-
Back to Basics
Razend NLD, "Ray" 37463
synt. 6.3.2007, 
hollanninpuoliveriori
säkä 167cm, tummanruunikko
pyrstötähti, otj vuohissukka, vtj vuohissukka
painottuu esteratsastukseen, ko: HeC re: 110cm me: 80cm
maahantuoja Ferro
omistaja Tuuli M, Capella
Tomorrow comes and tomorrow goes...
Right now...
- Kilpaillaan ERJn alaisissa kisoissa
Little later...
- Astuu ulkopuolisia tammoja kisatulosten kartuttua
- ERJ-laatuarvostelu
A sweet sunshine or an awful terrorist?
Ray on perusluonteeltaan erittäin rehellinen ja hyväntahtoinen, höystettynä ripauksilla orimaisuutta ja tempperamenttia.
Ray on mielenkiintoinen tapaus: sitä ei voi missään mielessä kutsua vaikeaksi, muttei se kyllä ole mikään halinallekaan. Ainakaan päälle päin. Useimmat säikähtävät sen juroa ja hieman äkäistäkin ilmettä, kun näkevät sen ensimmäisen kerran tarhassa tai karsinassa. Siitä ei liiemmin kannata välittää, se on vain sen tapa. Nimittäin yrittää laistaa töistä. Ray kokeilee tällä tavalla ratsastajaansa; jos menee vain rohkeasti sen luo ja napsauttaa muitta mutkitta riimunnarun riimuun, on päivän suurin työ jo tehty. Siitä eteenpäin Ray nimittäin tekee kuuliaisesti kaiken, mitä siltä pyydetään. Hoitaessa se antaa hoitajan tehdä rauhassa hommansa, eikä juuri kiinnitä häneen huomiota, vaan keskittyy seuraamaan ympäristöään. Tammaseurasta Ray on aina ollut kiinnostunut ja höriseekin aina innokkaasti tallin naisväelle säestäen sitä pienelle jalan polkemisella. Siitä ei kannata sen suuremmin välittää, tämä kuuluu olennaisena osana Rayn kanssa puuhailuun. Jos se herra poikkeaa tästä tavasta, on parasta vilkaista onko sillä kuumetta! Kaikki hoitotoimenpiteet sujuvat Rayn kanssa kuin tanssi, aina kengityksestä suitsien laittoon, sillä se seisoo useimmiten rauhallisesti paikallaan, eikä oikeastaan kiinnitä huomiota ihmisiin ympärillään. Ray ei ulospäin ole mikään hellyydenkipeä sylivauva vaan suoraansanoen aika juro ja väliinpitämätön. Tiedän sen kuitenkin olevan erittäin lempeä ja ihmisrakas, vaikkei se tätä puoltaan mielellään esittelekään. Kuin aito suomalainen mies konsanaan.
Ratsastaessa Rayn tempperamentti tulee parhaiten esille. Sillä todella ON oma tahto, vaikka vaikuttaakin hoitaessa melkoisen flegmaattiselta. Koulussa se ei ole vielä kovinkaan taitava, mutta siitä näkee, että sillä on edellytyksiä myös helpoille kouluradoille. Välillä sen kanssa käydään todellista tahtojen taistoa, kun ei sitä yhteisymmärrystä meinaa saada aikaiseksi kirveelläkään. Ei sillä, että kuviot olisivat sille vaikeita, se vain yrittää päästä mahdollisimman helpolla. Ray on siinäkin mielessä kiinnostava tapaus, että se on toisaalta laiskempi kuin lapsuudentallini pullea shetlanninponi, mutta toisaalta taas äärimmäisen herkkä avuille, jos sen siis saa kuuntelemaan. Riippuu kovasti ratsastajasta, mutta yleensä Ray antaa periksi, ei se jaksa kauaa tapella, kun tajuaa, että pääsee itse asiassa helpommalla, kun tottelee. Sen liikkeitä ei voi sanoa helpoiksi istua, mutta vaatimattomiksi niitä ei voi haukkua. Päinvastoin, siksi ne ovatkin vähän vaikeammat istua; ne ovat ison hevosen näyttäviä askellajeja. Se on vielä kovin kokematon koulussa, mutta pienellä (tai vähän isommalla) viilauksella siitä tulee kelvollista parempi kouluratsu sitten, kun luovumme sen todellisesta intohimosta: hyppäämisestä. On ihanaa nähdä Ray hyppäämisen jälkeen, se suorastaan puhkuu energiaa, vaikka olisi juuri hypännyt puolentoista tunnin rankan treenin. Sitä eivät enää aidatkaan meinaa pidätellä, se hyppää yli melkein mistä vaan. Aina, jokaisella esteellä, se antaa kaikkensa, koko sydämensä. Se rakastaa hyppäämistä, eikä varmasti ikinä lakkaa rakastamasta sitä. Myös maastoilu kuuluu herran lempiharrastuksiin. Joskus on mukava vain kävellä ja rentoutua, joskus taas maastoon mennään päästelemään ylimääräisiä höyryjä pihalle. Sen varmempaa hevosta ei maastoon löydä, eikä sitä saa säikkymään yhtään mistään. Raysta on tullut lyhyessä ajassa tärkeä osa talliani, eikä arki enää olisi entisellään, jos se lähtisi. Se on suuri persoona, jota ei voi unohtaa.
Kisoissa Ray on samalla tavalla flegmaattinen, kuin kotona. Uudet tammat herättävät kuitenkin kiinnostusta ja oreillekin on pakko vähän mahtailla. Lämmittely menee vähän jäykästi ja jännittäen, mutta suorituksessa kaikki jännitys unohtuu ja niin kaikki muukin ympäröivä maailma. Tuntuu, kuin Ray itse tulisi joka kisaan vain voittaakseen. Mahtava itseluottamus, ei siihen muuta voi sanoa.
Kun Ray on saatu tarhasta oikein ulos, se ei enää vaivaudu tekemään paljoakaan. Se vain löntystää kiltisti pari askelta taluttajan jäljessä talliin asti.
Matkustus ei kuulu Rayn mielipuuhiin, ja töitä saakin tehdä ennen kuin se onnistutaan tunkemaan traileriin. Aikaa kannattaa varata valmiiksi reilusti, sillä uloskaan tuleminen ei aina onnistu heti.
All in the family
i. Razen NLD
KWPN m 169cm, EVM |
ii. Raaf NLD
KWPN mrn 170cm, EVM
|
ie. Egel
KWPN klm 162cm, EVM
|
e. Schelp 2
BWP mrn 167cm, EVM |
ei. Kraai
BWP trn 169cm, EVM
|
ee. Kreeft
KWPN m 166cm, EVM
|
Sukuselvitys tulee myöhemmin...
Competition is the salt and sugar of life
ERJ vain sijoitukset
NJ vain sertit
Babies? Who would want such things?
Ray ei ole tällä hetkellä tarjolla puoliverijalostukseen.
How's it hanging?
|