläisenä paikalla katsomassa jo ensimmäistä minirataa. Olisi siinä samalla voinut vaikka kisatakin. Nekku teki toisella radalla nollan ja toisella radalla hyllyn ihan viime metreillä. Hyllyrata oli kyllä aikamoista pelastautumista alusta loppuun. En osannut tutustumisessa tulkita radan profiilia alkuunkaan oikein ja tein täten surkean ohjaussuunnitelman. Lopullisesti se petti lopussa, mikä oli ihan omaa tunarointia. Sonicille tein HYVIN erilaisen suunnitelman, joka toimi loistavasti.
Lauantaina sitten kisattiin sekä rahalahjakortista, että Friskies cup finaalipaikoista. Jos sijoittui kaikilla kolmella radalla kolmen parhaan joukkoon pääsi jakamaan 450e lahjakorttia. Ja voi kiesus! Se jäi sitten 0,05s päähän se lahjakortti! Että niin... Onnea joka tapauksessa Anulle ja Viimalle, jotka veivät sitten koko potin! Olisi 225e tännekin kelvannut, mutta kun jäätiin tokalla radalla 4. häviten kolmannelle tuon 0,05s – pöh sanon minä :(. Tehtiin aika iso kaarre ihan lopussa, joka oli ihan omaa huolimattomuutta. Sonic kääntyi kutsuttaessa juuri ennen väärää putkea, mutta siinä sitä aikaa kului. Saatiin kuitenkin tienattua Friskies cup finaalipaikka. Sonic sijoittui ekalla radalla 3. ja viimeinen rata tehtiin sattuneesta syystä pienessä agressa – voittoaikaan ;). Ratatyypit menivät järjestyksessä agi-hyppy-agi. Kaksi ensimmäistä rataa kuuluivat Friskies cup osakilpailuun.
Nekun lauantain radat alkoivat hienolla nollalla jolla sijoituttiin 2. Seuraavalta radalta saatiin femma kepeiltä + yliaikaa korjauksesta johtuen. Ei siis oltu mukana enää lahjakortin metsästyksessä, eikä saatu Friskies cup finaalipaikkaa. Nekku jätti kepit kesken :(. Ne tehtiin niin, että keppien jälkeen rata jatkui takaisin päin, joka on välillä ollut sille vaikeaa. Luulen kuitenkin, koska treeneissä on esiintynyt myös keskenjättöjä, että Nekku saattaa olla vähän jumissa. Pitää tutkia sitä. Tehtiin siiten kontaktit alas asti, mistä olin positiivisesti yllättynyt. Yleensä kisoissa saan sen tulemaan niin alas kuin maltan odottaa, mutta sen on pakko tehdä sinne loppuun vielä jonkin näköinen loikka, vaikka se olisi käytännössä jo maassa asti. Nyt loikkia ei näkynyt ja sipsuteltiin ihan reippaasti alas. Toiveita siis on, että treenien kontaktit saataisiin siirrettyä myös kisoihin. Mitään erityistä uudelleenopetusta en sen kanssa ole liiemmin harrastanut, mutta muutin kyllä palkkausta ja omaa käyttäytymistä treeniratojen kontakteilla. Nykyään tiputan namin kädestä (tai käyn viemässä etukäteen) noin 1-1,5m päähän kontaktista, enkä käsiohjaa kontakteja ollenkaan. Nekku kipittää kontaktin alas ja saa mennä heti namille. Tämä tuntuu ainakin tällä hetkellä toimivan ihan ok. Toiveita elättelen, että Nekun voisi jättää itsekseen kontakteille jossain vaiheessa myös kisoissa. Siitä olisi paljon etua, kuten on Sonicin kanssa tullut huomattua.
05.-09.03 Crufts reissu
Ainutlaatuinen reissu ja ensimmäistä kertaa lentäen koiran kanssa: lähdin Sonicin kanssa Cruftsiin kisaamaan kansainväliseen koiratanssikisaan. Tähän kisaan sai osallistua vain yksi edustaja per maa (Britteinsaarilta sai olla yksi edustaja per alue). Minut ja Sonic oltiin valittu edustamaan Suomea, mikä oli suuri kunnia. Matkareitti kulki ensin lentäen Pariisiin, sieltä junalla Calaisiin ja lautalla kanaalin yli Doveriin. Sieltä edelleen junalla Lontooseen, jossa yövyin tuttujen luona. Torstai aamuna jatkoin matkaa junalla Birminghamiin, jossa Crufts järjestetään.
Ihan viivytyksittä ei tuo reissu sujunut. Heti alkuun Helsingin päässä ilmoitettiin, että kone on puolituntia myöhässä. Sitten kun olimme nousseet ilmaan meille ilmoitettiin, että pitää kääntyä takaisin, koska oven lukitusvalo ei ollut syttynyt. Laskeutumisen jälkeen odoteltiin uutta konetta, joka onneksi saatiin melko pian valmiiksi. Pariisin päässä puolestaan matkatavaroiden tuleminen kentälle kesti yli tunnin. Tässä vaiheessa olin jo tunteja ajateltua myöhemmin lähdössä kentältä. Junat sentään kulkivat ajallaan, mutta vihdoin satamaan saavuttuani sain kuulla, että lautat ovat myös tunteja aikataulustaan jäljessä, koska kilpaileva yritys oli lakossa ja heillä oli jotain muitakin pieniä ongelmia. Siinä sitten odoteltiin yli 1,5 tuntia seuraavaa lauttaa. Normaalisti lauttojen olisi pitänyt kulkea n. kerran tunnissa ja seuraavan olisi pitänyt olla juuri sopivasti lähdössä. Kun vihdoin pääsin Lontooseen oli kello melkein yksi yöllä. Alunperin olin ajatellut olevani siellä joskus 8 jälkeen. Koko matka kesti yhteensä 19 tuntia. Sonic suhtautui matkustamiseen hyvin. Se ei tosin hirveästi arvostanut lentokassissa oloa ja yritti tehdä muutaman pakoyrityksen. Erittäin reipas matkustuskaveri noin muuten.
Aamulla (ei tosin kovin aikaisin, koska olin vielä suht väsynyt), lähdin junalla näyttelypaikalle. Crufts järjestetään todella isossa messukeskuksessa, jossa taisi olla viisi hallia + iso areena, jolla meidän oli määrä esiintyä. Torstaina ja perjantaina olin kuitenkin vain turistina. Kisaajille oli tilavat tilat varattuna järjestysmiesten vahtivien silmien alla. Pystytin leirin sinne ja lähdin kiertelemään ja katselemaan paikkoja. Areenalla oli tapahtumaa joka päivä melkein kokoajan. Katselin flyballia, agilityä ja koiratanssia. En valitettavasti ehtinyt näkemään varsinaista koiratanssikisaa, mutta sain onneksi nähdä voittajan ja 2. tulleen esitysten uusinnat samana päivänä. Hienot esitykset molemmilla! Samalla sain nähdä ketä vastaan kisaisin lauantaina, sillä tämän kisan voittaja edusti Englantia lauantain kisassa.
Hotellille palatessa päädyin kunnon sanaharkkaan vastaanottotiskin työntekijän kanssa. Hän väitti, että yritän salakuljettaa Sonicin sisään, vaikka minulla oli ollut se jo edellisenä päivänä mukana sisäänkirjautuessa. Hän yritti lisäksi rahastaa minulta 10 puntaa koirasta, vaikka varauslapussa luki, että koirat ovat ilmaisia. Hän oli todella epäkohtelias ja väitti kivenkovaan, että ei siinä niin voi lukea (lappu oli suomeksi). Sain hänet vihdoin monen pyynnön ja pitkän odotuksen jälkeen tarkistamaan asian netistä, jolloin hän huomasi erheensä. Anteeksipyynnön sentään sain, mutta se ei todellakaan ollut sydämellinen. Enpä taida yöpyä siinä paikassa enää.
