Isäntä
Hetan kaverina elää Saku, joka määrää kaapin paikan tässä ystävyyssuhteessa. Saku on isäntä talossa. Saku elää maalaiskissan elämää, kulkee vapaasti sisällä ja ulkona, metsästää myyriä ja saa rapsutuksia aina kun vierelle sattuu. Vaikka Saku ei siedä muita kissoja reviirilleen, niin Hetan se otti avosylin vastaan.
Kissaan tutustuminen on ollut oma elämyksensä. Kissa tekee mitä haluaa, silloin kun haluaa ja sitä ei voi käskeä millään tavoin. Joskus pakottavissa tilanteissa olen onnistunut lahjomaan Sakua herkuilla, mutta silloin täytyy käyttää järeitä aseita eli rajoitetussa saannissa olevia superherkkuja. Toisin kuin Heta, Saku osaa olla myös sylikissa. Silloin kun sattuu huvittamaan, hyppää Saku syliin siliteltäväksi ja se palkitsee paijaajansa kovalla kehräyksellä. Sakua on kuitenkin turha yrittää ottaa syliin, jos se ei sitä halua.
Jos kissaa ei voi käskeä, niin kissa osaa ainakin käskeä ihmisiään. Sakulla on keinonsa saada, mitä haluaa. Kun kissa ilmestyy viereen naukumaan käskevällä sävyllä, niin ihminen nousee ja seuraa kissaa, joka näyttää tien ruokakupille tai ovelle. Jos kissan kanssa haluaa elää, niin hyppyytykseen on vain sopeuduttava. Ei taida itsenäiseen ulkokissan elämään tottunut kissa viipyä pitkään maisemissa, jos palvelu ei pelaa.
Saku on taitava myyräkannan harventaja, mutta välillä saaliiksi joutuu muutakin. Onneksi Sakun reviiri ei ole suuren suuri, joten lähimetsän eläimet saavat olla rauhassa. Sielultaan Saku on ulkokissa ja kesällä se käy sisällä vain välillä ottamassa tirsat. Talvisin lempipaikka on uunin päällä lämpimässä. Kylmien pakkaspäivien varalle Sakulla on ulkona myös oma pieni lämmitetty koppi, johon voi paeta pakkasta, jos isäntäväki on poissa.
|
|