Tinka on arka ja tulinen tamma, se säikähtää herkästi ja sillä on hyvä muisti. Tinkan kanssa täytyy edetä varovasti, kaikkea uutta pitää rauhassa saada katsella ja kokeilla. Äkkinäisiä liikkeitäkin kannattaa välttää, ettei tamma tunne oloaan uhatuksi. Kuitenkin tässä tammassa on voittaja-ainesta ja se osaa osoittaa kiintymystään niille, jotka ovat ansainneet sen luottamuksen. Tinkassa on sitä jotakin, sillä on voitontahtoa, sisua ja ketteryyttä, ja se on ikuinen taistelija, eikä luovuta koskaan.
Koulutettavana Tinka oli erittäin mielenkiintoinen tapaus. Se säikkyi olemattomia, mutta koska sillä on todella hyvä muisti, se oppi helposti ja ymmärsi asiat vain vähällä kertauksella. Tervettä järkeä tammalla siis on, vaikka se onkin hieman arka. Vaikeinta koulutuksessa oli luoda täydellinen luottamussuhde tähän säikkyyn pikku olentoon, mutta loppujen lopuksi välillemme syntyi side, vahva sellainen. Tinkan tulisuutta sain myöskin usein todistaa, sen jänkätessä kaikin voimin vastaan niin liinassa kuin satulan allakin. Ratsutus oli Tinkalle ilmeisesti hyvin vaikea asia, se seisoi vapisten satula selässään, ja tilaisuuden tullen se sitten alkoi pukittelemaan, yrittäen karistaa esineen selästään. Tinka tottui satulaan nopeasti ja huomasi ettei se olikaan mikään paha kapistus, mutta odottakaapa kun nousin selkään. Tamma hirnui, suoraan sanoen huusi, pukitteli, hyppi pystyyn ja loppujen lopuksi alkoi piehtaroida, joten minun oli hypättävä alas selästä. Seuraavalla kerralla se oli rauhallinen, mutta veti yhtäkkiä kunnon pukit ja sain maittavan ilmalennon. Sinnikkyyteni ja rauhallisuuteni ansiosta pikkutamma kuitenkin rauhoittui ja loppujen lopuksi kaikki meni nappiin.
Tinka on melko omalaatuinen tapaus. Tamma saattaa pelästyä vaikkapa punaista ruokaämpäriä, jos sillä on aiemmin käytetty vaikkapa valkoista. Pesuletku saattaa pelottaa ajoittain tai vaikka outo ääni. Mutta kun Tinkan seurana on joku, joka on totuttanut sen itseensä ja antanut sille tarpeeksi aikaa oppia luottamaan, se uskaltaa mitä vain tämän mieliksi. Tinkalla on omat rutiininsa, joita pitää noudattaa, ettei neiti hermostuisi. Aamuisin se on aamuvirkkuna tervehtimässä käytävällä kulkevia ja malttaa odottaa ruokaansa kuin kiltti tyttö ainakin. Karsinassaan tamma on etupäässä rauhallinen, eikä keksi temppuja. Talutettaessa Tinka ottaa usein sivuaskeleita ja kulkee pää korkealla sivuilleen vilkuillen. Tarhasta leidi antaa helposti kiinni, samoin laitumelta.
Tinka on persoonallinen neito. Lastaussiltaa kulkiessaan se kävelee mahdollisimman varovasti, ikään kuin peläten sillan romahtavan, mutta asettuu yleensä traileriin kaikessa sopusoinnussa. Muidenkin hevosten kanssa sitä on helppo kuljettaa. Matkan aikana Tinka on melko rauhallinen, eikä keksi sen kummempia tempauksia. Trailerista poistuminen on hieman hankalaa, taluttajan on muitettava että Tinka hypähtää sieltä ulos melkoisella voimalla. Se on tapa, jota en ole vielä neitokaiselta saanut kynittyä pois. Kisattavana Tinka on lyömätön. Sen tavanomainen arkuus on tipotiessään. Esittelyringissä tamma on tyyni ja itsevarma. Satulalle ja ratsastajalle se muistaa kuitenkin aina omistaa muutaman potkun.
Tamma ei ole laumansa johtaja, muttei myöskään nokkimisjärjestyksen alimmainen. Tamma viihtyy varsojen seurassa ja leikkii niiden kanssa innokkaasti, mutta toisiin tammoihin se suhtautuu varauksella ja ystävystyy hitaasti. Oreihin Tinka ei kiinnitä minkäänlaista huomiota paitsi kiimassa ollessaan, mutta silloinkin se suhtautuu niihin varauksella.
Katinkan emä on Fiálkassa asusteleva Love Me ox, kaunis rautias arabitammamme, joka on taatusti jokaisen mieleen. Katinka ei ole yhtä rohkea kuin emänsä, eikä myöskään kerjää huomiota jatkuvasti, vaan on mieluummin yksin. Katinkan isä, Ajde Kroci ox on jo edesmennyt ruunikko arabioriimme. Roci oli mahtava näyttely- ja kouluhevonen, sillä oli kaikenkaikkiaan 12 näyttely voittoa ja 21 kouluratsastuksen ykkössijaa. Ehkäpä Rocin jälkeläisenä Katinkasta tulee vielä yhtä mahtava kuin isästään, äidin perintötekijät mukaanlukien ehkä vieläkin parempi.