Lauantai aamuna juna-asemalla huomasin kauhukseni, että melkein kaikki junat oli peruutettu, sillä joku oli varastanut juna-kaapelit yöllä. Yksi juna olisi kisapaikalle mennyt, mutta myöhästyin siitä juuri. Paikalle järjestettiin korvaava bussi. Olin onneksi hyvissä ajoin liikkeellä, joten viivytys ei hirveästi haitannut. En tosin sen vuoksi ehtinyt tutustuttaa Sonicia kehään etukäteen. Itse kisa sujui hienosti. Olin seitsemäntenä vuorossa. En nähnyt toisten esityksiä paljoakaan, mutta saan toivon mukaan myöhemmin DVD:n, jolta löytyvät kaikki esitykset. Sonic oli kehässä oma pirteä itsensä. Kuuluttaja luuli esityksen loppuneen ennen aikojaan, mutta musiikki onneksi jatkui, sillä olin muistanut erikseen mainita, etteivät pysäytä sitä liian aikaisin (virheistään oppii). Lopussa Sonicilla oli hieman vaikeuksia pysyä UFOnsa päällä, koska se meinasi kaatua sen alta. Sonic pääsi kuitenkin kapuamaan takasin sen päälle ja loppuliike onnistui ajallaan. Pari haukahdusta esityksessä oli, mutta onneksi paljon vähemmän kuin Talent-finaalissa. Yksi kohta meni lisäksi vähän erilailla kuin oli harjoiteltu, mutta Sonicin versio oli ihan yhtä hyvä ;). Kaksi tuomaria tykkäsi meistä kovasti, yksi ei niinkään lämmennyt. Tulimme kisassa täten toisiksi :D! Englannin edustaja voitti.
Täältä löytyvät kisan tulokset: http://crufts.fossedata.co.uk/Other.asp?ShowYear=2008&ScheduleID=199 Kuvia reissusta latailen koneelle lähiaikoina. Esityksen jälkeen todella monet tulivat kehumaan suoritustamme ja sanoivat, että meidän olisi pitänyt voittaa. Olin erityisen otettu Attilan kehuista, sillä hän on huippujen huippua lajissa :). Koska olimme 2. saimme esiintyä vielä myöhemmin päivällä uudestaan. Katsomo oli täynnä (kuulin joltain, että katsomoon mahtui 6000 ihmistä) ja loput jäivät ulkopuolella, sillä paikkoja ei vain enää ollut. Aiheutimme kuulema monille kyyneleitä.
Reissu oli todella hieno kokemus ja tapasin paljon hyvin mukavia ja ystävällisiä ihmisiä. Saimme palkintoina mukaan kristallipokaalin, ruusukkeen ja samppanjaa. Lisäksi kävin shoppailemassa mukaan itselämpiävän lämpötyynyn, uudet nimikyltit koirille ja yhden DVD:n. Lopuista houkutuksista pidättäydyin tiukasti. Paluureitti kulki samaa kautta kuin tulokin. Yövyin jälleen yhden yön Lontoossa. Paluu onnistui muuten hyvin, mutta Kirkkonummen asemalla odottelin taksia 1,5 tuntia! Pitkä reissu kaiken kaikkiaan, mutta ihan sen arvoinen. Kovasti meitä kaivattiin sinne ensi vuodeksi takaisin. Toivottavasti päästään lähtemään
01.03. Agilityä Porvoossa. Molemmilla agility- ja hyppyradat. Sonicilla kisat menivät erinomaisesti, sillä se voitti molemmat kisat hienoilla radoilla :)! Myös Nekulla meni hyvin, sillä se oli 2. ja 3. Tämä siitä huolimatta, että saimme hyppyradalta 5 + yliaikaa putken kiellosta. Harvinaista, että kolmosissa sijoittuu muulla kuin nollalla. Kyseinen putki oli kuolleessa kulmassa ja näytti tuottavan muillekin jonkin verran vaikeuksia. Arvasin, että se on Nekulle vaikea, vaikka sen pitäisikin osata moiset asiat.
23.02. Koiratanssia ja agilityä Stokkalla Helsigissä. KKK järjesti näytöksiä eri lajeissa ja minun tehtävänä oli esitellä koiratanssia ja olin mukana myös agilitynäytöksissä. Olin samassa tilausuudessa mukana myös viime vuonna, joten tilan pienuus ei tullut yllätyksenä. Mitäköhän se olisi ollut, ehkä 6x5m. Siihen mahtui kaksi hyppyä, puolikkaat kepit ja yksi putki pilarin ympärille. Sonicin koiratanssiesitys mahtui suhteellisen hyvin noin pieneen tilaan. On siis toivoa, että mahdumme myös SM-kehään, joka on vain 10x10m. Suurempaa tilaa silti kovasti toivoisin.
Sponsors
Päivitystauoista johtuen saatte nyt lukea monta uutista kerralla :). Vieläkin joukosta puuttuu syksyn tapahtumia, jotka saattaavat ilmestyä oikeisiin väleihinsä jossain vaiheessa - tai sitten ei. Tästä lähtien olisi taas tarkoitus päivitellä tapahtuma kerrallaan asioita tälle sivulle.
16.02. Agilitykisoissa Masalan kuplassa. Molemmilla jälleen kaksi rataa + extrana kaksi rataa Jepen kanssa. Miia nimittäin laittoi viestiä, että on vähän kipeä ja haluaisinko minä viedä Jeppeä. Mikäs siinä, vastasin ja niin sitä sai muistella minkälaista olikaan ohjata pienen pientä schipperkeä. Ohjasin Jeppeä viimeksi 1,5 v. sitten PiirM kisoissa, minkä jälkeen se siirtyi omistajansa Miian ohjattavaksi. Siihen asti oli tämä pikkuinen sipunarttu ollut minun koulutettavani ja ohjattavani. En uskonut jaksavani kunnolla kisata kolmen koiran kanssa, joten kun Sonic aloitti kisaamisen, sai Miia itselleen omasta koirasta oman kisakoiran. Tässä välissä oli Miiakin innostunut kisaamisesta (vaikka aluksi se häntä vähän hirvitti), joten vaihto oli muutenkin tilanteeseen sopiva.
Nyt kuitenkin siis palasin hetkeksi Jepen puikkoihin ja meidän meno oli ihan jees :). Ensimmäisellä radalla meni hyvin takaakiertoon asti, jossa valitettavasti Jeppe kiersi koko esteen. Minun olisi pitänyt vähän vetää kädellä itseeni päin, kun se oli esteen takana, eikä vain pitää kättä edessäni. Loppu rata meni myös mallikkaasti. Vitonen siis tältä radalta. Harmi sinänsä, sillä ihanneaika alittui kiellonkin kanssa. Hyppyradalla tehtiin sitten virheetön rata, mutta valitettavasti ihanneaika ylittyi 2,42s. Sujuva hyvä rata kuitenkin.
