Tucin-

Iäkkäämmänpuoleinen mummeroinen lähti juoksemaan tuulista rantaa pitkin. Tuuli saikin sen näyttämään entistä sekopäisemmältä kun pitkä turkki pörrötti toispuoleisesti. Nyt oli turkki taas puhdas ja valkea, kun Fealicy oli osannut uhrata putouksella aikaa sen putsailuun ja hankaillut ja nuollut irti liat ja kuivuneet veret. Sinisistä silmistä ei kuvastunut järkeä ja kieli silläkin viipotteli jossain muualla kuin suussa, vaikka ei täällä kyllä kuuma todellakaan ollut.

Fealicy on varsin räiskyvä otus eikä aina tiedä miten päin olisi. Pulppuilevasta ylienergisyydestaan huolimatta ikääntyvä naaras keräilee varsin hienosti ystäviä ympärilleen ja rakastaa kunnon kaveripiiriä ja eritoten menoa isommallakin porukalla. Eletyt vuodet eivät näykään päällepäin ihan heti. Jotain vakavuutta kenties Afuelin sota on Fealicyyn saanut, mutta yhä meinaa nartulla monestikin yli mennä, tungetteluksi meinaan. Fealicy voi hyvinkin tuntua tietyssä määrin pöljältä hepulta eikä se oikeastaan itsekään sitä kiellä. Loukkaantuu kuitenkin helposti joistain nimityksistä, mainittakoon Kawasakin taannoinen repeäminen Fealicyn mummoudelle. Tulistuessaan mekkaloikin sitten oikein kunnolla, ääntä riittää ja pikkuisista hammasrivistöistäkin löytyy voimaa ja vanhoista kintuista nopeutta. Eipä tuo kuitenkaan mikään vahva järkäle ole, mitättömän pieni rääpäle vain jonka saisi yhdellä kunnolla osuvalla puraisulla nujerrettua. Monet kerrat onkin kuolinuhkaukset Fealicylle saneltu. Eipä narttu silti ole niistä mitään oppinut. Afuelin alueista repii japaninpystykorva ties mitä tekemistä ja yrittää monesti muutakin porukkaa alueilleen repiä. Lauma onkin aina ollut Fetalle todella tärkeä asia ja kiivaasti on valkoista porukkaa neiti puolustamassa. Sukulaisetkin tuntuvat olevan nartun mieleen, se tykkää kovasti pennuistaan ja osasta pennunpentujaan ja vielä pennunpennunpennuistakin löytyy mukavaa seuraa.

Fealicy se vain painaa samaa tahtia vuodesta toiseen eikä tajua ikääntymisen merkitystä, vaikka ympäriltä alkaa ystävät kangistua ja harmaantua ja pennunpennuillakin on jo pentuja. Afuelin sota on saanut pikkukoiran ajattelemaan totisemminkin asioita, mutta hilpeyttä sekään ei onnistunut minnekään tappamaan. Lahkolaisille mummo kuitenkin laittoi tiukan kiellon ja uhoamiset Afueliin tulemisesta, se ei halua enää vaarantaa itselleen kaikkein rakkainta, laumaansa.

Pennut: ~~Fereqhi~~, ~~Fherony~~, Yecha, Yastspy, ~~Jacta~~, Haw
Ystävät: Piklo, ~~Tazla~~, ~~Bear~~, ~~Verana~~, ~~Puffa~~, ~~Zebra~~, Rozie, Arthur, Yadaneth, Lucifer, Kaimei, Orenjiiro
Inhoaa: ~~Kheiron~~, ~~Melany~~, ~~Kawasaki~~, Squa, Tartaros, Ister

Fealicy syntyi jossain päin ihmisten maailmaa kenneliin, vaikkakaan ei aivan rotumääritelmäunelmana. Olisihan sille toki ottajia löytynyt ties millä mitalla, kelpo rotu. Karkasi kuitenkin ja ihastutti sitten energisellä luonteellaan kujakoiria, jotka hetkessä ärsyyntyivät valkoiseen kiusankappaleeseen ja käskivät painua jonnekin saarelle keskelle suurta valtamerta. Fealicy totteli innokkaasti ja kaiken vaivan tuloksena löysi Andriaanaan. Hän ryhtyi Afuelin alfaksi, hyvän toverin narttu löysi ainoasta silloisesta laumalaisestaan Piklosta ja alkoi sitten törmäillä vähän muihinkin. Feta sai niinä vuosinaan myös 'sekopäisen nartun' maineen Andriaanassa. Miserystä hän löysi itselleen suuren idolin, jolta sai sitten nimmarinkin. Oltuaan saarella jo jonkun aikaa Fealicy tapasi Kheiron-nimisen uroksen, jonka kanssa tapaaminen meni siihen, että uros raiskasi verta vuotavan nartun. Feta synnytti sitten kylän laidalla kuusi pentua ja alkoi kasvattaa heitä aluksi hieman sekavatunteisesti kenties, mutta omalla riehakkaalla luonteellaan.
Parisen vuotta myöhemmin se tapasi Melanyn Afuelin joella ja repäisi mustavalkoiselta luppakorvalta huivit kaulan ympäriltä. Melany ei kovinkaan ilahtunut vaan paiskasi Fealicyn jokeen, josta Piklo neidin noukki. Melany sitten kaksikon kuullen julisti itsensä Afuelin alfaksi. Sen jälkeen on Afuelin kanssa tuli puuhailtua entistä tiiviimmin kun pitäisi yrittää ratkaisua tilanteeseen saada. Oli jos jonkinnäköisiä kokoontumisia ja itkua ja valitustakin kuului, vaikka samalla Fealicy myös jaksoi vetää omana itsenäänkin elämäänsä. Syttyihän siitä sitten kunnon sota, Melany löysi taakseen tukijoukot yllättäen lahkolaisista ja Feta Piklon kanssa kokosi afuelilaiset tukijansa yhteen. Afuelin tasangolla moni kuoli ja Fealicy sai nähdä ystäviensä tappelevan ja yritti itsekin Pikloa puolustaa. Sotaratsu Piklo kaatui kuitenkin lumihankeen ja Fealicy karautti sokealla Babylonilla Melanyn luokse ja siellä sitten sai Melany surmansa, Miseryn huutaessa lahkolaiset pois. Afuel oli voittanut, mutta ei helpolla. Sitä sotaa ei Fealicykaan tulisi unohtamaan.