|
Nimi: Seppeleen Kiehkura, Kiira
Seppeleen Kiehkura, eli tuttujen kesken Kiira on toisinaan oikein rauhallinen ja kiltti pikkuneiti, mutta toisinaan siltä löytyy tulinen ja tahdonvoimainenkin puoli! Tämä suomenhevostamma ei aina ole ihan kilteimmästä päästä, vaan saattaa olla todella haastava, eikä tästä syystä sovikaan aloitteleville ratsastajille tai hoitajille. Toisaalta taas tammasta löytyy leppoisakin puoli, milloin se viihtyisi parhaiten karsinassaan syöpötellen ja hoitajansa paijattavana. Muiden hevosten kanssa etenkin tämä neiti osaa olla todella haastava. Se ei tule juuri ollenkaan toimeen muiden tammojen kanssa, vaan se on aina ärhentelemässä ja isottelemassa jokaikiselle tammalle, joka vastaan vain tulee. Kiiralla on tapana uhitella, ja se yrittääkin ottaa pomon paikkaa itselleen aina kuin vain mahdollista. Valitettavasti neiti ei ole siinä oikeastaan onnistunut, mutta yritys on kyllä kova kymppi. Toisaalta onkin vain parempi että isommat (ja voimakkaammat) tammat on laittaneet pikkuneidin kuriin, ettei pissi nousisi päähän. Ruunien kanssa tällä neidillä ei ole ongelmaa, kuten ei tietenkään orienkaan kanssa, vaikka harvemmin Kiira nyt orien kanssa tekemisissä onkaan ilman varsatoiveita. Ruunat ovat kuitenkin ihan ok seuraa Kiiralle, eikä se todellakaan yritä yhtään egoilla niille. Lie mistä sitten johtuu se, että tammat saavat Kiiran silmissä tulipunaiset liekit liehumaan ja tappelun aikaiseksi.. Kiira on oikein kiva hoidettava, sillä se osaa nauttia todella harjauksesta, kunhan se vain jaksaisi seisoa paikallaan. Tällä tammalla tulee joskus tulisuutensa takia hetkiä, ettei sitä kiinnostaisi yhtään kökkiä paikallaan harjattavana tai muuten hoidettavana, vaan sen pitäisi päästä jo menemään. Sille voikin kehitellä aina jotain tekemistä tai tutkailtavaa hoidon ajaksi, jos epäilee sitä, että neiti ei jaksa seisoa koko harjauksen aikaa paikallaan ja rauhallisesti. Yleensä esim. kasa heinää saattaa auttaa siinä, että Kiira jaksaa odottaa kiltisti niin kauan, että on valmista. Myös kavioiden puhdistus sujuu ongelmitta, kunhan puhdistaja on varma ja varovainen. Kiira ei voi sietää sitä, että joku puhdistaa hieman epävarmasti hevosen jalat, ja silloin tamma yleensä lyö jalkansa takaisin maahan kovalla voimalla, eikä niitä kovin helposti saakaan enää maasta irti. Kengittäjien varmuus saa tamman pitämään koivet irti maasta ja kengitys on helppoa hommaa. Ja kaiken kukkuraksi kengittäjät pitävät pikkuneidistä ja pikkuneiti niistä! Satulointi ja suitsiminen ei tuota juurikaan vaikeuksia, sillä Kiira ei näe niissä juuri mitään pahaa. Taluttaessa Kiiralla on yleensä kova kiire, eikä se aina oikein muista kumpi on pomo: hevonen vai taluttaja. Tammalle voikin silloin tällöin muistutella vaikkapa riimunnarua ravistamalla, että "hohoi herätys, taluttaja määrää tempon ja suunnan." Ruohotupsuille olisi aina jumituttava syömään, mutta sepäs ei oikein ole niin hyvä juttu taluttajista ja tamman vihdoin päästessään esimerkiksi tarhailemaan tai karsinaansa, on taluttaja tulipunainen kuin tomaatti. Peseminen onnistuu yleensä todella hyvin niin kauan, kunnes pestään Kiiran takajalkoja. Tamma yleensä jopa lähes nauttii pesusta, mutta takajalat ovat sille todella arka paikka, eikä niihin saisi laittaa vettä ollenkaan. Tällöin Kiira aloittaa pienen luimimisen ja saattaa jopa vilautella hampaitaankin, mutta ei kuitenkaan tee mitään pahaa tällöinkään kenellekään. Sen kanssa tulee vain olla tomera ja komentaa todella kovasti, jos se yrittää jotain kenkkuilla