Nekun kanssa meni kisat hienosti! Olen tästä erityisen iloinen, sillä torstain treenit olivat Nekun osalta melkoinen katastrofi. Peräti voitimme ensimmäisen radan! En olisi uskonut, sillä takaakierrossa se meinasi ensin livahtaa selän takaa (muutti mielensä viime hetkellä) ja sen jälkeen oli vähällä mennä puomille putken sijaan. Aikaa ei näihin läheltä piti tilanteisiin silti paljoa kulunut, joten ykköspalli meille :). Hyppyrata meni myös hienosti ja siitä jäi vielä parempi fiilis kuin ekasta radasta. Aika juoksurata ja suht helppo - kepeille vientiään lukuun ottamatta. Tällä radalla Nekku oli 2. Nekusta löytyy vielä poweria.
Tämä päivä ei sitten ollut yhtään Sonicin päivä :(. Ensimmäinen rata oli oikein hieno ja takaakiertokin oli onnistunut, mutta sitten kun oli enää loppusuora jäljellä, livahti Sonic selän takaa puomille A:n sijaan. Kummallista, sillä se ei yleensä koskaan mene selän takaa. Koitin sitten putken kautta uudestaan ja taas puomille. Vielä kerran putkeen ja nyt odotin kunnolla, ettei pääse selän takaa, mutta sitten ammuttiin kepeille. No, vielä kerran putkeen ja hetken epävarmuuden jälkeen syttyi lamppu "Ai Aa:lle! Oisit heti sanonu!" Joskus sitä voi pieni koira olla ihan hukassa. Hyppyradan moka oli sitten varmasti omani. Koko päivä töissä ja viisi rataa takana oli ehkä syönyt potkua juoksusta, enkä kerennyt kepeillä sinne minne piti. Olin vähän liian edessä ja Sonic livahti väärältä puolen sisään. Olisin voinut harkita valssia ennen putkea, jolloin olisin ehtinyt paremmin. En kuitenkaan uskonut tarvitsevani lisää aikaa - väärin tällä kertaa. Muuten sekin oli hieno rata. Ehkä ensi kisat sujuvat meiltä paremmin.
Alkuvuosi on mennyt Nekun kanssa mahtavasti ja Sonicin kanssa on tullut aika paljon virheitä. Katsotaan nyt, muuttuuko suuntaus kummallakaan lähiaikoina.
Onnittelut Sonic 3-vuotta!
5.2. tuli siis 3-vuotta täyteen Sonicin tiimalasissa. Muistan kun Nekku täytti 3, niin ajattelin "Tässä olisi nyt se täydellinen ikä, voi kun se ei koskaan tästä vanhenisi." Vähän samanlaiset ajatukset on nytkin mielessä. Silti ajan kulumiselle ei voi mitään, eikä sitä kannata harmitella. Lisäksi Sonic on sen luontoinen, että voin kuvitella sen vielä 15-vuotiaanakin innoissaan hakevan vinkulelun yhä uudelleen ja uudelleen heitettäväksi :). Sonic tulee olemaan ikinuori koko elämänsä. Vielä se on nuori noin konkreettisestikin - ei enää niin nuori, mutta nuori silti. Saa nähdä, mitä kaikkia saavutuksia sille kertyykään kolmantena elinvuotenaan...
12.1. Valio valio valio
Enkä nyt tarkoita Ingmanin kilpailijaa kuten Hilkka luuli harkoissa ;). Sonicista tuli nimittäin kertaheitoilla FIN & S & EST AVA oman seuran agilitykisoissa! Niille, joille lyhenteet eivät aukea, niin tuo rimpsu tarkoittaa siis, että Sonic on tuore Suomen, Ruotsin ja Viron agilityvalio! Ruotsissa ja Virossa olimme käyneet jo aiemmin voittamassa, joten nyt kun Sonic sai Suomen AVA-arvon, niin samalla sille tulivat nuo Ruotsin ja Viron AVA-arvot. Tuosta Viron AVA:sta en ollut alunperin varma, että jääkö se "odottamaan", mutta ainakin näin minulle väitettiin, kun heidän kennelliittoonsa soitin. Valioitumisen saavuttaakseen pitää koiran voittaa kolme kisaa ylimmässä luokassa ja ensimmäisen ja viimeisen voiton välillä tulee olla vähintään 1 vuosi ja 1 päivä. Tuo maaginen aikaraja tuli täyteen täpärästi viime vuoden puolella, niin että kerkesimme yhden kisan verran sitä tavoitella Itsenäisyyspäivän kisoissa 6.12. Silloinkin pääsimme voittoa lähelle, mutta sitten Sonic valitsi putken puomin sijaan ja hyllyhän siitä seurasi. Nekku sen sijaan näytti, että kyllä hänestäkin vielä potkua löytyy ja voitti sen kisan :).
Omissa kisoissa Sonicin voittorata oli hieno, vaikka ennen viimeistä putkea tulikin vähän mutkaa matkaan. Olisin kyllä voinut kääntää sitä vähän aktiivisemmin parissa kohtaa - ilmassa oli ehkä pientä varmistelua. Haitanneeko tuo kun lopputulos oli juuri se haluttu :). Myös Nekulla oli hieno rata joka riitti 2. sijaan. Nekun linjat olivat monessa kohtaa Sonicia paremmat, vaikka keskinäisen kamppailun voittikin jälleen Sonic. Silti täytyy antaa Nekulle krediittiä, sillä se on tehnyt viime aikoina todella hienoja suorituksia sekä kisoissa, että harkoissa.
Onnittelut Nekku 9v!
Nekku täytti 9-vuotta 2.1., mutta harmaantumisesta ei ole vielä merkkiäkään. Vireystasokin on ennallaan. Agilityssä treenaillaan ja kisataan tämä vuosi vielä aikalailla entiseen tapaan, ellei jotain erityistä ilmene. Muita lajeja en Nekun kanssa ole vähään aikaan treenaillut. Mejää voisi kuitenkin tänä vuonna yrittää aloitella. Nekku varmasti pitäisi siitä, se kun on aina nenä maassa muutenkin ;). Ehkä siitä voisi tulla meidän eläkelaji sitten kun agility jää.
Itse synttäreitä juhlittiin tällä kertaa hyvin vähin herkuin. Nekku oli nimittäin löytänyt uuden vuoden juhlintojen välissä jotain herkkua moskaa pihalta ja sillä oli raukalla vatsa ihan sekaisin. En sitten uskaltanut antaa sille muuta kuin keksejä. Ne kyllä upposivat kovaa tahtia, kunhan paketti saatiin ensin auki. Nekku niin rakastaa pakettien avaamista :). Toivon hartaasti, että sillä on vielä monta tulevaisuuden synttäripakettia avaamatta.
09.12. Talent-finaali
Lisään sivuille jossain vaiheessa artikkelin, jossa kattavammin tietoja finaalista, mutta tässä lyhyesti:
Finaali käytiin suorana ja se aiheutti hieman lisäpaineita. Lava piti saada kuntoon alle kahdessa minuutissa, ja meillä oli vain pari kymmentä sekuntia aikaa päästä oikeaan aloitusasentoon. Vähemmästäkin alkaa kädet hiota. Onnistuin kuitenkin saamaan Sonicin oikeaan asentoon ennen musiikin alkua, huh. Esitys meni suht. hyvin. Olisi se voinut vielä vähän paremminkin mennä, mutta suuria mokia ei onneksi tullut.
Äänestystulosten odottelu olikin ihan helppoa, kun esityspaineet olivat kaikonneet. Pääsimme äänestyksessä kolmen parhaan joukkoon, mikä tuntui todella hienolta :). Voittoa ei tullut, mutta en sitä odottanutkaan. Onnittelut Aleksi Vähäpassille voitosta! Spekulointia siitä kumpi oli toinen, minä vai Saara Aalto on jonkin verran ollut. Minä en oikeaa järjestystä tiedä, eikä sillä ole niin väliäkään. Pääasia, että esitys onnistui.
