Letter of the alphabetKuvagalleria
 Perustiedot
LuonnekuvausYleisesti Letter of the alphabet, kaikille ihastuttaville hevosleideille ja tutuille vain Leevi, on mukava (ei kannata luottaa tähän..), mutta hieman rauhaton, tyylipuhtaasti hyppäävä, esteratoja niittänyt ori, joka kyllä tuntee oman arvonsa ("Hei omistaja, missäs se kavioiden viilaaja ja lakkaaja viipyy!?")Hoitaessa Leevi saattaa olla sen kymmenisen minuuttia paikallaan, mutta sitten jo kyllästyy ja alkaa potkia kaviolla karsinan seinää. Ei, eivät siinä hoitajan hyssyttelyt auta, vaan täytyy kyllä ottaa kovemmat aseet käyttöön. Hellä läpsäys ryntäille saa herran takaisin omaan arvoonsa. Leevi nauttii harjauksesta ja ennen kaikkea hieromisesta, mutta joskus yksinkertaisesti kyllästyy olemaan paikoillansa. Hoitajan kannattaa opiskella varomaan Leevin päätä, kun harjataan kainaloita ja vatsan alta. Leevin mielestä kun on niin mielenkiintoista katsoa itse juuri samaan aikaan vatsaansa kuin hoitaja ja se hoitaja on aivan pakko saada tuupattua sinne sivulle. Kaviot Leevi antaa helposti, mutta päänharjauksesta herra ei oikein pidä. Aikansa se voi päätään ravistella, mutta luovuttaa sitten, jos hoitaja sinnikkäästi yhä koettaa harjata päätä. Pesemistä Leevi rakastaa ylikaiken. Saippuan kera kun hinkkaa oikein kunnolla, niin kyllä vain Leevin takajalka ja silmäluomet lurpsahtavat veltosti alaspäin. Ratsastaessa Leevi vaan yrittää tempoa sitä päätään ylös. Gramaanit vaan päähän ja täyttä laukkaa maastoon kurapolulle. Ja jippiaijei sitä menoa! Leevin ratsastajalta vaaditaan usein kärsivällisyyttä ja herkkää kättä. Leevi kuuntelee todella kuuliaisesti apuja ja vastaa niihin herkästi. Ohjia kiskovalla ja kovaa pohjetta käyttävällä ratsastajalla ei Leevin selkään ole asiaa, tai hetken ratsastuksen jälkeen lentää kuin leppäkeihäs. Askellajit Leevillä ovat kauniit, puhtaat ja helposti mukana istuttavat. Laukka on jokaisen ratsastajan unelma vauhtia, mutta kuitenkin todella pehmeää. Esteitä hypätessä Leevi innostuu ja hyppää aina niin hyvin kuin kykenee, oli kyseessä kilpailut tai ei. Kouluratsastusta Leevi ei aina jaksa hioa, sen mielestä kun olisi kiva poukkia esteradalla tai painella täysiä maastopolulla. Maastossa Leevi on noin sanotusti yliherkkä ja melkeinpä ajatuksen voimalla (tai no, ehkei nyt ihan..) sen saisi siirtymään laukkaan. Kentällä Leevi jaksaa työskennellä huomattavasti paremmin kuin maneesissa. Kentän joka nurkassa näkyvää "mörköä" se ei säpsähdä, mutta kun päästään maneesiin, niin pienikin risahdus saa sen hätkähtämänn, puhumattakaan "möröistä"... Tallissa kuuluu aamusta iltaan vaativaa kopinaa sieltä tietystä karsinasta.. Missäs se manikyristi ja rapsuttelija viipyy! Leevi tuntuu sanovan joka ikiselle vastaantulevalle ihmiselle ja mulkoilevan niitä pahasti kun ne eivät pysähdykkään juuri hänen luokseen. Leevin karsinasta ei todellakaan voi erehtyä, kun Leevi on sisällä. Vaativa kolkuttelu karsinan oveen ja syvät irvistelyt ohitse kulkeville. Näin Leevi on saanut toisen nimensä, Vuoden Irvistelijämulkosilmä ry. Ruuanjakoaikaan Leevin karsinasta vaativan koputtelun lisäksi kuuluu kimakkaa hirnuntaa. Herra tuntuu sanovan vain oman reippaan mielipiteensä "Ruokaa heti ja NYT, tai muuten tulee kaviosta..!". Pihalla