Melancholical muutti ponitalliksi!
Melancholical sijaitsee suomessa-tarkemmin Itämeren syleilyssä, aivan Turun lähettyvillä- vehreiden sekametsien, viileän meren, keltaisten peltojen ja rehevien luonnonniittyjen siimeksessä. Meiltä on vain lyhyehkö matka saaristoon, eikä Turun keskustaankaan ole liian pitkää matkaa.
Tallilta ei ole pitkää ratsastusmatkaa merenrannalle. Paikka on kuitenkin melko vaarallinen, sillä Kuolemankallio ei ole saanut turhaan nimeään. Ranta on louhikkoinen ja jyrkässä kalliossa on paljon kapeita, varsinkin nousuvedenaikaan vaarallisia luolia. Pienen matkan jälkeen louhikkoalue loppuu, ja alkaa tasainen hiekkaranta. Sassnizin satama-alueelle pääsee rantaviivaa pitkin, tosin matkaa on useita kilometrejä epätasaista rantaa.
Aivan tallin lähellä on monta pienehköä, hiekkapohjaista tarhaa. Hevoset viedään päivittäin ulkoilemaan tarhoihin. Isompia laitumia on vain muutama, ja kesäisin hevoset lomailevat laiduntaen vihreää ruohoa aivan Itämeren tuntumassa.
Kisatallin takana on hiekkapohjainen ratsastuskenttä, jossa useimmiten koulutetaan nuoria hevosia tai varsoja. Siellä treenataankin vain harvoin, ja harjoittelua varten on hieman kauempana ison maneesin edustalla katsomoilla varustettu suuri kenttä. Se on jaettu seinällä kahteen osaan, joista toisessa saa vapaasti harjoitella tallin henkilökunta ja hoitajat, kun taas toisen puolen voi yksityiset varata tunniksi kerrallaan. "Ensimmäisellä" puoliskolla treenataan myös kisahevosia ja koulutetaan nuorisoa. Melancholicalin kisat järjestetään suurella kentällä, jolloin koko kenttä on kisojen käytössä. Lämmittelyalueena toimii tuolloin koulutuskenttä.
Melancholicalin tilat kattavat myös hienot mahdollisuudet maastoiluun - aivan tallipihasta lähtee turvallisia reittejä ympäröivään metsään ja merenrannalle. Ison maneesin takaa lähtee pitkä maastoesterata, joka kiertää tilat kaukaa. Matkanvarrella sujahdetaan ulos metsästä suurelle niitylle, jolla on ihana antaa ratsun laukata täysillä. Niityn jälkeen alkaa uudestaan vehreä metsä, jonka jälkeen saavutaan merenrannalle. Rantaviivaa pitkin päästään takaisin metsään ja vähän ajan päästä metsätielle, josta ei enää olekaan kuin muutama kilometri tallille.
Tallipihaamme kuuluu kaksi modernia, ihka uutta tallia, joissa kummassakin on kaksikymmentä kaltereilla varustettua karsinaa. Talleista löytyy toimivat vesiboksit, siistit ja suuret varustehuoneet, talvisin lämmitetty, kotoisa kahvihuone sekä toisesta tallista Vilman toimisto, jonka seiniä koristavat monet ruusukkeet ja palkintokaapit.
Karsinat ovat tilavia ja kuivikkeena toimii turve. Karsinoista löytyy automaattiset vesikupit, kaksi ruokakaukaloa, heinäverkko sekä suolakivi.
Kahden uuden tallin vastakohtana on hieno, koristeellinen talli 1800-luvulta. Siellä ei ole sähköjä, ja karsinoihin mahtuisi monta hevosta; senpä takia siitostammamme asustelevatkin "wanhassa tallissa".
Henkilökunta
Henkilökuntaamme kuuluu omistaja Rezin lisäksi tallimestari, eläinlääkäri, valmentaja, kouluttaja sekä liuta tallityttöjä. Mukaan pääset lähettämällä hakemuksen vieraskirjaan tai e-mailiin!
Tallimestari herra Smelltown on vanha, kärttyinen mies. Hän on tullut Saksaan vastikään Englantilaiselta suurtilalta ja tietää hevosista kuulemma kaiken. Hän on pitkä ja laiha, huonoryhtinen. Hänellä on aina päällään musta, pitkä takki sekä mustat housut. Hänellä on useimmiten päässään musta hattu ja silmiensä ympärillä hänellä on mustat pussit. Hiukset ovat korpinmustat. Hänen ihonsa on kalmankalpea ja tallityttöjen keskuudessa kiertää huhu, että herra Smelltown on vampyyri: hän karttaa kaikkia, ei ikinä puhu ja liikkuu vaibn varjoissa.
Hevosille hän on ystävällinen ja hellä.
Eläinlääkäri Claus Andersson on ruotsalainen, alallaan loistava tyyppi. Hän on keski-ikäinen mies, aina kiireinen ja hutiloi. Hänellä on harmaat hiukset ja silmälasit, perusruotsalainen. Hän aiheuttaa usein enimmäkseen kaaosta ympärillään ja saa kaikki nauramaan typerillä vitseillään.
Valmentaja Victoria on herra Smelltownin ainoa tytär. Hän on hyvin pitkä ja laiha, herra Smelltownin tavoin kalpeaihoinen ja mustahiuksinen. Hän on hieman ylimielinen ja nokkava, mutta myös tiukka ja hyvä valmentaja.
Kouluttaja Frank on ystävällinen, huumorintajuinen nuorimies. Hän on perisaksalainen, hauska nuori mies, josta kaikki pitävät - tallitytöt parveilevat hänen ympärillään kuin mehiläset kukassa^^.
Tallitytöt Elin, Claara ja Anny ovat tallin pahimmat juorukellot. Jos heille kertoo jotain, koko talli tietää seuraavana päivänä omistajaa myöden. Nelly taas tykkää olla omissa oloissaan ja auttelee mielellään tallipuuhissa.