Tuntuu haikealta nyt kun Talent loppui. Oli se aikamoinen lisäjännityksen tuoja harmaaseen arkeen. Vielä en tiedä, mitä tästä kaikesta seuraa, jos mitään, mutta sen näkee sitten tulevaisuudessa.
11.11. Talent semifinaalit
Semifinaalit tulivat TV:stä 11.11. eli samana päivänä kuin kisattiin PM-titteleistä agilityssä. Näissä mittelöissä Suomeen tuli hienosti paljon mitaleja ja oli hienoa olla katsomossa! Sonic ei ollut niissä kisoissa mukana, mutta meidän kohdallamme ilta huipentui tietoon siitä, että olimme päässeet Talentin finaaliin yleisön äänillä! Olin varautunut siihen, että lähden suoraan PM-kisoista studiolle ja laittelin hiuksia tauon aikana naistenhuoneessa. Itse Talentin kilpailusuoritus oli kuvattu jo etukäteen ja vain tuloslähetys lähetettiin suorana, mutta tämä merkitsi sitä, että meidän piti näyttää täsmälleen samanlaisilta tuloslähetyksessä kuin itse esityksissä. Minulla sattui olemaan aika työläät kiharat päässä esityksessä (koska hobiteilla on kiharat hiukset), niin minun piti sitten jotenkin saada laitettua ne päähän myös PM-kisojen aikaan. Siitä siis johtui se outo frisyyri, joka kummastutti joitain PM-kisapaikalla ;D.
Itse esitys meni oikein mallikkaasti ja ilman virheitä. Olimme saaneet käydä noin viikkoa aikaisemmin harjoittelemassa lavalla. Silloin kyllä huomasi, että on vielä paljon treenattavaa jäljellä. Vielä esityspäivänä kenraalissa sattui yhdessä kohtaa pientä häröä, joka ei yhtään saanut minua levollisemmalle mielelle, mutta varsinaisessa esityksessä Sonic oli aikalailla täydellinen! Lavalta lähtiessä tuntui kuin iso taakka olisi pudonnut harteilta ja aurinko tullut esiin. Esitys onnistui ilman mokia! Tuomaritkin tykkäsivät, eivätkä sanoneet mitään negatiivista :)! Yksi Koivusalon kommentti, jota ei näytetty telkkarissa, jäi huvittavuudessaan mieleeni: "Sini ja Sonic – sehän on melkein kuin gin and tonic!"
Tuloslähetyksessä olin jo vähän rennompi. Lähinnä jännitti se, miltä semifinaaliesitys näyttäisi telkkarissa, ei niinkään lopputulos. Vähän lisäsi jännitystä se, kun kuulin, että minulta kysytään suorassa lähetyksessä kysymys, mutta ihan kunnialla siitäkin selvittiin. Sonic oli kyllä vähän puolikuolleen näköinen sylissä rötköttäessään. Tuloslähetyksen harjoituksissa se yritti monesti työntää päätään kainalooni piiloon ja minun piti vähän kamppailla asiasta sen kanssa. Ei sentään yrittänyt samaa suorassa. En kyllä oikeasti osannut olettaa, että pääsisimme finaaliin. Semit menivät sen verran hyvin, että oletin meidän pääsevän top 4:seen, mutta sen enempää en tiennyt (arvasin kyllä Santerin pääsevän jatkoon). En ollut edes nähnyt kaikkien esityksiä, sillä meitä ei päästetty katsomoon ennen omaa vuoroamme. Olin kyllä todella iloinen jatkoon pääsystä, mutta samalla hiukan huolissani. Emme olleetkaan vielä selvinneet kokemuksesta kunnialla loppuun ja nyt meidän pitäisi vielä esiintyä suorana! Älkää ymmärtäkö väärin, toivon silti kovasti jatkoon pääsyä! Joten kiitos siis vielä kaikille äänestäjille! Meillä selvästikin on faneja :).
07.10. Agilitykisat Purinalla Helsingissä. Tarjolla oli yksi agilityrata ja yksi hyppäri. Samalla kisattiin Helsingin piirimestaruuksista, mutta itse en kuulu sen piirin alueeseen, joten ihan tavalliset kisat minulle. Oli silti hauska testata, mihin oma sijoitus olisi riittänyt mestiksissä. Nekun ensimmäinen rata oli vitonen. Se yritti mennä puomille keppien sijaan, mutta sain sen käännettyä sieltä pois. Tästä ei tullut vielä virhettä, mutta keppien aloittamisesta väärältä puolelta sen sijaan tuli. Muuten radassa oli hyvä fiilis ja menemisen makua.
Sonicin agilityrata oli loistava ja riitti voittoon! Voitto ei irronnut helpolla, sillä todella upeita ratoja oli monella muullakin. Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa, miten Sonic käyttäytyy kontakteilla uudella systeemillä. Se oli selvästi nopeampi, mitä toivoinkin. Nyt edetään tällä uudella mallilla, jota olen jo pohjustanut treeneissä. Uudessa mallissa en sano sille "ota"-käskyä ollenkaan, vaan pelkästään "tule"-käskyn. "Ota"-käskyn sanon vain jos todella pysäytän sen kontaktille. (Näitä pysäytyskisoja pitää ottaa silloin tällöin.) Vanhassa mallissa sanoin ensin aina "ota", sitten "tule". Olen yrittänyt järkeillä uuden systeemin niin, että jos en sano mitään, se saa juosta kontaktin läpi, jos sanon, pitää pysähtyä. Samaa mallia käytän TOKO:n luoksetulossa. Näin se ei koskaan tiedä, milloin sen pitää pysähtyä, eikä voi silloin ennakoida hidastaen yhtä helposti.
Nekun hyppäri oli hieno, eikä jääty paljoa voittajasta. Tiukassa kisassa sijoituttiin kuitenkin vasta 4., mutta olin aikaan oikein tyytyväinen. Tältä radalta odotin suurempaa eroa kärkeen, mutta pysyimmekin mainiosti vauhdissa mukana. Voittajalle hävitiin 1,45 s., mutta toiseen sijaan jäi vain 0,16 s. Sonicin hyppäri oli upea ja voitettiin myös toka rata! Sonic olisi täten voittanut myös Helsingin Piirinmestaruuden ylivoimaisesti (Uudenmaan piirinmestaruudenhan se jo voitti). Näistä kisoista jäi syystäkin tosi hyvä fiilis :).
