Sailan yksityiset

Escalate Sy

tamma Escalate Sy
Suomalainenpuoliverinen, 168cm
synt.12.05.2017
VH17-031-0477

Yleispainotus
Vaativa B, 120cm

Omistaja & Kasvattaja Saila VRL-05775

Essi on virtuaalihevonen!


© kuviin luvat yksinoikeudella, kopiointi kielletty


KTK-I myönnetty 20.09.2017
19 + 22 + 19 + 20 = 80p.


Pala historiaa

Essi on panostus tammani Etan kolmas varsa. Pitkän tovin mietiin ja etsiin oria, joka olisi Etalle kuin nenä päähän. Viime hetkillä Siiri.K läväytti esiin kolme herrasmiestä ja olin heti varma että se olisi joku näistä. Pienen mietinnän jälkeen päädyin Missway's Marcosiin ja Etta astutettiin oriilla melko nopeasti, sillä tamman kiima alkoi olla takanapäin. Koko talliporukka jäi yhdessä jännittämään, sujuisiko kantoaika hyvin ja millainen tapaus sieltä aikanaan ulos putkahtaisi.

Essi syntyi tuulisena päivänä, eivätkä lämpöasteetkaan olleet keväästä huolimatta kohonneet viittä astetta korkeammalle. Toppatakissani laahustin aamulla talliin, enkä odottanut aamulta mitään ihmeellistä. Etan laskettuaika olisi vasta parin viikon päästä, joten tänään oli tarkoitus asentaa karsinaan kamerat kuvaamaan tammaa, että ehtisin sitten hätiin kun varsa alkaisi syntyä. Vein hevosia pihalle rauhalliseen tahtiin ja Etta näytti omaan silmääni melko tavalliselta. Tamman vuoro oli viimeisenä ja hieman kummastelin, kuinka se ei ollut jo aloittanut karsinassa häsäjämistä, kun sen naapuri lähti ulos. Tamman liukuoven avattuani, löin sen melkein yhtä nopeasti kiinni. Karsinan nurkassa makoili pieni mytty ja meni hetken aikaa, ennen kuin tajusin mikä se oli. Etta oli varsonut yöllä, omatoimisesti ja ennen aikaisesti. Pieni, rautias tammavarsa tuijotti minua suurilla silmillään ja alkoi hapuilla ylös. Tottuneesti se suuntasi kohti emänsä nisää ja totesin kaiken olevan hyvin.

Luonne

Essi omaksui Etalta melkoisesti tapoja, mitä sen ei välttämättä olisi tarvinnut. Tammasta tuli oman tiensä kulkija, joka varsinkin varsana koetteli rajojansa tuon tuosta, välillä enemmän kuin oman ikäluokkansa oripojat. Yhteinen sävel kuitenkin löytyi eikä Essin kanssa elämä ole sen hassumpaa. Essi kuitenkin vaatii itselleen määrätietoisen käsittelijän ja osaa nopeasti nousta niskan päälle, jos se huomaa olevansa voitolla. Hoitaessa tamma tulee sitoa käytävälle ja puuttua nopeasti, jos se alkaa perseilemään omiaan. Essin pahoihin tapoihin kuuluu muun muassa kuopiminen, mutta jämäkällä komentamisella tamma kyllä seisoo kuin tatti paikoillaan. Se kuitenkin näyttää komentamisen jälkeen hapanta naamaa oman aikansa. Varustaessa tamma käyttäytyy asiallisesti. Tarhaan mennessä on päiviä, kun tamma tepastelee vierellä malttamattomana. Erään harjoittelijapojan se veti kirjaimellisesti perässään tarhaan, kun poika ei ollut tarpeeksi jämäkkä. Tarhassa Essi pomottelee muita ja tarhataankin pääsääntöisesti yksin.

Ratsuna Essi on lähes kopio emästään. Pienimmästäkin virheestä tamma huomauttaa ja suuremmat virheet saavat ratsastajan yleensä hiekkaa maistelemaan. Ei siis alkuunkaan aloittelevan ratsastajan hevonen. Essi vaatii selvät avut ja pehmeät kädet toimiakseen. Liiallisesta häsläyksestä tamma tekee joko totaalisen stopin tai alkaa pukitella. Liikkeiltään Essi on upea, kun sen vaan saa tekemään töitä. Tamman ravia on kehuttu paljon, eikä sen muissakaan askellajeissa valittamista ole. Esteillä Essi on tasaisen varma menijä, ottaa pidätteet vastaan ja etenee rauhallisesti. Se ei kuitenkaan ole mikään automaatti, joten ratsastajan tulee olla hereillä jokaisella askeleella. Jos näin ei ole, näkyy se suorituksessa pudottamisilla ja kielloilla. Maastossa Essi on hieman levoton ja menisi mielellään vain lujaa. Vaikka maastoesteet ovatkin tamman mieleen, ei sen kanssa ole sen kummemmin kenttäratsastuksessa lähdetty kilpailemaan, vaikka sillä edellytykset olisikin siihen sukunsa puolesta.

