UMON
Nimi: Umon
Luonne :
Ulkonäkö :
Menneisyys :
saarella tapahtunutta:
Suhteet:
Pelaaja : Nameki ( kuroinu-94@hotmail.com )
ikä: noin 5 vuotta
Sukupuoli: Uros
Laji / Rotu: koira, Akita inu
Säkäkörkeus: 65 cm
paino: 43 kg
Lauma: Afuel
Mahdollinen lahkolaisuus: Ei kuulu, suhtautuu negatiivisesti.
Umon on melko ystävällinen uros. Vaikka Umon on melko etäinen monille vieraille, on se silti asiallinen ja käyttäytyy kiltisti. Toisaalta jos uroolla ei ole sattumoisin hyvä päivä, sen huomaa jo kilometrien säteellä. Tuolloin Umon näyttää oikeastaan kaikille hapanta naamaa, ärähtää pienimmästäkin asiasta. Kuitenkin onneksi uros on yleensä melko rauhallinen ja suopuisa, se ei puutu muiden asioihin käskemättä ja osaa onneksi pitää suunsa kiinni silloin kun pitää. Umon on viisas ja harkitseva, mutta toisaalta joihinkni asioihin se ei joko osaa suhtautua tai ei tiedä miten pitäisi. Mutta yleensä Umon on hyvin sanavalmis, osaa sanoa oikeat sanat oikeaan paikkaan. Umonille on tärkeää se, että se pääsee aina sanomaan sen viimeisen sanan jokaisessa asiassa. Eli jos alat väittelemään Umonin kanssa, on parempi tyytyä kakkossijaan, koska uros ei lopeta ennekuin on saanut oman sanansa päällimmäiseksi. Siksipä tuo inhoaa niitä jotka eivät osaa lopettaa ajoissa. Taistele ei uros mielellään, mutta jos tarve niin vaatii niin ei uros peräännykkään häntä koipien välissä karkuun.
naaraita kohtaan uros suhtautuu normaalisti, mutta se ei välitä niistä seksuaalisessa mielessä paljoakaan. Yleensä uros etsii itselleen vain jotakin ystävyyssuhdetta, hyvin harvoin tuo rakastuu tai ihastuu. Umonia ei tosin voi sanoa tunnekylmäksi, osaa tuo esittää tunteensa jos niin vain näkee olevan hyvä. Yleensä kuitenkin jos Umon jonkun narttupuolisen koiran / suden tapaa, tämä etsii vain hyvää juttuseuraa. Ei kannata yrittääkkään heti iskeä ukkoa, tuo tajuaa yleensä yritykset ja näyttää selvästi, jos sitä ei kiinnosta.
Uroksia kohtaan Umon on melko aggressiivinen. Se hyvin harvoin jaksaa yrittääkään jutella, se on nähnyt elämänsä aikana monen monituista sakkia ja miltein kaikki niistä ovat olleen mahtailevia nuorukaisia. Tämä seikka saa Umonin närkästymään, tuolloin ei kannta mennä sen lähelle. Umonin viha nähyy ulospäin yleensä hyvinkin selvästi tuimilla katseilla ja piikittelevillä sanoilla. Jos Umon siis suutahtaa, kannattaa antaa sen vai olla, jos haluaa pitää naamansa vielä hyvässä kuosissa.
