Mitä tapahtui ja miksi?
	Höyhensotureiksi itseään kutsuneet kolme opiskelijaa tervasivat ja höyhensivät Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan Maailmanrauha-patsaan 10.10.1991, Aleksis Kiven päivänä. Tempaus alkoi torstai-iltapäivänä klo 16.00. Poliisi saapui vasta 25 minuutin kuluttua ja tilaisuus päättyi klo 16.40 opiskelijoiden paikaltapoistumiseen poliisin tarjoamalla "mustamaija"-kyydityksellä. Opiskelijat halusivat ruman patsaan poistamisen lisäksi muistuttaa kansainväliseen politiikkaan ajankohtaisesti nivoutuvalla teollaan, että Suomen poliittisen johdon rähmällään olon aika oli ohitse. Kansainvälistä politiikkaa pääaineena opiskelevan Jari Kajaksen mielestä oli uskomattoman typerää, että Suomessa paljastetaan kaksi kuukautta Berliinin muurin murtumisen jälkeen reaalisosialismia symboloiva patsas. "Jokainen vähänkin ajatteleva oli tajunnut viimeistään Berliinin muurin murtuessa kommunistisen valheeseen perustuvan yhteiskuntakokeilun saapuneen tiensä päähän", Kajas nuhteli valtaapitäviä ja muistutti, että itsenäinen ajatteleminen on Suomessa sallittua. Katso opiskelijoiden tiedote Helsingin kaupunginvaltuustolle. Tervauksen ja höyhentämisen aikoihin - erityisesti Baltiassa (Viro, Latvia, Liettua) mutta myös Pietarissa ja Moskovassa - Leninin patsaita kaadettiin ja reaalisosialismia ja sen "saavutuksia" esittäviä muistomerkkejä poistettiin kiihtyvällä vauhdilla.
	Höyhensoturit vasemmalta: valtiot. yo. Jari Kajas, oikeust. yo. Mikael Jungner ja lääket. yo Sara Hirvelä.
	Tervaamisen ja höyhentämisen kansainvälinen konteksti:
	09.11.1989	Berliinin muuri murtui.
	15.01.1990	Maailmanrauha-patsaan paljastustilaisuus. Ottaessaan vastaan Moskovan kaupungin lahjaa Helsingin kaupungille ylipormestari Raimo Ilaskivi hehkutti: "Kyseessä on intohimoinen, selkeä ja konkreettinen vetoomus ystävyyden ja rauhan puolesta."
	19.- 21.08.1991	Vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritys Moskovassa. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan monet ryhmän jäsenistä olivat vahvassa humalassa ennen kaappausta ja kaappauspäivinä. Ehkä osin tästä syystä kaappausyritys oli poikkeuksellisen huonosti valmisteltu ja kun sen tueksi ei asettunut armeija eikä yleinen mielipide, oli koko draama ohitse kolmessa päivässä.
		Kaappauksen kukistamisen sankariksi nousi Venäjän presidentti Boris Jeltsin, joka heti ensimmäisenä kaappauspäivänä (19.8.1991) panssarivaunun päältä puhuen tuomitsi vallankaappauksen ja kehotti kansalaisia yleislakkoon. Jeltsin määräsi Moskovaan saapuneiden armeijan ja KGB:n joukot vetäytymään, koska hänellä oli Venäjän federaation määräysvalta.
	20.08.1991	Viro julistautui itsenäiseksi
	21.08.1991	Latvia julistautui itsenäiseksi
		Liettua oli julistautunut itsenäiseksi jo 11.03.1990
		Seuraavan viikon aikana suurin osa Neuvostoliittoon kuuluneista tasavalloista (Ukraina, Valko-Venäjä, Uzbekistan jne) julistautui itsenäiseksi ja Leninin patsaiden kaataminen alkoi.
	29.08.1991	Neuvostoliiton korkein neuvosto eli parlamentti kielsi Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen (NKP) toiminnan. NKP:n valtava omaisuus oli jo muutama päivä aiemmin (24.8.) otettu valtion haltuun.
	10.10.1991	Maailmanrauha-patsas tervattiin ja höyhennettiin Helsingissä.
	21.12.1991	Neuvostoliitto lopetettiin virallisesti entisten neuvostotasavaltojen kokouksessa Alma Atassa. Tasavaltojen presidentit lähettivät kokouksesta Mihael Gorbatshoville sähkeen, jossa todettiin Neuvostoliitto ja samalla sen presidentin virka lakkautetuksi.
	26.12.1991	Neuvostoliiton korkein neuvosto eli parlamentti hyväksyi NL:n lakkauttamisen. Kremlin ylle nostettiin Venäjän lippu.
	Epilogi	Esko Aho totesi tv-haastattelussa pelänneensä eniten pääministerivuosinaan 1991-95 vanhoillisten kommunistien yrittäessä Moskovassa kaapata vallan elokuussa 1991: "Kun ei tiennyt mitä sen jälkeen tapahtuu - jos valta olisi vaihtunut."