ollessaan on aina Leevi ehtinyt hommata itselleen mutakylvyn.. Hoitajan painajaishevonen..! Leevi on aina nauttinut saadessaan olla pihalla. Vaikka muiden hevosten kanssa tulisikin vähän tappeluita, ei se menoa ole koskaan haitannut. Laitumelle päästessään, Leevi päästelee yleensä hienot pukkilaukat ja juoksee muutaman kerran laitumen päästä päähän täyttä kiitoa. Viihtyy kaikkein parhaiten toisten orien ja ruunien kanssa. Kilpailuissa tutut hevosmiehet ja kilparatsastajan naureskelevat, onkohan talliin eksynyt jonkinmoinen tuntipullakurapolle, kun Leevi näyttää aina niin kuraiselta ja mutaiselta (no jaa, kai se rentouttaa jotenkuten Leeviä se mudassa pulikoiminen ennen kilpailuja..). Leevi ei siitä onneksi mitään tajua, sillä muuten voisin olla aivan varma, että miehet olisivat jo piiloutuneet Plutoon saakka. Yleensä jo kuljetuksessa Leevi aistii kilpailuihin menon jännityksen. Kuuluu vain Leevin korskuntaa kun sitä talutetaan traileriin. Kuljetuksen ajan Leevi osaa olla rauhallinen, muttei aina jaksaisi olla. Itse kisapaikalla Leevi on yleensä jännittynyt ja valmistautuu kisaamaan urakalla ja hienosti. Tavallisesti Leevi nähdäänkin sinivalkoinen ruusuke päässään johtamassa kunniakierrosta. Muuten Leevi osaa relata, paitsi kun pitää saada se vatsa pullistettua niiiin isoksi, ettei kukaan saa satulavyötä kireäksi. Tai sitten pitää juoksuttaa ihmisiä ympäri tarhaa, kun eläinlääkäri on sen kamalan rokotuspiikin kanssa tallilla. Varustaessa Leevi seisoo paikoillaan, mutta pullistelee ja nostelee päätään. Suojia laittaessa saattaa tahalteen nostaa jalkaansa, mutta laskee sen yleensä heti alas kun kuulee hoitajan sanovan niin tuttuja suomenkielisiä ärräpäitä. Kengittäessä on rauhallisesti paikoillaan ja antaa kengittäjän kengittää rauhassa. Eläinlääkärille ollaan sitten jo ihan toista maata. Korskutaan ja pörhistellään, laukataan tarhaa ympäri, eikä anneta ottaa edes karsinasta kiinni. Mutta herkuista, herkuille perso Leevi, antaa itsensä ottaa kiinni ja antaa jopa extra määrästä omenoita ja porkkanoita rokottaa itsensä. Hyvä vaihtokauppa, eikö vain..? Sukutaulu
Pientä suvun tutkintaa Leevin isä, Alphabetical oli mahtava, 130cm rataesteratoja hyppäävä, kaunis tummanruunikko ori, joka omasi mahtavat liikkeet. Sijoituksia siltä löytyi enimmäkseen voittoja, mutta myös muutama tappiollinen häviö. Näyttelyissä Alphabetical menestyi loistavasti ja se kantakirjattiin I-palkinnolla. Ori sai kymmenen jälkeläistä maailmaan, ennen kuin se kuoli murheellisesti 14.10.2007, kun se kaatui isoa estettä hypätessä ja mursi etujalkansa niin ettei elämästä olisi enää tullut sen jälkeen mitään. Alphabeticalin isä, Alphabet, oli taas loistava kouluratsu. Se pärjäsi hyvin VaA tasoisilla kouluradoilla ja kaapi sijoituksia monista erillaisista koulukisoista. Esteillä se ei oikein pärjäillyt isoja esteitä hypätessä, sillä Alphabetilla on pienoinen jalkavamma, mikä esti sitä hyppäämästä isompia esteitä. Näyttelyissä sai hieman huonompia arvosanoja kuin jälkeläisensä, mutta kantakirjattiin kuitenkin II-palkinnolla. Ori sai mailmaan viisitoista jälkeläistä ennenkuin kuoli vanhuuteen rauhallisesti omalla laitumellaan tammikuussa 2008. Alphabeticalin äiti, Aristocratic, antoi todellakin nimensä hämätä. Tamma