Erikoistilanteissa vaaditaan Essin kanssa pelisilmää. Kengitys sujuu helposti, kunhan kengittäjä on rauhallinen. Eläinlääkärin kanssa toimiminen sujuu myös melko kivuttomasti, eikä perus rokotukset kaada tamman maailmaa. Koppiin Essi menee vanhasta tottumuksesta, eikä sieläkään ala mekkaloimaan. Kaiken sujuvuuden kannalta on kuitenkin tärkeintä, että käsittelijä tietää mitä tekee. Kisatilanteissa Essin kanssa on hyvä olla hieman apukäsiä. Tammaa on turha sitoa kopin kulmaan kiinni kisapaikalla, siitä syntyy lähinnä rumaa jälkeä. Parempi on kun joku pitää Essistä kiinni varustuksen aikana. Muuten Essi on konkari kilpailuissa, eikä aiheuta kisapaikalla hämminkiä.


Suku & jälkeläiset

Isä: Ch Missway's Marcos
fwb, 170cm
KRJ-II, YLA2
Ii: VIR MVA Ch Missway's Stockwell
fwb, 169cm
KRJ-I
Iii: Rendor KRJ-II
Iie: Ch Catherine KRJ-II, YLA3
Ie: Ch Blonde Smoothie 54
trak, 164cm
KRJ-I, YLA3
Iei: Blowjob of Scorpia
Iee: VIR MVA Ch Adoro's NerissaKTK-III, KRJ-I
Emä: Etcetera Wolf
fwb, 171cm
Ch, KTK-II, ERJ-I, YLA1
Ei: Left4Dead Vegas
fwb, 169cm, trn
ERJ-II
Eii: World War Z
Eie: Priana PB
Ee: Pecan Wolf
fwb, km, 166cm
Eei: Katinas Kent
Eee: Macadamia Wolf

s. 00.00.0000 sh-o/t Hevosen nimi saavutukset ja palkinnot Omistaja

Näyttelytulokset

VSN11.08.2017 Miche'Le Warmbloods FWB-tammatRCH dookie
VSN10.10.2017 Vinkavuo puoliveritammatRCH taffel
NJ10.09.2017 Mandelbacke FWB-tammatIrtoSERT pt. Vibaja

Kisakalenteri

KRJ 23 sijoitusta
04.09.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 1/30
20.09.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 3/40
21.09.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 6/40
25.09.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 3/40
26.09.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 4/40
26.09.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 5/40
28.09.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 2/40
30.09.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 1/40
13.08.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 3/30
17.08.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 2/30

24.09.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 6/40
01.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 3/30
06.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 4/30
07.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 1/30
01.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 2/30
02.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 5/30
24.10.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 5/30
27.10.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 2/30
29.10.2017 / KRJ Kutsu / HeA / 5/30
20.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 5/40

23.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 6/40
24.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 1/40
27.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 3/40

ERJ 0 sijoitusta
KERJ 0 sijoitusta

Valmennukset & Päiväkirja

09.08.2017 - Estevalmennus
Eipä ollut kello vielä edes yhdeksää aamulla, kun kapusin Essin selkään kentällä ja lähdimme kiertämään uraa pitkin pitkillä ohjilla. Valmentajan oli puhe tulla yhdeksäksi, joten olin suunnitellut tekeväni alkulämmittelyt itsenäisesti. Muutaman minuutin kävelyn jälkeen nostin ravin ja huomasin, kuinka innokkaimmat naapurin tytöt jo valuivat pyörillään tallin pihaan. Komensin koko köörin kentälle esteitä kantamaan, säästyisipä siinäkin kallis arvoista aikaa. Ehdin ravailla Essin kanssa hyvän tovin, sekä tehdä muutaman laukannoston, ennenkuin Kauko ajoi punaisen, jo parhaat päivänsä nähneen maasturin melkein kentälle saakka ja hyppäsi ulos autostaan. Tervehdimme ja esittelin Kaukolle hänen tämän päivän apukädet esteiden kasaamisessa. Muutamassa minuutissa kentälle oli noussut kuuden esteen rata ja Kaukon huomio kiinnittyi vihdoin minuun ja Essiin.

"Nosta kädet! Essi painaa ihan hirveästi ohjille, eikä tuolla laukan temmolla kyllä hypätä yhdenkään esteen ylitse!", Kauko komenteli kentän keskellä. Jokainen virhe osui tämän eläkeikäisen valmentajan silmiin, joten hiestä nokkuen yritin parhaani ja korjasin korjattavat asiat. "Ratsasta Essi tälle verryttelyesteelle ensin molemmista suunnista, niin nähdään huvittaako sitä edes hypätä!", kuittaili Kauko. En viitsinyt selittää että tammani hieman laiskanpulskea eteneminen johtui puhtaasti neljästä peräkkäisestä laidun yöstä. Sain kuitenkin heräteltyä Essin ja hyppäsimme pienen pystyn pariin otteeseen, ennen kuin Kauko päästi meidät radan pariin.