Lyhyesti jos kuvaisi Umonia, tämä on melko viisas, sanavalmis, yleensä ystävällinen ja hiukan hiljainen uros. Tämänlainen uros hyvin harvoin naaraita vetää puoleensa, siksipä ei Umon ole niihin mitään suurempia ajatuksia liittänyt. Perhe ja rakkaus ovat vielä vain kaukainen haave, jos sitäkään. Umon ei ole koskaan ajatellut perheen rakentamista, eikä tämä sitä ole tekemässäkään vielä pitkään aikaan. Umon kokee vielä olevansa nuori, joten se ei halua vielä vakituista naista tai suhdetta. Jälkikasvua siitetään sitten kun on sille sopiva aika. (27)
Umon on hyvin tavallisen näköinen Akita inu. Sen pohjaväri on valkoinen, jossa on vaaleanharmaita kuvioita. Uroolla on melko lyhyet, rosulle omaiset jalat jotka ovat lihaksikkaat. Umonin tassut ovat väriltään tummanharmaat, samoin tämän korvat. Umonilla on pystykorvat ja kaunis kippurahäntä. Umonilla on tummahkot, ruskean väriset silmät, toinen on kuitenkin vaaleansinisen värinen. Sen kirsu taas on puolestaan musta. Uroksella on vahvat ja kestävät hampaat, jotka ovat vaaleat ja hyväkuntoiset. Kynnet ovat myös vahvat ja vaalen väriset. Umonilla ei ole arpia, eikä mitään muitakaan koruja tai vaatekappaleita. Se on vain normaali, väkimassasta erottumaton uroskoira. Mikään sen ulkonäössä ei ole silmään pistävää, se on vain ehkä hiukan rotutovereitaan suurempi. (13)
Noh, Umonilla oli melko tavanomainen lapsuus. Se syntyi hyvään perheeseen Afuelin alueelle, joen lähettyville. Tuolla se asusteli melko karuissa oloissa, ilma oli usein kylmä ja sitä kautta uros tottuikin hyvin kylmiin keleihin. Mitään erikoista ei tapahtunut Umonille pentu kuukausien aikana, mutta se tuli melko kovalla tavalla laiminlyödyksi. Umonin isä ei siitä piitannut, koska pieni uros oli silloin, niinkuin on nytkin hyvin hiljainen ja oli mielellään vain omissa oloissaan. Umon kasvoikin erilleen perheestään, kun hänen muut sisarensa leikkivät lumihangessa iloisina, hän vain katseli loputtomilta vaikuttavia valkeita tasankoja.
uros jätti perheensä taakseen jo heti yhden vuoden täytettyään. Tuo halusi tutkia tuota saarta laajemmin, se halusi tietää mitä muuta tuolla oli. Eihän kaikki nyt voinut olla vain tasaista lumimaailmaa, eihän? Kepein mielin hyvästellen perheensä umon lähti matkaamaan. Se tutki saarta monesta kohtaa, se vietti aikaa paljon yksikseen ja mietti elämäänsä. Vaikka Umon olikin kulkenut laajalla alueella, ei se ollut tavannut moniakaan muita, siksi sen sosiaaliset taidot olivatkin hiukan ruosteessa. Ketään erityisesti merkittäviä henkilöitä itselleen tuo ei tavannut, vain muttamia naaraita ja uroita, joita hän vain katseli tai tervehti.
Aika kului kulumistaan, uros täytti pian jo kolmisen vuotta. Tuo sai sen ajattelemaan jo vähän pidemmälle, vaikkapa laumaan sitoutumista. Uros päättikin siksi palata kotiinsa. Matka oli pitkä ja kivinen, koska tuo oli matkannut parissa vuodessa pitkän matkan. Uros ei ollut vieläkään tutkinut koko saarta läpi, koska tuo jäi aina joihinkin paikkoihin pidemmäksi aikaa asustelemaan, jos ne olivat viihtyisiä. Aika kului ja kului, lopulta Umon saapui Afuelin alueiden rajoille. Hän tapasi pitkästä aikaa perheensä ja jälleennäkemisen ilo oli suuri. Jopa hänen kovapintainen ja itsepäinen isänsä oli heltynyt iän myötä, rakkautta sai hän tuoltakin.
Umon meni Afuelin lauman johtajan puheille ja liittyi laumaan. Siitä lähtien hän on ollut vain Afuelin alueilla, käyden tervehtimässä perhettäänkin välillä. (21)
> Yötä myötä
> Kuumaa vettä [kesken]
Ystävät: Error
Pitää: Rhiana
neutraalit tuttavuudet: Lurena
Ei pidä: -
Vihaa: -
Pelipaikka : Andriaana.