ei menestynyt oikein koskaan este- tai kouluradoilla. Kenttäratsastuksessa tamma pärjäsi erinomaisesti maastoesteillä, muttei koulu- tai esteosuuksilla. Pelkillä maastoesteillä se hyppäsi tyylipuhtaasti ja virheittä. Se sijoittui maastoesteratsastuskisoissa hyvin ja voitti muutamiakin kilpailuja. Näyttelyissä se menestyi hieman huonommin. Tamma palkittiin jotenkuten KTK-III- ja sai tasan yhden arvonimen. Tamma sai jälkeensä tasan kaksi jälkeläistä, ennen kuin kuoli rauhallisesti vanhuuteen vuoden 2007 heinäkuussa. Alphabetin isä, Small letters menestyi hyvin jopa GP-tasoisilla kouluradoilla. Esteitäkin se hyppäsi, muttei menestynyt 80cm korkeammilla radoilla. Näyttelyissä ori on menestynyt hienosti ja se kantakirjattiin I-palkinnolla. Jälkeläisiä ori ei paljon saanut, vain noin kaksikymmentä. Kouli rauhallisesti vanhuuteen vuoden 2007 tammikuussa. Aplhabetin äiti, Bring up the rear, oli tavallinen tuntiratsu, jolla kisattiin pieniä este ja koululuokkia. Kauniiksi tammaa ei voinut kehua, mutta rodun kriteerit se täytti hyvin. Tamma kuoli kesällä 2006 vakavaan suolisolmuun. Aristocratin isästä, Gentlemanista, ei tiedetä paljoa, muuta kuin sen, että se menestyi pienissä esteluokissa. Aristocratin äiti, Expedient, on todennäköisesti Aristocratille hyvät hyppylahjat periyttänyt. Expedient oli kisakenttien "huippunimi" ja tamma todella pärjäsi 160cm radoilla sujuvasti ja kieltäytyi hyppäämästä todella harvoin. Expedient oli kaunis tamma, joka kantakirjattiin I-palkinnolla ja se sai jälkeläisiä noin 13 kappaletta mailmaan, ennen kuin kuoli traagisesti maastoesteradalla vuonna 2005. Leevin äiti, Far a way, on todellakin nimensä ansainnut. Se todellakin osasi heittää "huonosti" ratsastavat ratsastajat selästään kauas pois. (Onneksi tätä "taitoa" se ei Leeville ole periyttänyt..) Vain harvat saivat tamman kulkemaan kauniisti ja siitä Far a way onkin kuuluisa ollut niin koulu kuin esteradoilla. Tammaa palkittiin näyttelyissä kiitettävästi lisäarvonimillä, mutta ylsi vain KTK-II palkintoon. Jälkeläisiä tammalta löytyy kuusi kappaletta. Far a way viettää rauhallisia eläkepäiviään hevosten vanhainkodissa. Far a wayn isä, Remoteness, oli hyvä esteratsu, mikä kilpaili 80-100cm radoilla ja sijoittui aika useasti, mutta voittoja tuli harvoin. Remoteness ruunattiin lähes heti sen jälkeen, kun se oli astunut Far a wayn emän, Infant Terrible:in. Ennen ruunausta se sai viisi jälkeläistä mailmaan. Remoteness ei näyttelyissä pärjännyt ollenkaan. Arvonimiä se ei saanut ollenkaan ja sai jotenkuten itselleen KTK-III palkinnon. Remoteness elää edelleenkin, samassa paikassa kuin Far a way. Far a wayn äiti, Infant Terrible, olikin nimensä mukainen. Tämä loistavasti hyppäävä tamma hyppäsi niin rataesteitä, maastoesteitä, kentän aidan ja tarhojen aitojen yli. Infant Terriblellä kisattiin rataesteillä 160cm ja maastoesteillä 120cm. Tamma oli yleensä kiltti ja rauhallinen, mutta kun joskus se halu näyttää muille vie voiton, niin eikös vaan painella laitumen tai tarhan 180cm korkuisen aidan yli tai vaihtoehtoisesti läpi. Näyttelyissä tamma pärjäsi ja se kantakirjattiin II-palkinnolla. Jälkeläisiä tammalta löytyy 13 kappaletta. Infant Terrible kuoli rauhallisesti omalle kotilaitumelleen vuonna 