03.09. Talent-kuvaukset
Käytiin tänään Sonicin kanssa Talent-ohjelman kuvauksissa esittämässä koiratanssia. Päivä oli super pitkä. Aamulla klo 9. piti olla Hesan keskustassa, josta lähti tilausbussi kuvauspaikalle Itäkeskuksen lähelle. Lyhyen briifin jälkeen odoteltiin, naposteltiin leipiä ja odoteltiin vähän lisää. Meidän harjoitusvuoro oli viimeisenä vasta joskus neljän maissa. Harjoitukset menivät kohtuu hyvin, vaikka totesinkin näyttämön muovialustan olevan aika liukas ja tilan hieman nafti. Saimme kuitenkin mattoalustan käyttöön ja uusi yritys sujui jo vähemmällä sutimisella. Sitten taas odoteltiin ja odoteltiin kunnes viimein n. klo 22. illalla oli meidän vuoro esiintyä - illan viimeisinä. Pihalla olleessa esiintyjien teltassa alkoikin olla jo aika koleaa ja harvat vielä paikalla olleet esiintyjät kerääntyivät lämmittimen ympärille. Juuri meitä ennen esiintyi nuori laulaja Emmalotta, jonka äidin kanssa yhdessä naureskeltiin, että lapset ja eläimet viimeisinä, hyvä hyvä. Onneksi Sonic on luonteeltaan sellainen energiapakkaus kuin on, eikä se ollut yhtään väsynyt. Minä sen sijaan olin jo aika naatti, mutta ainakaan en jaksanut enää jännittää ollenkaan. Esitys meni todella hyvin ja kaikki liikkeet onnistuivat ajallaan :). Myös yleisö eli hienosti mukana, mikä ei onneksi häirinnyt ollenkaan Sonicin keskittymistä. Ei se ollut tilanteesta moksiskaan. Ihana karvapalloni :). Kaiken kaikkiaan päivä oli pitkä, mutta kokemus todella hieno. Bonuksena tuomarit päästivät meidät vielä jatkoonkin.
Sami Saikkosen kommentit menivät jotakuinkin näin: "Te noudatatte kaikkia lava- ja sirkusesiintymisten periaatteita." Minä sitten kysyin onko se hyvä vai huono asia. Saikkonen vastasi: "Jaa-a." ja siirsi vuoron Katja Ståhlille, joka sanoi suunnilleen seuraavaa: "Jaaha, ai siirrät vastuun. Toivottavasti siitä ei lopu ikinä patterit! Sehän ei voi olla aito - kaikkihan me se tiedetään! Itsekin lemmikkieläimen omistavana ymmärrän millainen työ vaaditaan, jotta saa koiran toimimaan tuolla tavoin. Upea esitys ja sitäpaitsi siinä oli vielä koreografiakin." Timo Koivusalo jatkoi siihen vielä: "Tämä on aivan järjetön ohjelmaformaatti!" Tuota on paha haukkua - niin pitää aina muistaa sanoa koirien yhteydessä." (Hän sanoi muistaakseni vielä jotain muuta, mutta en valitettavasti muista enää mitä.) Lopuksi Saikkonen totesi "Kaikkien merirosvojen ja merirosvojen koirien puolesta tervetuloa jatkoon." Katja Ståhl vielä varmisti asian: "Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta menkään vaan jatkoon."
You haven't seen the last of us - niin sanotusti. Jatkoa seuraa.
26.08. Käytiin kisailemassa JAU:n kisoissa Järvenpäässä yhteensä 6 starttia. Molemmilla oli kaksi agilityrataa ja yksi hyppyrata. Agilityradat meni tosi hienosti. Kaksi nollaa kummallekin. Sijoitukset jakautuivat seuraavasti: Nekku, 2. ja 5., Sonic 2. ja 2. Nekun radat oli sujuvia ja nopeita, vaikka yksi kova käskytys vaadittiinkin. Sonicin radat oli jälleen monta sekuntia Nekkua nopeampia (vaikka otin kontaktit tarkasti), mutta kun Frodo oli medeissä kisaamassa, piti tyytyä kakkostiloihin. Olin erityisen tyytyväinen Sonicin A:n suorituksiin. Se tuli todella nopeasti alas asti. Keinutkin oli jo parempia. Hyppyrata ei sitten onnistunut kummankaan kanssa. Nekku pääsi jopa yhden esteen ennen hyllyä. Sarjaeste (se vanhan mallinen) oli tokana ja Nekku viipotti suoraan B-osalle. Rataa ei saanut jatkaa loppuun, joten maali kutsui. En vieläkään oikein ymmärrä, mikä siinä meni pieleen. Informaatiokatkos minun ja Nekun välillä. Sonicin kanssa päästiin sarja läpi, kunnes pituuden palikka kaatui. Saatiin lisäksi yks kielto kun Sonic hassusti luuli, että ollaan menossa kepeille eikä hypylle. Kokonaissaldo kisoista oli silti hyvä. Joku rata ois tietty ollu kiva voittaakin, kun kerta tehtiin mallikkaita ratoja, mutta ehkä ensi kisoissa.
18.-19.08. Kisat Tallinnassa
Kauan sitten, eli keväällä ;), tuli puheeksi Nadjan kanssa, että Tallinnassa olisi tarjolla melkoinen paketti koiratapahtumia elokuussa samana viikonloppuna - näyttely, agilitykisoja ja Viron ensimmäinen koiratanssikisa. Nadja kysyi minua mukaan samaan kyytiin ja minähän otin kutsun vastaan :). Olin itse asiassa viime vuonna samoissa kisoissa mukana agilitypuolella. Sonic nousi silloin kakkosluokkaan :). Siitäkin on jo pieni ikuisuus. Tällä kertaa aioin ottaa matkasta kaiken irti ja ilmoitin molemmat koirat kaikkeen mahdolliseen, paitsi näyttelyyn pelkästään Sonicin. Luvassa olisi siis kahdeksan agilitystarttia, kolme koiratanssiesitystä ja yksi kauneuskilpailu - ihan tarpeeksi yhdelle viikonlopulle.
Laivamatka meni ilman mitään ongelmia ja paikallekin löydettiin suht kivuttomasti. Lauantaina oli luvassa kaksi agilitykisaa ja päivän päätteeksi koiratanssia. Agilitypuolella tuomarina oli latvialainen Peteris Akimovs, joka tuntui olevan kovin ihastunut uuteen sarjaesteeseen. Se nimittäin löytyi jokaisen luokan jokaiselta radalta molempina päivinä. Tulipahan ihan kunnolla treenattua sitäkin. Nekun ensimmäinen rata tuotti vitosen, kun edellisten hyppyjen pienien vaikeuksien jälkeen kepeille meno epäonnistui. Sonicin kanssa selvittiin siitäkin kohtaa ja tehtiin nolla voittoaikaan :)! Otin Piirimestaruuskisoista viisastuneena puomin ja A:n loppuun asti, ja Sonic oli niillä hivenen epävarma, tai sitten minä vain hermoilin, mutta olimme silti nopein pari. Toinen rata oli hyppyrata, joka päättyi Nekun kanssa hyllyyn, kun putki kutsui pussia enemmän. Sain sen jo kääntymään sieltä pois, mutta ohjasin sen sitten sinne takaisin. Vahingossa jopa käskytin sille "putki!" Hienosti totteli :p. Sonic paukutti hienon nollan ja saimme jo toisen voittomme samana päivänä! Hyvä jätkä :)!
