Oletkin varmasti jo useampaan kertaan nähnyt tallin pihalla innokkaana viipottavan eläimen. Tämä jo varmaan monelle tutuksi tullut otus kantaa ylpeänä nimeä Nippe. Nippe on aina innolla mukana tallin hyörinässä, ja se tykkääkin istuskella maneesin katsomossa tunteja seuraillen tai sitten loikoilla nurkkiksessa hoitajien rapsuteltavana.
|
Tallirakennusten pohjapiirros
- katso |
Tallin henkilökunta
- tutustu |
Ympäristö, maastot, ratsastusmahdollisuudet
- lue lisää |
Poimulehdon tilan sydän on vanha, perinteinen punainen navettarakennus. Navetta, jota on kunnosteltu hevosille sopivaksi, on jo parhaat päivänsä nähnyt; paikka paikoin maali on lähes kokonaan rapistunut. Sisäpuolelta talli onkin jo sitten ihan asiallinen ja siistihkö, mitä nyt lattiassa on jotain pieniä roudan aiheuttamia epätasaisuuksia.
Poimulehdon koettua remontin siinä kesän tienoilla 2008 pihapiiriin kohosi pikkutalliksi nimetty, seitsemänkarsinainen tallirakennus päätallin jatkoksi. Pikkutallin karsinoista viisi on normaalia, perusvarusteltua boksia, kaksi tavanomaista suuremmalle hevoselle mitoitettuja. Tämän uuden rakennuksen päädystä pääsee rappusia pitkin ylös heinäylisille.
Myöskään vuotta myöhemmin, 2009 kesällä ei vältytty remontilta; tällöin päätalli (kutsutaan myös vanhaksi talliksi) koki laajennuksen ja yhdentoista karsinan lisäksi karsinoita tuli neljä lisää. Vanhassa tallissa on nyt siis tilaa viidelletoista (15) hevoselle.
Tallirakennusyhdistelmän lisäksi tarpeen tullen käytössä on tallin välittömässä läheisyydessä seisova ponipihatto, joka majoittaa varsinkin kesäaikaan hevosia kahdesta kolmeen. Pihattoasukkien vedensaannista huolehtii uskollinen vesiautomaatti, ruoka tuodaan pihaton portilla olevaan suureen kaukaloon.
Vanhan tallin käytävän paikkeilla on yleensä aina auki ammottava heppoinen ovi, joka erottaa itse tallin muista tiloista. Sen takaa paljastuu toinen, lyhyempi käytävä, mutta heti ovensuussa kävijää tervehtii kasa kaikenkarvaisia lainasaappaita, -kypäröitä ja -raippoja. Edessä päin on satulahuone, jossa säilytetään jokaisen hevoset satulat ja suitset omilla paikoillaan, asianmukaisesti nimikoituina. Huoneessa pönöttää myös vankka kaappi, jonka ylähyllyiltä löytyy kasa loimia, satulahuopia, suojia ja muita tarpeellista tavaraa. Alahyllyille saavat yksityisten omistajat sijoittaa omia varusteitaan. Satulahuoneen kautta pääsee kuivaushuoneeseen, jossa pääsääntöisesti pestään loimet ynnä muut varusteet, ja taitavatpa muutamat ylimääräiset pintelitkin sieltä löytyä.
Satulahuoneen perukoilta, käytävän toiselta puolen löytyy myös oleskelutila. Oleskelutila (tai jota usein kutsutaan myös nimellä hoitajien nurkkaus tai 'nurkkis') on pienehkö tila, jossa jokainen voi viettää aikaansa vaikkapa ratsastuksen jälkeen taikka tuntia odotellessa, miten vain. Tilasta löytyy jonkinlainen peruskalusto, tuoleja, pyöreä pöytä, nojatuoli, sekä näppärä minikeittiö lavuaareineen. Kirjahyllystä saa tylsän hetken iskiessä napata hevoslehden selailtavakseen. Huoneen nurkassa on hoitajille tarkoitetut vaaleat, lukolliset kaapit, jonka saa käyttöönsä alkaessaan vakituiseksi hoitajaksi tallilla.
Tilojen yhteydessä on myös kaikille tarkoitettu wc.
07.00 Aamuheinät hevosille |