2007. Remotenessin isä, Someone, ei pahemmin kuuluisaksi tullut. Tuntihevosten sukua oleva puoliverinen hyppäsi muutamassa estekisassa ja väänsi muutaman koulukisan, huonoilla tuloksilla. Näyttelyissä ori pääsi kiertämään kaksi kertaa ja se pääsi kyllä BIS-kehään ja sai kiitettävästi irtosertin ja JS:n. Ori ruunattiin 6 vuoden iässä ja se sai mailmaan tasan yhden jälkeläisen, Remotenessin. Ruuna kouli vuonna 2006 14 vuoden ikäisenä ähkyyn. Remotenessin äiti, Everybody Nöffes, oli suosittu tuntihevonen, joka kohosi 8 vuoden iässä kisaratsuksi ja siitä vähitellen kapusi vaikeisiin kenttäratsastuskisoihin. Sijoittui ja voitti monesti isojakin kilpailuja. Näyttelyissäkin menestyi ja palkittiin kohtuullisin hyvin pistein KTK-II. Jälkeläisiä mailmaan tupsahti kymmenen, ennen kuin tamma nukkui rauhallisesti pois omalla lempilaitumellaan. Infant Terriblen isästä, Terriblestä, ei enempää tiedetä, kuin että se on helpoilla kouluradoilla menestynyt jotenkuten, esteillä ei menestynyt ollenkaan ja näyttelyissä saanut irtosertin ja JS. Jälkeläisten määrää ei tiedetä, mutta ori kuoli vuonna 2005. Infant Terriblen äiti, Kids for ever, oli todellakin lapsi ikuisesti. Tamma oli aina leikkisä, muttei koskaan tahallaan aiheuttanut vahinkoa. Kisaradoilla yleensä vakavoitui ja kykeni hyviin suorituksiin. Kids for everillä kisattiin enimmäkseen esteillä ja se hyppäsi yleensä tyylipuhtaasti ja kepeästi. Näyttelyissä tamma palkittiin KTK-I. Jälkeläisiä tamma sai 15 kappaletta. Kids for ever nukkui pois omassa karsinassaan vuonna 2006. Kilpailukalenteri 2009
Kilpailukalenteri 2008
Varustekaappi sekä palkinnotVarusteet Satulat, satulahuovat- ja vyöt musta, Classic EQ, yleissatula (N15") musta, hopeasolkinen Belt EQ satulavyö, 90cm pitkä musta, hopeametallinen Armour EQ vatsapanssari mariininsininen, satulanmallinen, Ticht EQ satulahuopa, koko L valkoinen, koulumallinen, Ticht Square EQ satulahuopa, koko L valkoinen, teddykarvainen Saddle Pad EQ romaani Suitset, kuolaimet, ohjat musta, hopeasolkinen Achen EQ nahkasuitset achenturpahihnalla, koko L musta, hopeasolkinen Double Bridle EQ nahkakankisuitset, koko L mustat, hopeasolkiset Bridong Rein EQ kanki+bridong-nahkaohjat, koko L mustat, hopeasolkiset Leather Rein EQ sileät nahkaohjat, koko L hopeiset, Curb Bit Straight EQ kankikuolaimet (12.5/paksu) sekä Curb Chain EQ kankiketju hopeiset, Bridong Bit Joint EQ bridongkuolaimet (12.5/paksu) hopeiset, Joint Bit EQ nivelkuolaimet (12.5/paksu) Riimut, riimunnarut, harjat, loimet+loimivyöt mariininsininen, Fleece Rug EQ fleeceloimi, koko L mariininsininen, Turnout Rug EQ vedenpitävä ulkoloimi, koko L mariininsininen, Winter Rug EQ talviloimi, koko L musta, Roller EQ loimivyö musta, Leather Halter EQ nahkariimu, koko L musta, hopeaketjuinen, Halter Strap Leather Chain EQ nahkariimunnaru mariininsiniset, Halter Strap Nailon EQ nailonriimunnarut, 2kpl mariininsininen, Brush Set+ EQ harjapakkaus, sisältää Dandy Brush EQ kovan harjan, Body Brush EQ pehmeän harjan, Dust Brush EQ pölyharjan, Head Brush EQ pääharjan, Tail Comb EQ harjakamman, Hoof Brush EQ kavioharjan, Curry Comb EQ piikkisuan, Rubber Curry Comb EQ muovisuan luonnonvalkoinen, sponge EQ pesusieni, 3kpl mariininsiniset, Hoof Pick&Brush EQ kaviokoukut, 