Karsinassa Sussu on erittäin hellyyttävä ja huomiota rakastava persoona. Vaikka sillä monesti on ihanan pikku nallekarhun maine, löytyy tästäkin neidistä sitä kauheaa tammamaisuutta. Esimerkiksi mahasta sitä ei saa harjata kuin pehmeällä harjalla ja silloinkin varovaisesti. Kaviot Sussu nostaa ihan kivasti, tosin ei aina jaksaisi pitää kaviota ylhäällä, jolloin takka jää hoitajalle. Sussua ei suositella harjattavan kiinni, sillä se alkaa kuopia hermostuneesti ja silloin ääni on ihan kammottava. Vesiboxiin se on aika hankala taluttaa, sillä se inhoaa vettä yli kaiken. Varusteita laittaessa, kuolaimia Sussu ei tahtoisi millään ottaa vastaan, vaan nostaa pään ylös eikä millään tahdo avata suutaan. Satula tosin menee erittäinkin näppärästi. Sussu käppäilee taluttaessa kuin pikku enkeli.

Niin kuin kuka tahansa muukin kaviokas, on se kaiken mahdollisen vihreän perään. Onneksi kumminkin se pysyy hyvin käsissä eikä väkisin lähde hiihtelemään. Jos kuitenkin sattuu, että Sussu pääsee irti, on sen kiinni ottaminen vähän suurempi homma. Se nimittäin tietää olevansa vaivaksi ja siksi se onkin niin hauskaa. Jos pihalla tai lähistöllä ei ole muita hevosia, kyllästyy se hippaleikkiin ja antaa melko vaivattomasti ottaa itsensä taas kiinni. Sussu ei voi olla missään yksin, sillä silloin syntyy kamala mekkala. Tarhaan sen voi laittaa melkein kenen kanssa vain, sillä tytsymme on todella ystävällinen kaikkia kohtaan eikä haasta turhaa riitaa. Yleensä Sussu tahtoisi vain leikkiä ja vähän päästellä paineita, mutta muut hevoset saa sen liikaa innostuessaan kuriin. Sussun parhaimpia ominaisuuksia on lastaus. Se melkeinpä juoksee kuljetusautoon sen nähdessään. Matkan Sussu ottaa rennosti, eikä panikoi turhasta. Vaikka vierustoverit hermoilisivatkin, ei Sussu jaksa siitä stressata vaan napostelee rauhassa heiniään. Uusilla paikoilla se osaa käyttäytyä mallikkaasti ja mielenkiinnolla tutkii uutta ympäristöä. Sussu tykkää myös kaveerata tuntemattomien hevosten kanssa ja sillä onkin kisapaikalla tapana "moikata" jokaista vastaantulevaa hevosta. Juoksutuksessa ei ole koskaan esiintynyt Sussun kohdalla mitään erityisiä vaikeuksia. Se kuuntelee hyvin käskyjä eikä tee turhia spurtteja. Juoksutusraippa on tosin aina oltava mukana, sillä Sussulla on taipumusta olla vähän laiska. Mutta hyvä opetushevonen tosiaan juoksutusta opetteleville ihmisille.

Ratsastaessa Sussu on erittäin kiva ja nöyrä. Se kuuntelee hyvin apuja ja on erittäin yhteistyön haluinen. Askeleet ovat pehmeät ja hyvät istua. Sussu kulkee peräänannossa lähes itsestään, mutta vähän pitää toki töitä tehdä, jotta muoto olisi rehellinen ja se alkaisi polkea takajaloillaan paremmin alle. Ainoa miinus on, että Sussu ei osaa oikein lisätä, sillä se ei saa venytettyä jalkojaan. Tämän pikku vian luulisi korjaantuvan ajan ja treenin kanssa. Esteitä Sussu hyppää innolla, mutta takajalat jää usein vähän laahaamaan, eli puomit tippuvat helposti. Maastoesteiden yli Sussu tosin lentää. Muutenkin se rakastaa maastoilua ja päästää siellä paineet ulos.