Virallinen nimi	Heinämäen Hulivili	Rotu	Suomenhevonen
Syntymäaika	12.01.2009, 5v(Ikääntyminen)	Väri	Rautias
Säkäkorkeus	154cm	Omistaja	Mia Y.
Sukupuoli	Ori	Kasvattaja	Heidi F., Heinämäki
Rekisterinumero	VRL-00000	Koulutustaso	HeA, 60cm

Hulvaton Hölmöilijä Hoitaessa Huli on mitä vallattomin tapaus: Tuo ei juuri koskaan kiukkua tai vihoittele hoidettaessa ja harjatessa, mutta keksii erilaisia jekkuja hoitajansa iloksi. Ei olisi päivää, jolloin poika ei jotain keksisi tai muuten koittaisi ikäänkuin testailla hoitajansa hermojen ja jaksamuksen rajoja. Ori onkin hyvä sitoa aina höllästi kiinni, sillä muuten tuo juoksentelee kohta pitkin tallin käytäviä ja on kiusaamassa muita tallin hevosia, tai vaihtoehtoisesti on etsimässä ulospääsyä tai jotain popsittavaa. Huli onkin varsinainen herkkusuu ja tuolle tuntuu maistuvan kaikki mitä annetaan -paitsi tietysti ruuan sekaan piilotetut lääkkeet, jotka poika taitavasti jättää syömättä- ja poika onkin aina mahdollisuuksien tullessa kurottelemassa niitä harvoja heinän haituvia käytäviltä, joita sinne on saattunut eksyä. Huli on varsin näppärä poika ja opettelee mielellään solmujen aukomista; kaikista helpoimmat vetosolmut tuo avaakin jo alta aikayksikön joten solmun tekemiseen kannattaa käyttää hieman enemmän aikaa. Tuo leikittelee myös mielellään harjoilla, heitellen niitä ympäri käytäviä miten sattuu ja tiputtelee myös kaiken lähellä olevan alas, mihin vain ylettääkin.
Huli siis selvästikin tarvitsee hieman kuria ja komentoa taloon, jollei ole valmis pelleilemään orin kanssa jatkuvasti. Sikailemaan tuo ei juuri koskaan ryhdy ja muu pieni kenkkuilukin on oikeastaan vain huomion kipeyttä; Ori ei tiedä juuri parempaa kuin silittelyt ja rapsuttelut. Poikaa siis saa, ja tuleekin komentaa kun tuo meinaa ruveta liikaa riehumaan.

Tarhaan viedessä Huli on samanlainen sählä kuin muutenkin; se poukkoilee ympäriinsä, steppailee paikoillaan tai ravailee vauhdilla tarhoja kohden. Toisinaan kesäisin yrittää ori karata syömään tuoretta ruoho matkallakin, mutta kielto sekä tiukkeneva ote riimusta usein saavat Hulin unohtamaan nämäkin yritykset. Tarhan ovella Huli pysyy hyvin paikoillaan, mutta samantien vapauduttuaan lähtee tuo hurjaan (pukki)laukkaan pitkin tarhaa. Tämän jälkeen saattaa kulua tovikin vain orin pöristessä ja ravatessa ympäriinsä tarhassaan. Tarhasta hakeminen sujuu hyvin vaihdellen; toisinaan, etenkin huonolla säällä, Huli antaa ottaa itsensä nätisti kiinni ja kävelee reippaasti (ja edelleen vähän poukkoillen) tallille. Toisinaan taas, ja useasti hyvällä säällä, ei ori haluaisi millään lähteä ja tuota saakin jonkun aikaa herkkujen kanssa maanitella lähtemään - perään ei kuitenkaan tule koskaan lähteä, sillä silloin tuo ei ainakaan anna itseään kiinni. Kannattaakin siis joka kerta varautua ottamaan porkkanan tai omenan palanen, sekä rapiseva pussi mukaan Oria tarhasta haettaessa. Taluttaessa kannattaa Hulin kanssa olla hieman varuillaan, sillä ori kun tuo on, saattaa tuo saada päähänpistoksia kesken kävelyn ja koettaa lähteä käsistä. Nopea reaktio (kielto ja kevyt nykäisy) kuitenkin rauhoittavat oria. Huli on aikamoinen naistenmies ja aina tammojen lähettyvillä kannattaa pitää erityisen tiukkaa otetta riimusta ja olla valppaana; Ori nimittäin mielellään lähtisi kosiskelemaan neitosia, tai ainakin mielellään Machoilee näille, juoksentelemalla ympäriinsä sekä esitellen komeita pystyyn nousemisia. Jo pitkän matkan päästä tammoista Huli pitää komeaa hörinää ja steppailee lennokkain askelin hidasta, uhkeaa askelta tehden varmasti vaikutuksen niin tammoihin, kuin sivusta katsojiinkin. Taluttajasta tosin varmaan tuppaa usein tuntumaan, että orihan on ihan täysi höntti.