2kpl Muut varusteet musta, hopeasolkinen Running Martingale EQ martingaali pikalukoilla valkoiset, Leg Wrap EQ pintelit, koko L, 4kpl valkoiset, Pad EQ pintelipatjat, koko L, 4 kpl mustat/kahvinruskeat, nahasta valmistetut, Tendon Boot EQ jännesuojat, koko L mariininsiniset, Shipping Boot High F EQ etujalan kuljetussuojat, koko L mariininsiniset, Shipping Boot High H EQ takajalan kuljetussuojat, koko L mariininsininen, Box+ EQ harjapakki keltaiset, Reflector EQ heijastinsuojat, 4kpl mariininsininen, Ear-cap Crochet EQ korvahuppu Palkinnot 31.8.2008, Mêl Serenissä ERJ:n 120cm luokassa sija 4. ruusuke (c) Mesty Tunnit ja valmennukset, mahd. tarinakilpailut12.10.2008 Estevalmennus Palapelissä Tasoltaan noin 80cm rataesteet, valmentajana Miia L., nimilistaan-tyyppinen, kutsu Herra näki aluksi mörköjä joka mahdollisessa kulmassa, jonka vuoksi sait pidätellä Leeviä kokoajan, mutta pyytää samalla eteenpäin. Harjoistus este ylitettiin vauhdikkaasti, mutta varmasti, mutta kulmaan tuli äkkipysähdus mörön takia, jolloin meinasit lentää selästä. Sait kuitenkin hyvin pidettyä tasapainosi putoamatta. Radalla Leevi näytti parhaansa, ja hypyt olivat täsmällisiä. Myöskin radalle päästäessä olivat möröt unohtuneet. Muista antaa jo alusta asti Leeville paljon apuja, jotta herra ei jäisi keskittymään mörköihin, jotka vaanivat nurkissa! 10.10.2008 Estevalmennus Leightonissa Tasoltaan 100cm (vain KWPN), valmentajana Monty, nimilistaan-tyyppinen, kutsu Ohhoh, tästä orista ei vauhtia tänään puuttunut! Leevi se kaahaili ja välillä vähän kokeili sinua, mutta pienien muistutuksien jälkeen rauhoittui vähän. Tosi ketterä radalla. 16.09.2008 Kouluvalmennus Stuteri Däravissa Tasoltaan Helppo A (aiheena siirtymiset, temponvaihtelut ja vastalaukat), valmentajana Anni S., nimilistaan-tyyppinen, kutsu. "Leevi oli todella herkkä tänään. Leevi säpsähti jokaikistä rasahdusta ja narahdusta, ei tainnut olla oikein parhaimmillaan vieraassa maneesissa vieraiden hevosten keskellä. Leevi oli myös todella sosiaalisella päällä tänään, kun jokaista vastaantulevaa oli kova kiire päästä nuuhkaisemaan. Leevillä oli keskittyminen ihan jossain muualla kuin kouluratsastuksessa, mutta sait sen silti liikkumaan näyttävästi. Oli hieman sähläystä, tarkkuutta keskikäynnin ja -ravin kanssa ettei riko seuraavalle askellajille. Laukkatyöskentely oli todella kauniin näköistä, pyörivää ja tehokasta. Leevi kuunteli laukassa myös hyvin pidätteet ja näytti lähestulkoon toimivan pelkällä ajatuksen voimalla. Vastalaukatkin sujuivat loppua kohden, vaikka aluksi Leevi koittikin vaihtaa myötälaukan." 31.8.2008 Koulukisojen tarina Ruskamaisema avartui silmieni edessä. On aikainen aamu, aurinko pilkistää vain vähän jylhien mäntyjen ja kuusien takaa. Lämpöasteita ei ole paljon, mutta se ei minua haittaa. Olen pukeutunut lämpimästi, avaan tallin oven. Näen kahden unisennäköisen hevosen kurkistavan karsinoiden ovien yli. Menen niistä toisen luokse. Tämä toinen on ikioma orini, Leevi, tai oikeastaan Letter of the alphabet, mutta ei sillä niin väliä. Katson Leevin unisiin silmiin ja se katsoo takaisin minun pirteisiin silmiini. Rapsuttelen oria vähän aikaa, ennenkuin kipaisen hakemassa pehmeän harjan, kaviokoukun, pintelit, satulan ja suitset