Agility
Agility on koirien vauhdikas esteratakilpailu, laji josta
parhaimmillaan nauttii sekä koira että ohjaaja. Se on avoin harrastus-
ja kilpailulaji kaikille koirille rotuun katsomatta, myös
sekarotuisille. Samojedi soveltuu agilityyn erittäin hyvin, onhan se
ketterä ja nopeakin.
Agilityssa koira suorittaa
ohjaajan juostessa ja ohjatessa vierellä radan, joka koostuu noin 20
esteestä, sisältäen hyppyesteitä, putken, umpitunnelin, pujottelukepit
ja kosketuspintaesteet A:n, puomin ja keinun. Niillä koiran on osuttava
vähintään yhdellä tassulla eri väriseksi maalattuun ns.
kontaktipintaan. Jokaisessa kisassa rata on erilainen jonka kisan
tuomari tekee. Rata suoritetaan tuomarin määräämässä järjestyksessä,
esteet ovat numeroitu 1-20. Ohjaajilla on ennen omaa suoritustaan aikaa
tutustua rataan 5 minuutin ajan.
Agilityn alkeita ei kannata
lähteä yksin harjoittelemaan, vaan parempi on mennä Agilityseurojen
alkeiskurssille, jossa asiantunteva kouluttaja neuvoo esteiden oikeat
suorittamistavat ja ottaa huomioon koiran turvallisuuden esteillä.
Sitten kun koira osaa esteet ja olet oppinut sitä ohjaamaan, niin voit
harjoitella itsenäisestikin. Alusta lähtien koiralla on oltava
peruskoulutus hallinnassa, koska koira kulkee radalla vapaana. Ihan
pentua ei kannata agilityyn harjoittaa vaan on parempi odottaa että se
saa kasvaa rauhassa ja aloittaa vasta kun koira on noin vuoden ikäinen.
Kisaamista koiran kanssa ei voi aloittaa ennen kuin koira on 18 kk
ikäinen, yläikärajaa ei ole.
Wilman kanssa ollaan harrastettu agilitya. Wilma rakastaa sitä lajia
tosi paljon. Siinä saa välillä itsekkin ottaa kunnon spurtteja, että
pysyy Wauhti-Wilman perässä. Nyt kesällä ajattelimme aloittaa tokoagin, kuhan löydetään ensin kurssit :)
Agilitya ollaan kotonakin välillä treenattu, ettei taidot pääse
ruostumaan. Ollaan käyty kilpailemassakin, ja hyvin on pärjätty :)
Toko
TOKO = Koirien tottelevaisuuskoe, mutta myös tottelevaisuuskoulutuksesta käytetään nimitystä TOKO.
Jokaisen koiran tulisi omata
hyvät käytöstavat ja riittävä arkitottelevaisuus. On koiran omistajan
velvollisuus opettaa lemmikki yhteiskuntakelpoiseksi.
Kun otamme koiran, olemme
luvanneet ottaa vastuun yhdestä elämästä. Meidän on huolehdittava, että
koira saa tarvitsemaansa hoitoa ja kasvatusta sekä antoisan ja
virikkeellisen, terveen elinympäristön.
Tottelevaisuuskoulutus on
suotavaa kaikille koirille, rodusta riippumatta. Koulutuksessa on
tarkoitus parantaa ja vahvistaa ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä,
opettaa koiralle hallittua käyttäytymistä ja ohjaajalle oikeanlaista
koirankäsittelytaitoa. Tottelevaisuuskoulutus on tärkeää jokaiselle
koiralle ja tärkeä pohja esimerkiksi jotain muuta koiraharrastusta
aloittavalle.
Jos halua ja innostusta
riittää, voi ottaa osaa tottelevaisuuskokeisiin. Kokeessa testataan
ohjaajan ja koiran välisen yhteistyön ja koulutuksen tulosta. Kokeen
alimman luokan, alokasluokan, liikkeistä monet kuten luoksetulo, mukana
seuraaminen ja paikallaan odottaminen, ovat hyödyllisiä käytännön
elämässäkin.