Kouluratsastus on Hulin erikoisalaa ja ori onkin hyvin taitava ja osaava ori, jolla on hommat hanskassa - mutta useimmiten kuitenkin hanskat hukassa. Huli ei ole mikään helppo ratsastettava, sillä tuolla on vielä ratsastuskentälläkin temppuja taskuissa, eikä ori pelkää näyttää niitä ratsastajalleen. Alkutunnista Hulille pitää tehdä säännöt selviksi, tai lopputunnista ei tule tosissaan mitään. Poika yrittää jatkuvasti alkutunnista ryöstäytyä käsistä, lähteä hurjaan pukkilaukkaan, tehdä pyydettyjä tehtäviä vähän niin ja näin, ja muutenkin vältellä työntekoa. Niimpä Hulin kanssa saa ja pitää olla päättäväinen ja hieman ankarakin, vaatia pyydettyjä asioita ja ratsastaa alku tunnista selkeillä avuilla, tarvittaessa raipankin kanssa. Kunhan Orille on tehnyt säännöt selviksi heti, ei mene turhaa aikaa tuon kanssa temppuilemiseen. Tämän jälkeen Huli onkin mitä ihanin ratsastettava; Ori kuuntelee pieniä ja herkkiä apuja, tekee pienimmästäkin merkistä pyydetyn asian parhaansa mukaan ja kuljettaa ratsastajaa näyttävästi, kauniisti muodossa, lennokkailla ja pehmeillä askelillaan ympäri kenttää suoriutuen vaikeimmistakin koulukiemuroista. Mitään merkkiä 'entisestä', temppuilevasta Hulista ei ole jäljellä ja ori onkin kuin täysin uusi hevonen.
Siihenkin on syynsä, miksei Hulilla pahemmin ratsasteta esteitä. Puomit ja pienehköt, 60cm korkuiset esteet menevät vielä, mutta suuremmat esteet tuottavat suuria ongelmia. Ei sillä, ettei Huli osaisi hypätä, sillä sitähän ori osaa ja hyvin, mutta tuo kuumuu niin paljon esteillä, ettei siitä meinaa tulla mitään. Hyvällä lykyllä esteelle päästäessä Ori hyppää lähes aina sen verran holtittomasti, että pudottaa esteellä ja seuraavasta hypystäkään ei tule mitään. Pienemmilläkin esteillä Huli kuumuu, muttei läheskään niin paljoa, että hyppäämisestä tulisi täysi katastrofi. Pienemmillä esteillä oria pystyy nimittäin vielä ohjaamaan ja tuo kuunteleekin pohjeapuja ja ohjasotteita sen verran, että pysyy aisoissa ja pääsee jotakuinkin järkevällä tiellä esteelle. Tämän vuoksi Hulilla ei juuri hypätä, ja jos hypätään niin vain juuri niitä pieniä esteitä.

Ratsastuskisoissa Huliin iskee selvä jännitys, mikä toisinkuin kuvitella saattaa ei ilmenekkään riehumisena, vaan keskittymisenä ja riehumattomuutena. Ori kuuntelee kisoissa ratsastajan apuja herkeämättä ja onkin varsin näyttävä näky keskittyessään tehtäväänsä. Ainoa häiriö orin käytöksessä ilmenee tammojen lähellä, jolloin poika edelleenkin pörisee ja alkaa steppailemaan uhkeasti paikoillaan. Kisakentältä lähtiessä Hulin hermostuneisuus katoaa ja tuo alkaa vanhan tapansa mukaan hölmöilemään ja liehittelemään entistäkin enemmän kauniita neitokaisia.

Sukutaulu

i. Musiikin Ukkonen	ii. Luanan Ukonhattu	iii. Taikatuulen Tuimakas Vir Mva Ch, KTK I
		iie. Liinun KanelipullaKTK III
	ie. Mesimarjan Haavekuva Ch	iei. Kuujärven LennähdysVir Mva Ch, KTK II, KRJ II, SHLA3, YLA 2
		iee. Liinun Haltiatar SLA-II, YLA3
e. Liinahaan Virkeä-Venla	ei. Kuujärven Menninkäinen VIR MVA Ch	eii. VIR MVA Ch Taikatuulen Ajatus KTK-2
		eie. Ch Kuujärven Kaunis Veeraa
	ee. Virvatulen Vireä-Veera KTK III	eei. Otto-poika
		eee. Taika-Unelma

Sukuselvitys

pläääplää.

