Tässä kerron nyt lajeista, joita harrastamme tai olemme kokeilleet. Päälajimme on koirahiihto, jota tukevia lajeja muuta valjakkourheilulajit ovat. Kisaamme kuitenkin tavoitteellisesti kaikissa kertomissani valjakkolajeissa. Näissä tavoitteemme ovat melko korkealla, mutta muita tässä kertomiani lajeja harrastelemme ihan vaan huvikseen - ainakin vielä. ;)

 

Valjakkohiihdosta kiinnostuimme kilpailumielessä talvella -06. Sitä ennen olimme vain hiihdelleet huviksemme lenkkejä Nekku valjaissa vetäen. En ennen panostanut vetoon kunnolla vaan menimme pitkiä lenkkejä vedolla, niin että Nekku oli lopulta aivan kyllästynyt vetämiseen eikä kiskonut valjaissa enää kunnolla, ellei joku ollut "jäniksenä" edellä.
Kun sitten kisaaminen alkoi kiinnosta ja aloimme reenata vain lyhyitä vetopätkiä niin että lopetettiin hyvissä ajoin ennen Nekun kyllästymistä, vetäminen alkoi sujua ihan hyvin. Nekun vetointo on nykyään valtava ja siitä on tullut tosi varma vetäjä, vaikka lähtisimme tyhjälle baanalle, eli että kukaan ei mene edellämme. Kisaamisen aloitimme narusarjoista ja kaudella 07-08 mukaan tuli myös pulkka ja yhdistetty. Nekku soveltuu tähän lajiin todella hyvin koska se on melko suurikokoinen uros ja vetovoimaa riittää. Valitettavasti meidän sarjassa on monesti aika vähän muita kilpailijoita, joten joudumme monesti kisaamaan isompien koirien sarjassa tai aikuisten sarjassa. Koirahiihdosta meillä on kolme SM-mitalia, kaksi hopeaa ja yksi pronssi. Lisäksi olemme saavuttaneet Pohjoismaiden mestaruus-pronssia, joka onkin meidän suurin ja tärkein saavutuksemme tähän astisista.

 

Koirajuoksun me aloitimme v. 2006 keväällä. Koirajuoksu on meille kuitenkin enemmän reenausta koirahiihtoon, vaikka kisaammekin tässä lajissa. Koirajuoksu on hyvä kesäinen vastine koirahiihdolle. Nekku rakastaa tätäkin lajia ja kiskoo hirmu innolla. Lähdössä on aina kova piteleminen... Lajina koirajuoksu on todella rankka, vauhti on tosi kovaa ja koko matka on juostava täysillä, vauhdinjakoja ei voi tehdä. Tästä lajista meillä on viisi SM-mitalia, kaksi kultaista, kaksi hopeaa sekä yksi pronssi.

 

Koirapyöräilyä olemme käyttäneet reenausmuotona hiihtoa varten syksystä -07 alkaen. Se on sulanmaan kaudella hyvä vastine hiihdolle. Vastikään sain kunnon maastopyörän, joten olemme pystyneet nyt reenaamaan enemmän. Tästä lajista meillä on nyt yksi kisatulos.

 

Kärryajoa olemme reenanneet jonkin verran ja kisattu on Jämillä SM-kisoissa (-08), sijoituksena niissä kahdeksas sija aikuisten yhden koiran sarjassa. Omaa kickbikea meillä ei ole, mutta olemme voineet lainata Minnalta ja vedättää muutamia kertoja. Lähinnä juuri otimme tavoitteeksi nuo SM-kisat ja muutamat totuttelukerrat reenattiin niitä varten. Kunto oli reenattu pyörän kanssa. Mahdollisesti ostamme vielä oman kickbiken ja kisaamme vielä jatkossakin.

- kuvat tulossa -

 

TOKOa olemme harjoitelleet Nekun kanssa oikeastaan ihan pienestä lähtien jonkin verran. Kunnolla innostuimme joskus v. 2005 kesällä ja menimme silloin alkeiskurssille. Olemme olleet monilla kursseilla ja ryhmissä, sekä Oulun koirakerhon, että Iin koiraharrastajien pitämissä. Nyt kun olemme keskittyneet enemmän tuohon urheilupuoleen, on TOKO jäänyt vähän vähemmälle.