varustehuoneesta. Avaan karsinan oven hitaasti ja alan sukimaan Leeviä pitkin vedoin. Se selvästikkin nautti. Seuraavaksi nostan kaviot ylös, ja hoplaa vain, kun nekin on äkkiä puhdistettu. Alan hyräilemään itsekseni tuttua säveltä samalla kun varustan Leeviä, joka katsoo minua hieman kummissan. Itsekseni olen iloissani, kun tajusin lähteä näin aikaisin, Leevikin on sen verran unessa vielä, ettei ollut tajunnut alkaa tekemään normaaleja temppujansa. Parempi niin, ajattelin ja tartuin Leevin ohjista. Laskin jalustinhihnat alas ja mittasin oikean pituuden. Laitoin jalkani jalustimeen ja ponnistin kevyesti korkean puoliveriseni selkään. Kiristin pikaisesti satulavyötä ja Leevi katseli minua kummissaan. Näin aikaisin ratsastamaan, eikä olla vielä edes saatu aamukauroja, vain jotain heinää, ori tuntui sanovan. Hymähdin vain ja painoin kevyesti pohkeeni Leevin kylkeen. Pitkät ja venytetyt käyntiaskeleet tuntuivat hyvältä istua, mukauduin Leevin liikkeisiin parhaani mukaan. Kaula pitkälle venytettynä hevonen päristeli sieraimiaan ja haukkasi sieltä sun täältä vähän väliä hieman jo kuivunutta ruohoa. Normaalisti olisin Leeviä vähän torunut, mutta nyt en vain viitsinyt. Nautin pienestä hiljaisuudesta, sillä ei kuulunut muuta kuin se tasainen kavioiden kopsahtelu soratiellä. Aika kului. Olimme jo mielestäni kävelleet tarpeeksi kauan. Kokosin ohjat kevyelle tuntumalle ja käänsin Leevin hieman pienemmälle sivutielle, lähtisimme vähän pienemmälle polulle samoilemaan. Leevi puhkui suorastaan intoa, se tunsi polun. Se tiesi, pian saisi ravata, heittää ehkä muutaman ilopukin... Painoin taas pohkeeni hevosen kylkiin, tällä kertaa hieman voimakkaammin. Leevi siirtyi liitävään raviin. Se venytti askeleita, ja toden totta, ei se ikinä varmaan pääsisi tuosta tavasta, ajattelin samalla hetkellä, kun Leevi teki Ravailimme ehkä ikuisuuksilta tuntuvan ajan. Mutta ei se kumpaakaan meistä haitannut, me nautimme molemmat siitä ajasta. Leevi venytteli kaulaansa ja pärisytteli samalla sieraimiaan. Siirsin sen pienillä pidätteillä käyntiin. Pian olisi lenkki lopussa, me molemmat tiesimme sen. Sitä ennen tuli kuitenkin meidän molemman mielestä lenkin paras kohta, laukkasuora. Laukkasuoralla annoin Leevin yleensä mennä menojaan, jopa nelistää täyttä vauhtia. Annoin laukka-avut ja Leevi lähti nelistämään. Nousin kevyeeseen istunttan ja tunsin kuinka Leevi vain pidensi askeleitaan, nautti vauhdin huumasta aivan niinkuin minäkin. Mutta ilo loppuu aina tässä kohdassa liian lyhyeen. Tallille olisi enää lyhyt matka, joten minun oli pakko hidastaa menohaluinen Leevi käyntiin. Ori pärskytteli sieraimiaan ja venytti taas askeliaan ja kaulaansa. Saavuimme tallin pihaan. Pysäytin Leevin pienellä pidätteellä ja hyppäsin selästä alas. Löysäsin satulavyön ja nostin jalustimet ylös. Talutin Leevin karsinaansa kohden. Normaalien hoitotoimien jälkeen jaoin kahdelle hevoselle ruokansa ja siivoilin tallissa. Lopettelin puuhiani pieneen kahvitaukoon tallin varustehuoneen "toimistossa" ja samalla tuumailin, olisikohan ideaa osallistuttaa Leeviä näihin näyttelyihin ja tähän laatuarvosteluun.. lisää tulee, sitten kun osallistumme tunneille yn.m. Jälkeläiset
CopyrightUlkoasu © Tidamin KopiointisivutKuvat © Christiane Slawik, |