Kilpailut

Kouluratsastus

17.04.10 - Villit- Rimeyard - heA - 02/18
24.04.10 - Villit - Duren - heA - 00/00
25.04.10 - Villit - Duren - heA - 00/00
28.04.10 - Villit CUP - VPA - HeA - 00/00
30.04.10 - VSHK- VSHK - 6. heA - 02/30
01.05.10 - VSHK - Riiviöt - HeA - 01/34
02.05.10 - Villit - V&V - HeA - 03/13
11.05.10 - VSHK - Koston suomenhevoset - 6. heA - 03/13
19.05.10 - VSHK - Koston suomenhevoset - 5. heA - 02/21
02.01.11 - Villit - Merlin - HeA - 05/73
09.01.11 - Villit - Mymmelin Mökötys - HeB - 04/17
09.01.11 - Villit - Mymmelin Mökötys - HeA - 02/20

Esteratsastus

11.04.10 - Villit - Hiprakka - 60cm - 05/21
18.04.10 - Villit - Rimeyard - 60cm - 02/17
18.05.10 - VSHK - Koston suomenhevoset - 60cm - 01/17
22.05.10 - Villit - Március - 60cm - 03/20
25.05.10 - Villit CUP - VPA - 50-60cm - 00/00
10.01.11 - Villit - Melony - 40cm-50cm - 05/31
12.01.11 - Villit - Kultahuisku - 60cm - 05/30
Maastoesteratsastus

30.4.10 - MEJ - Cendarlen - 60cm - 01/06
21.1.11 - MEJ - Bailador - 60cm - 01/42

Suunnistusratsastus

01.05.10 - SRY - Huoleton - Keskitason taitoluokka - 01/06

Päiväkirja & Valmennukset

13.04.10. - Wishmaster, Kouluvalmennus Helppo A
Odottelin kentällä saapuvaa ratsukkoa. Ensin kuului kolahdus, sitten huuto: "Huli lopeta!" Suupielessäni käväisi pieni hymy - tästä tunnista saattaisi tulla mielenkiintoista. Pian tallin kulmalta näkyikin jo energinen ori sekä hänen ratsastajansa. Alkukäynnit menivät lähinnä orin rauhoitteluun ja pienten ympyröiden ja volttien vääntämiseen. Juuri kun Huli alkoi näyttää rahoittumisen merkkejä, tallikissa juoksi hirmuista kyytiä kentän poikki ja ori säntäsi pää viidentenä jalkana kentän toiseen päähän. Ratsastajalla oli työ pidellä ori kurissa.
Aloittelimme käynnissä sopivan tempon etsimisellä, Hulilla kun tuntui tuota vauhtia olevan. Kun ori alkoi olla kuulolla, siirryimme harjoitusraviin. Huli kaahaili hieman holtittomasti, joten huomautin useaan otteeseen "Tiivis istunta! Pidä pohje lähellä, älä anna sen pelleillä! Nyt sitä istuntaa kehiin!" Ratsastaja alkoi selvästi turhautua, mutta en aikonut antaa periksi. Puolisen tuntia orin kanssa saatiin yhteistuumin tapella, kunnes se vihdoin nöyrtyi ja aloimme löytää hieman peräänantoakin. Teimme pohkeenväistöjä käynnissä sekä ravissa. Hulilla oli valtava energia edelleen taustalla, eikä siltä meinannut löytyä siistiä poljentoa millään.
Laukkaan siiryttäessä odotin täyttä katastrofia, mutta Huli näyttikin itsestään sen osaavan puolen. Laukassa pääsimme harjoittelemaan siirtymisiä kootusta laukasta keskilaukkaan. Sekä hevonen, että ratsastaja oivalsi tehtävän jujun ja yhteistyö näytti hyvältä. Ratsastajan kädestäkin saatiin paljon vakaampi kuin alkutunnista. Istunnassa on vielä parannettavaa, mutta tästä on hyvä lähteä!
Loppuverryttelyssä pyysin paljon ympyröitä ja kaarevia uria sekä eteenalas taivuttelua. Huli nöyrtyi vielä entisestään ja koko hevonen taipui niskasta hännäntyveen asti. Tällä hevosella on upea tapa kannatella ratsastajaa pyöreällä selällä, se vain tarvitsee paljon treeniä, eikä yhtään ylimääräistä kaurahippua kuumuttamaan.

