![]() virtuaalihevonen - a sim-game horse ![]() >> Perustiedot << >> Kilpailut << >> Valmennukset <<
Pieni, mutta näyttävä ori herättää aina jokaisessa erilaisia tuntemuksia. Toinen haukkoo henkeä, toista ei kiinnosta. Eemelillä on silti paljon muutakin kuin ulkonäkönsä, joka lähes poikkeuksetta kerää katseita – vaikka kyseessä ei mikään mullistava vartalo olekaan, orin olemus suorastaan hehkuu ja korvaa ne ”puutteet” ulkonäössä. Eemeli on aivan omanlainen hevonen ja rakastettava persoona. Fiksu ja nöyrä hevonen, joka ei silti mahda tämän sukupuolen edustajilla oleville ominaisuuksille mitään. Tästä hevosesta löytyy myös se eemelimäinen asenne, orimainen ego sekä empaattinen puoli. Eemelimäinen asenne – kuulostaa ehkä hullulta, mutta mielestäni se kuvaa tämän orin asennoitumista oikein hyvin. Kaikkihan tietävät Vaahteramäen Eemelin. Kujeileva pikkupoika joka tieten tahtomatta ajautuu kaikenlaisiin ongelmiin ja seikkailuihin. Myös tämä Eemeli on monesti aika huoleton eikä stressaile turhaan ympärillään tapahtuvista asioista. Myös kujeilu on osa tätä hevosta – sen pieniä, aika huolettomia pahoja tapoja ei saada varmaan ikinä hiottua pois! Esimerkiksi tarhasta tai varsinkin laitumelta pois lähteminen on varsinainen projekti, niinä hetkinä Eemelistä harvoin on yhteistyöhön. Tarhasta karkaaminen on orin bravuurilaji, etenkin kesäisin, ainahan se ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Tässä tapauksessa kirjaimellisesti. Nykyajan teknologia mahdollistaa silti sen, ettei Eemeli jatkuvasti pääse omille teilleen. Eemelin orimainen ego tulee esiin kun käsittelyä tehdään maastakäsin. Hoitotilanteet kengityksineen, talutuksineen ja eläinlääkäreineen sekä tietty varustus. Tietenkään oripoika ei tee mitään tahallaan eikä haluaisi satuttaa ketään (vaikka se onkin välillä vaikea uskoa). Kun vähänkin vieras henkilö tulee ja puuhaa Eemelin kanssa määrätietoisesti, se suorastaan ottaa tätä hevosta päähän. Eikö se olekaan niin pelottava ja suuri, että hoitaja olisi epävarma? Tässä vaiheessa Eemelin on pakko vähän egoilla ja osoittaa olevansa kauhistuttava ori. Käytös onkin aika läpinäkyvää, mutta silti inhottava piirre. Kunhan hevosen kanssa pysyy lujana eikä ota sen matchoilua itseensä, pärjää hyvin. Eemeli on varsinaisesti helppo varustaa, se ei pullistele tai irvistele, mutta ei mielellään pysy paikallaan, mikä varmasti johtuu pitkälti myös siitä energiapiikistä, jonka ori saa kuullessaan varusteiden solkien kilinän. Ratsuna ori kyllä on kaikkea mitä pitääkin. Se on kuuliainen ja yhteistyökykyinen ja kuten taannoin mainittiinkin, empaattinen. Professionaalisesti. Eemeli osaa keskittyä treeneihin täysillä ja ymmärtää tilanteen olevan eri. Siksi orilla on myös tämmöinen puoli. Samaksi hevoseksi sitä ei taatusti uskoisi. Liikkeet ovat pitkän jalostustyön tuloksia, myös Eemeli jatkaa isälinjaansa suomenhevoselle näyttävillä ja pyöreillä liikkeillä. Askeliin on helppo istua ja mukautua. Ihan yleisesti koko homma pyörii erinomaisesti, kunhan ratsastaja muistaa silti olla jatkuvasti asialla. Eemeli vaatii myös ratsastajalta skarppiutta. Ori itse antaa kaikkensa ratsuhevosena eikä ole mikään automaatti etenkin kun otetaan huomioon sen energisyys. Rauhallisia treenejä ei orilla olekaan, vaikka kyseessä olisi rauhallinen sunnuntaikävely metsäpoluilla, se silti haluaa olla paras – ja onkin.
JÄLKELÄISET s. 05.03.2008 o. Fiktion Riemu (e. Fiktion Ilopilleri) - meriitit: VIR MVA Ch s. 27.08.2010 o. Riiviöiden Eemil (e. Vaapukan Loru) ast. 23.08.2010 tamman Taikakuun Taruttu ast. 23.08.2010 tamman Lumikuningatar ast. 23.08.2010 tamman Amanta |