"Se tempo! Se tempo pitää pysyä samana, hevosen pää ylös ja vauhtia alle!". Olin ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa jouduin ajaa Essiä eteenpäin. Hevonen ei selvästi ollut parhaimmillaan, mutta etenimme jo hyvää vauhtia kohti radan toista estettä, enää ei voisi perääntyä. Essi hyppäsi kiitettävästi ja lähdimme etenemään kohti kolmatta estettä, okseria. "Laske ne askeleet, laske kokoajan, ethän sä muuten tiedä missä kohdassa sen pitää ponnistaa". Niinpä laskin ääneen, jokaisen askeleen mitä esteiden välillä oli. "Katse jo seuraavalle esteelle! Älä ota sitä vauhtia pois kurvissa ja sitten lyö hanaa just ennen kun pitäs jo kasata ja ponnistaa!". Hiki virtasin jo varmaan paidastani lävitse. Suoriuduimme radan kuitenkin loppuun saakka, ehkä hieman kesäisen laiskasti, mutta silti.

"Kyllä sä siitä itelles vielä kilpurin teet, mutta sun pitää saada siihen vähän enemmän ruutia", Kauko tuumaili loppuverryttelyn aikana. Sain hengitykseni tasaannuttua selitettyä, että yleensä Essi oli varsin reipas menijä, mutta oli nyt tullut melkein suoraa laitumesta valmennukseen. Kauko pudisteli päätään ja mutisi jotain itsekseen. "Muista myös oma ratsastus, sulla ei nyt ole alla mikään automaatti. Tämä hevonen tarvitsee tarpeeksi tukea ja komennusta, että se suorittaa yhtään mitään". Nyökkäsin naama punaisena ja samalla käskin tallityttöjä purkamaan radan, kouluvalmennus nimittäin alkaisi heti perään. Saatoin nähdä Kaukon huulilla pienen hymyn, kun hän taputti Essiä ja toivoi, että näkisimme taas ensi viikolla. Sillä hetkellä mieleni teki sanoa, että emme varmasti näkisi, mutta tiesin kyllä että Kauko oli alueen parhaita ja kokeneempia estevalmentajia. Niinpä nyökkäsin ja sovimme saman ajan ja paikan, hevosesta en vielä tiennyt.

03.08.2017 - Päiväkirjamerkintä
Olin kengityksen jälkeen päättänyt vielä ratsastaa Essin, joten varustin sen kengittäjän vielä keräillessä tavaroitaan pois ja suuntasin kentälle. Taluttelin tammaa hetken maasta käsin ja ponnistin selkään. Olin kasannut kengityksen aikana kentälle pienen puomitehtävän, joka siis koostui kahdesta peräkkäisestä puomista tolppien välissä ja yhdestä noin kaksikymmentä senttisestä "esteestä", jonka olin kyhäillyt kavaletti palikoiden väliin. Tein ensin alkuverryttelyt käynnissä ja ravissa ympyrällä ja samalla totesin, että pieni hienosäätö turparemmin vaihdon muodossa ei ollut lainkaan huonompi ratkaisu. Muutaman laukannoston jälkeen lähdin ratsastamaan Essiä kohti kahta puomia, ensin käynnissä ja sitten pari kertaa ravissa. Essi ylitti ne estehevoselle kuuluvalla varmuudella, joten itsevarmasti nostin kolmannella kerralla laukan ja kaarteen kautta ratsastin kohti pientä ristikkoani. Varmana ylityksestä tyydyin katselemaan hieman maisemiakin matkalla, kunnes heräsin todellisuuteen hurjan estehevoseni loikatessa sivulle päin juuri ennen ristikkoa. Horjahdin kaulalle ja Essi kääntyi vielä ympäri, mikä suisti minut lopullisesti hiekkaa maistelemaan. Hölmistyneenä istuin maassa ja tuijotin niin kutsuttua kilparatsuani, joka ravasi kaula kaarella ja häntä pystyssä kohti kentän portteja. Perkeleen koni. Tallitytöt kihertelivät aidalla ja yksi kysyi, että onko tuo koskaan ennen hypännytkään. Niin no, viimeksi viikonloppuna metristä rataa, tuumasin samalla kun raahustin kohti Essiä. Kiipesin takaisin selkään ja lähdin uudestaan suorittamaan tätä rataa ja olin varma, että seitsemänvuotias lapsi tuntiponin kanssa suoriutuisi siitä paremmin kuin me. Essi oli jälleen ennen ristikkoa hieman epäilevä, mutta hyppäsi kuitenkin. Toistin tehtävän vielä pariin otteeseen, jonka jälkeen jäähdyttelin tamman pienellä kävelylenkillä. Laidunloma oli selvästi saanut kilpurini pään sekaisin ja päätin soittaa meille valmentajan taas heti seuraavalle viikolle.

Ulkoasu © Sakkura 2017   /   Kuva © Simone.Com (CC BY-NC 2.0)   /   Taustakuva © Subtle Patterns

Tämä hevonen on virtuaalihevonen