14.04.10. - +, Kouluvalmennus Helppo A
ONähdessäni sinun ja Hulin kävelevän kenttää kohti, arvasin, ettei tästä tulisi välttämättä se yksinkertaisin valmennus. Olit kuvaillut jo valmennusta sopiessamme orin luonnetta, mutta nähdessäni sen ilmeen, pilkkeen silmäkulmassa ja muutaman asteen innostuksesta kohonneen hännän tajusin, ettet todellakaan liioitellut. Itse näytit kuitenkin tyyneltä orin vierellä, vaikka sen askel olikin oikein lennokas ja minun silmissäni se näytti räjähdysvalmiilta ohjukselta.
Alkukäyntien aikana sait pitää tarkasti huolta siitä, että ori käveli, nimenomaan käveli ja vieräpä uraa pitkin. Kehotinkin sinua ottamaan ohjat käteen ja aloittamaan suoraan työskentelyn. Teit käynnissä heti aluksi pysähdyksiä itsenäisesti ja osasit kyllä vaatia Hulia tekemään töitä. Välillä se näytti siltä, kuin olisi kouluratojen ehdoton ruusukehai, mutta välillä taas siltä, ettei sitä kiinnostanut mikään muu kuin hirnuminen ja tanssahtelu paikallaan. Pyysin sinua näpäyttämään raipalla lavalle, kun Huli pysähdyksessä yritti hypätä takajaloilleen. Teit työtä käskettyä, ja se estikin Hulin pystyynnousun, mutta sai aikaan riehakkaan rodeon. Istuit kuitenkin kuin liimattu satulassa, ja vaikka ori heitti takapäätään joka suuntaan, et hievahtanutkaan. Päätin, että nyt on aika lopettaa pelleily ja alkaa kunnon työnteko. Kehotin sinua siirtymään raviin ja tekemään pitkälle sivulle neljä pienenpientä volttia, joilla orin tulisi taipua lähestulkoon banaanin malliseksi. Voltit alkoivat sujua ja orikin alkoi tekemään töitä kunnolla, jolloin ajattelin olevan sopiva aika siirtyä haastavampiin juttuihin. Halusin sinun näyttävän minulle pitkällä sivulla avotaivutusta käynnissä ja toisella pitkällä sivulla laukkaa. Avot menivät kiitettävästi, vaikka ori selvästikin meinasi tympääntyä niihin. Laukannostossa Huli nosti päänsä ja lähti hurjaan laukkaan, mutta sait sen hyvin takaisin hallintaan eikä se enää tehnyt uusia kolttosia. Seuraavalla kierroksella avotkin sujuivat jo paremmin, ja pyysin tulemaan seuraavaksi niihin ravissa. Laukkakin sujui huomattavasti paremmin. Kun avot sujuivat ravissa hyvin ja laukkakin näytti jo näyttävältä, pyysin sinua vaihtamaan suuntaa ja jatkavan tehtävää niin, että teet pituushalkaisijalla sulkutaivutusta ravissa ja uralla nostaisit vastalaukan. Aluksi Huli hakeutui myötälaukkaan, mutta sait sen hyvin vaihdettua takaisin vaadittuun laukkaan. Päätin antaa teille lyhyen tauon levähtää.
Seuraavaksi pyysin sinua tekemään ravissa lisäyksiä molemmilla pitkillä sivuilla ja lyhyen sivun keskellä pysähdyksen. Orin liitävä askel suorastaan hämmästytti minut, ja nyt ymmärsin, miksi viis veisasit sen hulluista tempuista: sehän osasi olla myös oikein näyttävä. Pysähdyksetkin onnistuivat hyvin, vaikka muutamalla kerralla sain huomauttaa sinua muistamaan että orin tulisi seistä tasajaloin.
Halusin vielä nähdä muutaman lisätyn käynnin, jossa oli hieman enemmän hakemista kuin ravissa, mutta nekin onnistuivat muutaman kerran jälkeen suhteellisen hyvin. Enkä malttanut vieläkään lopettaa, vaan pyysin sinua esittämään lävistäjällä laukanvaihdon. Aluksi Huli selvästi tiesi, että on vaihtojen aika, joten se tarjosi niitä lähes koko ajan. Vaikka pysyit tiukkana ja yritit saada vaihdot vain pyynnöstä, ori teki niitä lähes milloin sitä huvitti. Muutama napakka käsky, ja ne alkoivatkin sujua vain sinun pyynnöstäsi. Loppuverryttelyn annoin sinun suorittaa itsenäisesti, ja päädyitkin tekemään vain ympyröitä ja muutaman täyskaarron. Huli näytti rennolta ja taisi ymmärtää, että pian on aika lopettaa eikä se keksinytkään enempää temppuja. Kehuin hevostasi maasta taivaisiin, unohtamatta tietenkään sinun taitojasi, sillä vaikka ori pelleili niin taidoillaan se korvasi kaiken. Sinä jaksoit myös pysyä maltillisena, vaikka taatusti välillä tekisi mieli räjähtää kun hevonen tekee ihan mitä lystää.