Sitten olikin vuorossa koiratanssia. Olin ilmoittanut Nekun ja Sonicin Novice-luokkaan (toinen luokka), koska ajattelin sen suunnilleen vastaavan Suomen AVO-luokkaa. Nekku ja Sonic olivatkin sitten ainoat koirat siinä luokassa, joten vaihto piti suorittaa aika lennosta. Tätä etukäteen hieman uumoillen tein molempien kanssa esitykset Pirates of the Caribbean -musiikin tahtiin. Näin säästyin esitysvaatteiden vaihdolta. Nekulla oli siis sen vanha ohjelma ja Sonicilla ihan uunituore ensimmäistä kertaa esitettävä ohjelma. Sonicin vuoro oli ensin ja se esiintyi todella mahtavasti! Se totteli kaikki käskyjä heti ja täysin empimättä. Ainut hieman vähemmän mallikas kohta esitykseen tuli siitä kun tila meinasi loppua kesken ja piti keksiä siihen kohtaan joku muu vaihtoehto. Omat ajoitukseni onnistuivat erinomaisesti ja loppuhuipennuskin osui ihan nappiin. Upeasti mennyt esitys kaiken kaikkiaan. Nekun kanssa esiintyminen ei sen sijaan meinannut oikein onnistua. Neidillä oli vähän omia mielipiteitä siitä, mitä siellä kehässä oikein tehdään, eivätkä ne aina menneet yksiin suunnitelmieni kanssa. Suurin osa ohjelmasta meni silti hyvin. Olisi pitänyt harjoitella sen kanssa enemmän. Toisaalta Nekku saattoi ottaa vähän nokkiinsa siitä, että esiinnyin Sonicin kanssa ensin. Yllätys yllätys Sonic voitti ja Nekku oli 2. :). Osallistuin Sonicin kanssa vielä Fun-luokassa ryhmäesitykseen, jossa olivat lisäksi mukana Nadja sheltti Pandan kanssa ja Vuokko kleini Sindan kanssa. Se esitys olikin "just for fun", koska Fun-luokan ohjelmia ei arvosteltu mitenkään. Järjestelyt olivat kaiken kaikkiaan oikein hyvät. Kehä oli kooltaan 15x15 metriä. Katsojille oli tarjolla hyvät paikat stadionin katsomosta ja kaikille riitti istumapaikkoja. Musiikin toisto hoidettiin erinomaisesti ja tuomarit olivat todella nopeita arvosteluissaan. Tämä tarkoitti valitettavasti myös sitä, että arvosteluissa ei ollut sanallisia kommentteja. Yhdessä Sonicin lapussa luki kuitenkin "Super!!!" Palkinnot menivät minusta hassusti, sillä Nekun kanssa sain ison jännän maljakon, mutta Sonicin kanssa pelkän sateenvarjon(?). Nadja sai Pandan kanssa Beginners-luokassa palkinnoksi optisen hiiren, jollaisen minäkin olisin mielelläni ottanut :p.
Sunnuntaina oli vuorossa KV-agilitykisa, josta Nekulla oli mahdollisuus hankkia toinen vaadittava CACIAG Kans AVA -arvoa varten. Virossa KV-kisa menee hassusti niin, että yhteistuloksen perusteella jaetaan palkinnot, mutta CACIAG jaetaan pelkän agilityradan mukaan. Ensin oli hyppyrata, josta sain Nekun kanssa hienon nollan, jolla sijoituimme 2. Sonic sai tällä kertaa vitosen, kun ryhdyin kääntämään sitä liian aikaisin hypyltä kepeille ja seurauksena oli kielto (tuomarin pitkän mietinnän jälkeen).
Ennen toista agilityrataa, piti Sonic puunata hienoksi näyttelykehää varten. Vaikka olenkin käynyt jo aika monessa näyttelyssä, ei minulle vieläkään ole täysin selvää, missä välissä minun pitää mennä kehään ja mitä teen siellä ollessani. Sonic esiintyi kuitenkin hyvin ja sai melko hyvän arvostelun ja palkinnoksi EH:n. Se riitti meille ja yksi tavoite oli jälleen saavutettu. Halusin lähinnä saada sille tarvittavan tuloksen Kans AVA -arvoa varten ja sen piti olla intti-näyttelystä. Tarvittavat tulokset on nyt saatu, eikä Sonic taida päästä näyttelyihin uudestaan ihan lähiaikoina. Mahtaa sitä harmittaa, se kun niin rakastaa sitä puunausta ;). Täytyy kyllä sanoa, että tämän israelilaisen tuomarin näkemys ihannesheltistä ei mennyt aivan yksiin oman näkemykseni kanssa, mutta sellaista se elämä näyttelyareenoilla on.
Medit pääsivät agilityradalle ennen minejä. Tein Sonicin kanssa oikein hienon radan ja otin kontaktit jälleen loppuun asti. Keinu oli vähän hidas. Ehkä se vähän varoo sitä PiirM-kisojen jälkeen. Tästä huolimatta olimme voittajia ja Sonic sai jo toisen CACIAGinsa! Harmi vain, ettei edellisen saamisesta ole kulunut vielä vuotta. Nyt se on tavallaan pelkkä ekstra, mutta hieno saavutus silti :). Ylläribonuksena Sonic voitti myös koko KV-kisan vitosella, kun kukaan ei tehnyt kahta nollaa.
Nekun kanssa yritin parhaani, jotta olisin saanut sille sen puuttuvan CACIAGin. Jäimme kuitenkin nopeasta ja hienosta nollasta huolimatta kolmansiksi. Meidän olisi pitänyt olla toisia, sillä voittaja oli jo Kans AVA. Ykköset, eli MM3-pari Svetlana Kreslina ja sheltti Fly, voittivat itse asiassa kaikki minien radat upeilla nollilla. Mahtavaa katsottavaa! Agilityradalla hän sai toisenkin shelttinsä Kviklin kulkemaan huippu vauhtia ja niin Nekun oli tyytyminen kolmanteen sijaan. Sinänsä tyhmää, sillä Suomen säännöillä Nekku olisi saanut CACIAGin, koska olimme yhteistuloksissa Kvikliä nopeampia sijoittuen 2. Ei siis napannut tälläkään kertaa. Katsotaan, josko me käymme vielä jossain ulkomailla yrittämässä uudemman kerran.
Siihen loppui Tallinnan taru. Hienosti mennyt reissu kaiken kaikkiaan - varsinkin Sonicin kanssa. Jätkähän voitti kaiken, paitsi näyttelyn! Ei paha!
Pahoitteluni, harvalukuinen yleisöni, että en ole päivittänyt sivuja pitkään aikaan. Kone hajosi tässä välissä ja sen korjauttaminen kesti kesälomien takia monta viikkoa. Nyt olen kuitenkin taas langoilla. Alla selostuksia menneistä tapahtumista. Teen varovaisen lupauksen, että päivitän syksyllä sivuja ahkerammin. Mitäs muutakaan tekemistä yliopistolla voisi olla ;)?
05.08. Uudenmaan Piirimestaruuskisat on agilityn osalta jälleen käyty. Nekku sai valitettavasti ensimmäiseltä radalta hyllyn, joten sen osalta kisa oli siinä. Välistäveto epäonnistui, kun sain sen kyllä tulemaan välistä (kovan työn jälkeen - korvat oli vähän hukassa), mutta en saanut sitä enää kääntymään takaisin hypylle, vaan se kiersi sen kokonaan ympäri ja hyppäsi väärään suuntaan. Omistuinen ohjaustulkinta sen osalta, mutta eipä omakaan ohjaus ollut ihan priimaa. Sonicin korvat sen sijaan on aina auki ja selvittiin tuosta kohtaa, kuten muustakin radasta virheittä ja oltiin 2. heti Anun ja Viiman jälkeen. Hyppyradalla Nekku oli taas hereillä ja tehtiin nolla. Väärä putkenpää oli kyllä Nekun mielestä aika kutsuvasti reitin varrella, mutta sain sen lopulta kääntymään sieltä pois. Sijoituksemme oli tällä radalla 4. Sonicin kanssa kisattiin vielä PiirM-tittelistä. Ei kyllä tehty parasta mahdollista rataa, mutta nolla saatiin, sijoitus 5. Piirimestaruuskisassa Viiman hyllytettyä aika riitti voittoon! Sonic on nyt siis myös tuore Piirimestari :)!