Lähes jokaisella
paikkakunnalla on tottelevaisuuskoulutusta järjestävä koirakerho.
Yleisiin koulutuksiin voi mennä aikaisintaan kunnes ensimmäiset
rokotukset ovat kunnossa eli n. 4 kuukauden iässä. Toki myös vanhemman
koiran kanssa voi aloittaa tottelevaisuuskoulutuksen - varsinaista
yläikärajaa tuskin voi asettaa, jos koira muuten on terve ja pirteässä
kunnossa.
Tottelevainen koira kerää katseita positiivisessa mielessä ja edistää koiramyönteisyyttä yhteiskunnassamme!
Wilman kanssa on TOKOakin tultu kokeiltua. On käyty kentälläkin
muutaman kerran. TOKOn harrataminen sitten vain jäi johonkin, kun
aloitimme agilityn.
Näyttelyt
Koiranäyttelyt
ovat monelle koiranomistajalle mukava harrastus, jossa tavataan muita
koiraihmisiä ja nähdään erilaisia koiria. Innostuneimmat kiertävät
näyttelyitä lähes joka viikonloppu, toiset tuovat koiransa näytille
kerran tai pari vuodessa. Kuitenkin kasvattajien jalostustyölle olisi
suuri apu, jos kasvattia edes kerran tai kaksi elämänsä aikana
käytettäisiin näyttelyissä tuomarin arvioitavana.
Näyttelyihin saavat osallistua
rekisteröidyt puhdasrotuiset koirat, jotka on tunnistusmerkitty
tatuoinnilla tai mikrosirulla. Uroksilta vaaditaan lisäksi, että niillä
on molemmat kivekset laskeutuneet. Koiralla on myös oltava rokotukset
Kennelliiton määräysten mukaisesti voimassa. Nykyisten
näyttelysääntöjen mukaan typistetyt koirat eivät saa osallistua enää
näyttelyihin, mikäli ne ovat syntyneet 1.1.2001 jälkeen.
Näyttelyitä on monenlaisia:
kansainvälisiä näyttelyitä, kaikkien rotujen näyttelyitä,
ryhmänäyttelyitä sekä erikoisnäyttelyitä. Kansainväliset näyttelyt ja
kaikkien rotujen näyttelyt ovat kaikille roduille tarkoitettuja.
Ryhmänäyttelyihin osallistuvat vain näyttelyn järjestäjän ilmoittamat
roturyhmät. Erikoisnäyttelyt ovat rotuyhdistysten omia näyttelyitä,
joihin osallistuvat vain tietyn rotuiset koirat. Lisäksi järjestetään
epävirallisia pentunäyttelyitä, joihin saavat osallistua 5-9 kk ikäiset
pennut. Match show on leikkimielinen, täysin epävirallinen näyttely,
jossa voi käydä harjoittelemassa näyttelyesiintymistä. Niihin pääsevät
myös sekarotuiset tai koirat, joilla ei vaikkapa kivespuutoksen tai
jonkun ulkomuodollisen virheen vuoksi ole asiaa oikeisiin näyttelyihin.
Match shown arvosteluilla tai menestyksellä ei kuitenkaan ole mitään
tekemistä virallisten näyttelyiden kanssa ja niissä saattaa olla
tuomarina aivan kuka tahansa, ei siis välttämättä mikään asiantuntija.
Wilman kanssa on käyty muutamissa näyttelyissä. Moni tuomari on kehunut
Wilmaa todella kauniiksi jne, mutta koska Wilma ei suostu näyttämään
hampaitaan ja muutenkin vähän arastelee vieraita ihmisiä kohtaan,
olemme jättäneet näyttelyissä käymisen.
Wilma tosin kyllä sain ekasta (epävirallisesta) pentunäyttelystään
VSP:n. Ja ensimmäisestä virallisesta näyttelystä JUN3:n. Sinisiä
nauhoja on useampia.
Muuten olemme käyneet Match Show:issa ja muissa epävirallisissa näyttelyissä.