NRL Soupir Walk, joka kotoisammin tunnetaan nimellä Piri, on ensimmäinen Narrilaivassa syntynyt lämminverinen ravihevonen. Piri omaa minulle todella tärkeän suvun, koska Pirin emänemä, Frais Soupir oli ihka ensimmäinen virtuaalinen lämminverihevoseni. Pirin emä, MP's Walking Soupir, oli oma kasvattini joka ei elämänsä aikana kilpaillut paljoakaan. "Kipi" jätti minulle kuitenkin Pirin, joka jatkaa sekä emänsä että emänemänsä sukua. Piri on hyvä ravinen ja hyvä luontoinen kaunis tamma, josta tulee vielä hyvä siitostamma Narrilaivaan.
Käsiteltäessä Piri on emänsä tavoin vähän herkkänahkainen mutta kiltti tamma, joka tietää oman arvonsa. Turhan päiväinen lääppiminen ja lässytys ovat Pirille silkkaa kidutusta. Piri voi huonoina päivinään jopa näykkiä, erityisesti vieraat ihmiset se testaa melko rankasti. Karsinaan mentäessä se painaa korvansa luimuun, sinne ei ole asiaa turhan päiten. Samanlainen oli emänsäkin. :D Taluttaessa Piri kävelee korvat luimussa vierellä. Käytävällä se seisoo aloillaan. Harjaus tulee suorittaa hellävaraisesti. Piri painaa heti korvat luimuun ja alkaa vilauttelemaan hampaitaan, jos hänen mielestään harjataan liian lujaa. Jalkoihin ei tietenkään saisi koskea ja niitä hoidettaessa se nosteleekin kinttujaan minkä ehtii. Siinä saa olla varovainen, ettei saa kaviosta päähänsä. Muuten Piri on ihan rauhallinen tapaus käytävällä ja valjataessa.
Ajaessa Piri on aika erikoinen tapaus ja jälleen kerran tullut täydellisesti emäänsä - loikkiminen, säpsähtely ja sähläys ovat perityneet hyvin tällekin neitokaiselle. Piri on aika kovasuinen lämppäriksi ja joskus se alkaa painamaan kuolaimelle ja ennenkuin huomaakaan se lähtee viemään. Jos sitä ottaa kiinni se vetää herneet nenään ja menee vain lujempaa, joten Piri pitää saada takaisin kontrolliin ns. huijaamalla sitä. Rauhallisella äänellä ei Pirin kanssa pääse puusta pitkään, mutta kun se pelkää maastossa esim. vähän isompaa kiveä tai käynnissä olevia traktoria sen saa liikkeelle murahtamalla. Piri on aika lennokas tapaus, mutta hyvä ravinen ja nopea kaveri.
Radalla Piri osaa käyttäytyä paremmin. Ennen se tuijotteli mainoksia, mutta kokolappujen kanssa se lopetti sen. Piri on radalla yleensä vähän herkempi suustaan ja kuuliasempi kun kotona. Se on aina vähän hermostunut vieraiden hevosten kanssa, mutta tutun kuskin kanssa se rentoutuu ja keskittyy juoksemiseen. Lennokas ja menevä se on radallakin ja kun se pääsee vauhtiin se ei muista välitä vaan pistää töppöstä toisen eteen korvat hörössä innosta puhisten!
Piri osallistui RHPL:n arvostelutilaisuuteen syyskuussa 2007.
- Hyvä rotuleima, tammaleima erinomainen
- Kaunis runko, hiukan lihakseton
- Hiukan painunut selkä, pyöreä lantio
- Suorat kintereet, hajavarpaiset tj
- Erittäin kaunis pää