Päivän päätteeksi kisattiin vielä joukkuekisat. Nekun kanssa tehtiin vitonen sen kierrettyä väärälle puolen estettä. Vähän taitaa olla ote kateissa sen kanssa. Sonicin kanssa sen sijaan innostuin kontakteilla aivan liikaa. A:lta se lähti ilman lupaa, kun en yhtään vahtinut sitä ja sitten keinulta tultiin alas ennen aikojaan, kun jarrutus oli siltä myöhässä. Näitä keinuja tehtiin parit viime syksynä. Puomi oli sentään ihan ok. Ajelin sitten kisoista suoraan hallille treenaamaan kontakteja - lähinnä omaa toimintaani niillä. Kaikki kesän tärkeät kisat, joissa olen päästänyt sen kontakteilta aina vain aikaisemmin pois, alkavat nyt näkyä suorituksissa. Vielä ollaan suht hyvällä mallilla, mutta nyt on ihan pakko alkaa ottamaan kontaktit loppuun asti joka kisassa, muuten mennään vain takapakkia. Alkaa nähtävästi vauhdin hurma mennä ohjaajan päähän.
04.08. Kisattiin tänään omissa agilitykisoissa KKK-hallilla. Nekku teki oikein mallikkaan nollan ja sijoittui 2. Mielelläni soin Saukon Marille ja kleini Otolle heidän ensimmäisen nollavoittonsa. Hyvä Mari :)! Sonic teki myös nätin radan, mutta tiputti yhden riman, joten ei palkintoja sille tällä kertaa. Huomenna kisataankin Piirimestaruuskisoissa.
21.-22.07. Tämän vuoden MM/PM-karsinnat on nyt sitten taas käyty. En päässyt edelleenkään joukkueeseen, mutta lähellä se oli kummankin kanssa. Lauantai alkoi todella hyvin, kun sekä Nekku, että Sonic tekivät hienot nollat. Nekku oli 8. Ja Sonic voitti, mikä oli minusta tietysti mahtavaa! Toinen rata tuotti molemmille hyllyt samassa kohtaa, eli mentiin putkeen puomin sijasta. En ole kyllä noin inhottavaan kohtaan törmännyt pitkään aikaan. Ei siinä voinut oikein muuta kuin toivoa parasta – tai heittää noppaa. Siitä radasta olisi kyllä voinut kerätä hyvät pisteet. Ainakaan en ollut ainoa joka siinä hyllytti. Onneksi sentään matka jatkui ensimmäisen radan onnistumisten myötä.
Sunnuntaina karsintojen kolmas rata tuotti Nekulle vitosen. Rontti jätti kepit kesken. En ollut siitä kovinkaan happy, mutta minkäs teet. Päästiin sentään hyllyttä maaliin, joten kisat jatkuivat. Sonicin kanssa sen sijaan tehtiin upea nolla ja voitettiin rata! Mieletöntä! Neljännellä radalla pääsin Nekun kanssa jälleen yhteisymmärrykseen ja nollahan siitä seurasi. Hyvä hyvä! Molemmat olivat näin ollen mukana taistelussa. Sonic teki myös aivan upean radan, mutta mutta... Sain hieman liian kovalla käskytyksellä ja liian aikaisella käden vaihdolla sen tulemaan kahden hypyn välistä, mistä seurasi kielto. Onneksi sain sentään tilanteen korjattua ilman hyllyä. Arvokkaat pisteet menivät kuitenkin sivusuun. Viimeinen rata meni Nekun kanssa hyvin, vaikka puomi olikin vähän hidas. Teimme nollan ja lopullinen sijoituksemme oli tänä vuonna 7. Näin ollen uusimme parhaan sijoituksemme. Hyvä juttu. Sonicin kanssa teimme viimeisellä radalla myöskin hienon nollan. Aika ei kuitenkaan riittänyt joukkuepaikkaan. Lähellä se silti oli – hyvin lähellä. Menetin muihin nähden aikaa, kun otin kontaktit liian tarkkaan, monien muiden vain hipaistessa niitä (jos sitäkään). Lopullinen sijoituksemme oli 6. Se on tähän asti paras sijoitus minulle ja todella hieno debyytti Sonicille. Ainahan se vähän harmittaa, jos pääsee oikein lähelle, mutta jää nuolemaan näppejään. Silti en voi kuin olla todella tyytyväinen suoritukseemme :). Ensi vuonna taas uusi yritys. PM-kisoihin ollaan toinen varalla, joten paras olla valmiina, jos kutsu sattuisi käymään.
06.-08.07. Agirotuun Vöyrille lähti seuran puolesta oikein bussilastillinen ohjaajia ja koiria. Bussimatkat on aina kivoja, jos ne saa viettää hyvässä seurassa :). Kolea ilma ja joka paikkaan tunkeva tihkusade olivat vallitsevia sääoloja koko reissun ajan. Kisojen saldo oli Nekun kohdalla oikein hyvä. Alku ei tosin ollut paras mahdollinen. Saimme perjantaina ensimmäiseltä KV-radalta vitosen, kun Nekku jätti yllättäen kepit kesken. Toinen KV-rata olikin sitten hieno nolla. Lauantaina olisimme sijoittuneet AvoSM:ssä viidensiksi, jos kisajärjestäjät eivät olisi sekoilleet aikojen kanssa. Nekku teki karsintaradalla hienon nollan, mutta sen ajaksi merkittiin10 s. enemmän, kuin mitä se oikeasti oli. Virhettä ei myöskään suostuttu korjaamaan, vaikka tiedän monta tapausta, joissa tuollainen virhe on korjattu jälkikäteen. Tämän myötä Nekku ei pääsyt finaaliin mukaan. Tylsää :(. Menin kuitenkin sen kanssa nollakoirana ja teimme hienon nollaradan, jolla olisimme siis olleet 5. Sunnuntaina agirotujoukkueessa teimme myöskin nollan ja meidän joukkue voitti minikilpailevien sarjan :)!
Sonicin saldo olikin sitten Nekkua virherikkaampi. KV-kisan ensimmäinen rata oli vitonen Sonicin tähdättyä keppien kakkosväliin. Muuten selvisimme vaikeasta radasta todella hienosti. Toinen KV-rata toi meille kympin, joten ei siitä sen enempää. Lauantain AvoSM karsintarata oli hieno nolla, jolla sijoituimme 4. Finaalissa saimme kuitenkin vitosen keppien aloitusvirheen myötä. Lauantai päättyi onnettomuuteen, jossa Sonic lensi liukkaalta A:lta melkein harjan korkeudelta voltin myötä selälleen alas. Pahalta näyttänyt ilmalento ei kuitenkaan onneksi johtanut loukkaantumiseen. Huh! Sunnuntaina Open Class -rata toi sitten meille nollan ja voiton :). Joukkueradalla sitten mentiin jälleen keppien kakkosväliin. Tiedossa olisi siis kunnon keppisulkeiset ennen karsintoja.
19.06. Mielettömät agilityn SM-kisat takana!!!
Lauantain SM-joukkuekisat
Omat kisani alkoivat minijoukkuekisalla, jossa Nekku oli vuorossa ensimmäisenä meidän joukkueesta. Ihan parasta mahdollista rataa ei tehty ja puomilla tuhraantui aikaa liian aikaiseen jarrutukseen, mutta tehtiin nolla ja sehän on joukkuekisassa se pääasia! Anu ja Pirre tekivät seuraavina 15, mutta sitten Miia ja Pyry tykittivät koko kisan nopeimman nollan ja pistivät tilanteen jännittäväksi! Hanna ja Nappi saivat valitettavasti finaalissa vitosen, mutta minijoukkue oli silti hienosti 9. ja tälläkin tuloksella oli myöhemmin suuri vaikutus erääseen toiseen saavutukseen, josta alempana lisää.
