|
|
|||||||||||||||||||||||||
|
ANSA VIRALLISESTI Rotu: Bordercollie (aukeaa uuteen ikkunaan) SUKUTAULU
TERVEYS
TARINA Mut on kuulemma hankittu isosiskolle kaveriksi. Emäntä oli jo pidemmän aikaa vuntsinu asiaa ja tullu siihen lopputulokseen, et kyl se paimenkoirissa aikoo pitäytyä. Kaks malinoissia saman katon alla olis kuulemma ollu jo vähän liikaa, joten se pääty sitte astetta loivempaan vaihtoehtoon. Mä oon tosi reipas tapaus, vaikka en ookaan vielä iällä pilattu. Jo ihan ekasta päivästä lähtien mä oon näyttäny luonteeni moninaiset sävyt eikä kolttosten listakaan tän johdosta ihan olemattomaks oo jääny. Emäntä onkin taivastellu mun olevan sen eka pentu, joka tekee sitkeesti kolttosia silloinkin, kun isäntäväki on kotona. No mut tietty, silloinhan siinä vasta on vähä haastetta! Mun suosikkihommaa isosiskon kimpussa roikkumisen lisäks on pikku aarteiden keräily pihalta ja niiden salakuljettaminen sisälle. Saattaa vierähtää jokunen tovikin kun leikin itekseni pikkuriikkisellä kivenmurulla heitellen sitä pitkin lattioita. Tää mun mieltymys pikku aarteisiin on jo ehtiny aiheuttaa vähän ennenaikaista harmaantumista emännän tupeessakin; mulle kun kaikki aarteet on yhtä mieluisia – kivenmuruista nauloihin.
Ulkona mä oon kans tosi reipas, oon jo aika hyvä lirauttaan pissat ja pusaamaan kakkoset sinne. Sen jälkeen voikin sit hyvillä mielin keskittyä olennaiseen, eli ton malinoissin asuun pukeutuneen lampaan paimentamiseen. Hihnassakin mä osaan jo kulkea hienosti ja oonkin saanu siihen hyviä vinkkejä tolta siskolta. Kannattaa vetää koko ajan tasasella vedolla eteepäin, ni tuntuu et menis paljo kovempaa ku mitä oikeesti mennää. Toimii! Ihmisistä mä tykkään kovasti ja uusiin asioihin suhtaudun uteliaasti. Viime aikoina musta on tosin vähä tuntunu siltä, et mun täytyy pikkasen ihan vaan varmuuden vuoks haukahtaa ku saavun eri paikkoihin ja varsinkin silloin, jos näköpiirissä on toisia koiria. Emäntä on kyl sanonu et se on hölmönhommaa ja musta alkaa pikku hiljaa tuntua, et se saattaa jopa olla oikeessa... Kaiken kaikkiaan mä oon onnistunu junttaamaan valkosilla polvisukilla varustetut koipeni tähän laumaan niin napakasti että isäntäväenkin on pakko myöntää tykkäävänsä musta aika kovasti, joten ei mua vissiin paluupostiin laiteta (vaikka isäntä välillä niin uhkaileekin, kun oikein innostun kolttosiin). - Ansa -
........................................................................................................................................ Etusivu Lyyli Ansa Kuulumisia Kotijoukot Muistoissa Linkit Vieraskirja |
|
||||||||||||||||||||||||