 

Agilityssä olemme käyneet junnujen alkeiskurssin ja jatkokurssin (kokeneempien ryhmässä). Reeneissä hioimme aina muutamien esteiden suorittamista sekä otimme sitten pieniä ratoja. Olen myös rakentanut mökkimme pihallemme esteitä ja reenaamme usein niiden avulla.

 

Jäljestyksen reenailemisen aloitimme v. -06 keväänä. Olemme harjoitelleet jäljestystä vaan ihan kaksistaan. Olemme Nekun kanssa ottaneet makkararuutuja kaiken näköisissä maastoissa, harjoitelleet keppien ilmaisua sekä ottaneet n. 10 metrin pituisia suoria jälkiä joille on tiputeltu makkaraa. Ajattelin ensi että Nekku voisi ilmaista kepit tuomalla ne minulle, mutta päädyn sitten makaamisilmaisuun, koska Nekku tykkää vaan viedä kepin jonnekin ja pureskella sitä. Makaamisilmaisu on tuottanut tulosta ja Nekku käy jo lähes aina kepin löydettyään innoissaan makaamaan kepin viereen. Makkararuudussakin se on jo käsittänyt idean ja hakee innoissaan makkaroita tallatulta alueelta. Harjoittelemme tätä lajia kuitenkin aika harvoin ja vaan ihan aktivoinniksi Nekulle.

 

Hakua me ollaan Nekun kanssa harrastettu jo melko pitkän aikaa. Emme vaan reenaa kovin usein. Nekku ilmaisee maalimiehen rullalla, koska haukkujaksi siitä ei juurikaan ole. Emme ole päässeet vielä siihen vaiheeseen että rulla roikkuisi Nekun kaulassa, vaan tähän asti Nekku on aina ottanut rullan maalimieheltä. Mutta muuten kaikki näytöt ja muut sujuvatkin jo mukavasti.

 

Viestiä olemme nyt kokeilleet jonkin verran lyhyellä matkalla. Olemme ottaneet metsäautotiellä semmoisia ihan helppoja pätkiä ja Nekku on kyllä ihan tajunnut että sen pitää juosta ihmisen luota toiselle. Nekku pitää viestistä koska siinä saa juosta niin lujaa kuin kintuista lähtee. Tämän lajin harjoittelu on kuitenkin ollut semmoista "leikkimielistä", eikä sen kummempia tavoitteita ole, kunhan vaan juoksutusta Nekulle.

 

Koiratanssia reenailemme kotona aina silloin tällöin. Se on mukavaan aktivointia Nekulle. Nekku osaa aika paljon kaikenlaisia temppuja ja nauttii saadessaan tehdä niitä. Emme ole kyllä vielä mitään erityisiä ohjelmia reenanneet, kunhan vaan muuten vaan musiikin mukana ollaan pyörähdelty.

 

Vesipelastusta olemme reenailleet parina kesänä jonkin verran, kun vaan kokeilu mielessä itsekseni aloin opettaa Nekkua pelastamaan. Mitään veneen noutoja yms. se ei vielä hallitse, ainoastaan sen, että kun joku on "hukkumassa", Nekku hakee köydenpätkän ja hinaa uhrin sen avulla rantaan.

 

Junior handleria aloin harrastamaan -05 keväänä. Luin junnuista jostain ja siinä luki ettei koiran ulkonäöllä ole väliä ja ajattelin että sitähän voisi kokeilla. Kun Nekulla on "rotukehissä" ongelmana selän päälle kaartuva häntä ja "eripari" korvat. Mutta menestystä ei kovasti ole tullut koska Nekku on aika hankala esitettävä. Olen esittänyt junnu kisoissa vaan Nekkua sekä muutaman kerran bullterrieri Senjaa. Nykyään nämä näyttelyhommat on aikalailla jääneet, eikä näillä näkymin enää näyttelyissä käy muuta kuin kuvailemassa.

 

Match show:issa olemme silloin tällöin käyneet tässä Oulun alueella ja ihan mukavia sijoituksiakin on tullut. Nyt olen kuitenkin itse jo vähän kyllästynyt näihin näytelmätouhuihin, enkä näillä näkymin aio enää mätsäreissä käydä.