Medien joukkuekisassa meidän joukkue voitti SM-KULTAA!!!! JEEEE!!!! Jari ja Hugo aiheuttivat kyllä meille muille jännitystä hyllyttämällä ensimmäisellä kierroksella, mutta Nina ja Urkki tekivät vuorollaan hienon nollan, joten peli oli vielä täysin auki ennen Sonicin vuoroa. Meidän rata onnistui tosi hyvin yhtä pyörähdystä lukuun ottamatta, mutta aika oli silti huima ja mikä tärkeintä tehtiin nolla!! Anu ja Viima hoitivat homman kotiin finaalissa ja tekivät aivan mielettömän hyvän radan!!! Tulokset olivat selvillä ja samppanja kuohui (ja rampautti Jarin sormen, hups.)! HYVÄ MEIDÄN JOUKKUE!!!! Yksilöittäin katsottuna Viima tykitti kaikista koirista toiseksi nopeimman ajan ja Sonic oli kolmanneksi nopein. Voitto oli siis todella ansaittu!
Päivän päätteeksi KKK:n maksitkin pärjäsivät joukkuekisassa pitkästä aikaa ja tulivat hienosti kolmella nollalla kolmansiksi! Onnittelut myös heille! Tämän hienon tuloksen myötä KKK voitti myös seuramestaruuden!!! HYVÄ ME!!!!
Kuvaaja: Miia Laaksonen
Tänä vuonna medit aloittivat yksilökisat hyppyradalla samaan aikaan maksien kanssa aamulla. Keppikulma koitui monelle parille kohtalokkaaksi joko virheen tai tuhraantuneen ajan myötä, mutta Sonic ohjautui sisään aivan viivasuorasti. Rata meni muutenkin aivan suunnitelmien mukaan ja tehtiin upea nolla jolla oltiin kolmansina ennen finaalia!!! Jännittävää! En ollutkaan koskaan päässyt starttaamaan niin lopusta.
Seuraavaksi oli Nekun vuoro mennä hyppikselle. Minien radalta löytyi upouusi sarjaeste, jota monet tahkosivatkin sitten lämppäreillä. Piti minunkin sitä vielä käydä koittamassa ja hyvin se sujui. Ilman huolia siis radalle. Valitettavasti meidän kohtaloksi koitui jo toka hyppy, josta putosi rima. Ei siis irronnut finaalipaikkaa meille. Muuten rata oli siisti nolla, vaikkakin pientä hiomista vailla ja oltaisiin oltu 8. ilman rimaa. No, noita sattuu. Rimat ei kyllä Nekulta tipu kuin äärimmäisen harvoin. Toivottavasti tuossa tuli sitten kesän rimakiintiö täyteen ;).
Jännittävä medien finaalirata oli vuorossa ja me ihan joukon hännillä starttaamassa. Radan alussa oli ehkä vaativin kohta, jossa piti kuljettaa koira hyppyjen välistä. Meitä ennen olivat jo Rauno ja Leija tehneet hienot pohjat ja Tilda ja Jetti pistäneet vielä paremmaksi. Varaa hidasteluun ei ollut. Alku sujui oikein hyvin ja tehtiin todella mahtava rata, jolla lyötiin taululle uusi pohja-aika!!! Hyppyradan jälkeen johtaneet Sami ja Luka pitivät paikkansa, mutta me saatiin HOPEAA!!!! JEEEEE!!!!! Palkintojen jaossa saatiin jo toiset samppanjat niskaan kiitos ruiskuttaja Juhan ja skaffaaja Lissun. ISO KIITOS kaikille meitä kannustaneille ja onnittelijoille! Kiitos myös kirkkisläisille viihdyttävästä seurasta kuten aina!
Ei voi kuin todeta, että Sonic on aivan uskomaton koira!! Vuosi sitten ei oltu vielä edes ykkösissä, kun ei ollut kisaikä täynnä ja nyt ensimmäisistä SM-kisoista saatiin kaksi arvokisamitalia!! Sonicilla on siis jo neljä SM-mitalia ennen 2,5-vuoden ikää! Voi hurja!!
Kuvaaja: Marjo Uimi
05.06. Perjantaina ja viikonloppuna kisailtiin agilityssä ihan urakalla. Perjantaina omissa kisoissa tuli Nekun kanssa tehtyä kymppi ja vähän ajasta päälle. Ajoitus oli vähän pielessä ja Nekku livahti hypyn ohi. Ihmeekseni ei hypännyt sitä väärään suuntaan. Toinen virhe saatiin kun lähti vähän mopo käsistä A:n jälkeen ja megakaarroksen jälkeen mentiin taas hypyn ohi. Oli tarkoitus valssata A:n jälkeen, mutta jäinkin vahtimaan kontaktia ja sitten olikin jo myöhäistä. Sonic teki puolestaan tosi nätin radan ja sijoituttiin toiseksi Hipon jälkeen. Olin sen suoritukseen oikein tyytyväinen. Ritvan rata ei ollut mikään piece of cake, mutta hienosti selvittiin siitä.
Lauantaina ja sunnuntaina oli vuorossa Stadi Gamesit. Olin ilmoittanut molemmat la vain agiradalle. Nekun kanssa selvitettiin tulevan MM-tuomarin rata oikein hyvin ja voitettiin :)! A:han en ollut yhtään tyytyväinen, mutta tarkoituksena olikin katsoa, voinko tehdä SM-kisoissa juoksu A:n. En voi! Niin naftiksi kontaktin otto jäi. Sonicin kanssa selvittiin radasta myös erittäin hyvin ja tultiin kolmansiksi :). Vähän tuli kaarrosta ennen keinua, kun putki veti puoleensa, vaikka oltiinkin jo tultu sen ohi. Sonicinkaan A:han en ollut aivan tyytyväinen, koska se lähti sieltä ilman lupaa, mikä on tosi harvinaista.
Sunnutaina puolestaan molemmat kisasivat kaksi rataa. Tämä ei sitten ollut yhtään meidän päivä :(. Molemmat hyllyttivät ensin Miian agiradan ja hyppäriltä molemmille femmat. Nekku käyttäytyi molemmilla radoilla tosi oudosti ja teki ihan ihme esteiden ohituksia yms. Pistetään väsymyksen piikkiin, josta aiheutui keskittymisen herpaantumista. Nyt Nekku saakin levätä agista ennen SM-kisoja. Käyn varmaan kerran vielä treeneissä ennen niitä ja sitten otetaan ihan iisisti.
Sonicin radat olivat sunnuntainakin tosi hyviä, mutta agiradalla se pääsi just ja just livahtamaan hypyn väärälle puolelle ja siitä hyl. Olin itse himpun liian aikaisin sitä kääntämässä. Pysäytin sen sitten kaikille kontakteille ja ne oli nyt oikein nättejä. Hyppyradalla saatiin nopein aika, mutta okserin rima tippui. Sonic räpiköi siinä oikein urakalla ja tuli taas vähän turvalleen alas. Ei onneksi käynyt kuinkaan. Tuo oli (jos ei muisti petä) sen ensimmäinen riman pudotus kisoissa, joten nou hätä. Nuita sattuu. Seuraavaksi kuonot kohti SM-kisoja, joissa molemmat koissut on mukana sekä joukkueissa, että yksilö skaboissa.
Create a free website at Webs.com