pesun aikana. Silloin se yleensä taas muistaa kumpi määrää ja alentuu pesijän tahtoon, vaikkei itse niin kovin paljoa siitä pitäisikään. Kiira pitää vedestä hyvin paljon, oli se sitten miten kylmää tahansa. Yleensä jo nähdessään letkun tai vettä alkaa alahuuli väpättää nautinnollisesti. Kiira tykkää myös juoda suoraan letkusta, mutta pureksitut letkut aiheuttavat päänvaivaa korvaukset maksavalle omistajalle.. Kiira rakastaa vedessä kahlaamista ja se räiskiikin ja porkkautuu rantavesissä niin paljon kuin uittaja sietää. Luulen, että uiminenkin olisi yhtä mukavaa hommaa, mutta sinne asti ei olla vielä päästy. Kiira on suhteellisen helppo lastata, mutta kuljettaminen ei aina suju ilman ongelmia. Kiira ei nimittäin oikein pidä siitä, että traileri heiluu ja keikkuu joka suuntaan silloin kun hän on siellä sisällä. Siksi Kiira saattaa heti matkan alussa hirnua kiivaasti ja yrittää potkaista takaseinää, mutta yleensä tälläinen käyttäytyminen loppuu viiden minuutin sisällä, ja sitten Kiira onkin kiltti ja rauhallinen, eikä kuljetuksessa tule enää ongelmia. Myös trailerista ulostulo onnistuu yleensä ongelmitta, eikä Kiira turhaan kiirehdi ulos trailerista. Toinen kaveri helpottaa kuljettamista ja lastaamista huomattavasti, ja heinäverkko matkalla auttaa pikkuneitiä rauhoittumaan. Kiiran tämänhetkisiä elämäntilanteita voit seurata emänsä Palmikon päiväkirjasta! Kiitos Julille luonteesta!
Emän puolelta Kiira on perinyt sitten kokoansa jo jonkin verran. Kiiran emä Palmikko on suuri, mutta hyvin lempeäluontoinen ja tasainen ruunikko tamma. Palmikko on tehnyt tuntihevosen hommia muutamia vuosia, ennen kuin siirtyi tallin omistajan vaihduttua tallin edelliselle omistajalle yksityiskäyttöön. Palmikko on pärjännyt kouluradoilla erinomaisesti ja tulee vielä varmasti pärjäämäänkin. Siitoskäytössä olleella Palmilla on muutama varsa Kiiran lisäksi. Palmikko on myös pärjännyt näyttelyissäkin hyvin. Palmikon isä, eli Kiiran emänisä Poika oli tavallinen suomenhevonen leveällä läsillä ja joka jalan sukilla. Kuvankaunis ori pärjäsikin näyttelyissä enemmän kuin erinomaisesti, ja lennokkaat liikkeet saivat koulutuomarit sekaisin. Kotona kiltti ja rauhallinen ori oli tammojen lähettyvillä tempperamenttinen ja ylväs. Jälkeläisiä Pojalla on hyvinkin paljon ja sen nimi löytyykin monen koulusuomenhevosen takaa. Poika kuoli vanhuuteen vuonna 2008 useiden sen ihailijoiden jäädessä kaipaamaan kaunista oria. Kiiran emäemä Letti oli tuikitavallinen ratsastuskoulun suomenhevonen, joka omasi erinomaisen kiltin luonteen ja tasaiset liikkeet. Esteitäkin se hyppäsi ihan kohtuullisesti, mutta päälajina mainittakoon maastoilu, joka oli myös Letin lempihommaa. Sen selkään uskalsi laittaa kenet vaan, joka vain sattui pysymään tuolissa, niin tasaiset liikkeet Letillä oli. Eläkkeelle siirryttyään Letti teki muutaman varsan, jotka perivät sen kiltin luonteen ja tasaiset liikkeet. Letti menehtyi vuonna 2006 harmittavaan autotapaturmaan.
00.00.0000 - Varsan nimi - Isän nimi - omistaja 00.00.00 - KRJ - Tallin nimi - HeÖ – 00/00 00.00.00 - KRJ - Tallin nimi - HeÖ – 00/00 00.00.00 - KRJ - Tallin nimi - HeÖ – 00/00 00.00.00 - KRJ - Tallin nimi - HeÖ – 00/00 00.00.00 - KRJ - Tallin nimi - HeÖ – 00/00 00.00.00 - KRJ - Tallin nimi - HeÖ – 00/00 00.00.00 - KRJ - Tallin nimi - HeÖ – 00/00 00.00.00 - KRJ - Tallin nimi - HeÖ – 00/00 00.00.00 - KRJ - Tallin nimi - HeÖ – 00/00 00.00.00 - ERJ - Tallin nimi - 00cm – 00/00 00.00.00 - ERJ - Tallin nimi - 00cm – 00/00 00.00.00 - ERJ - Tallin nimi - 00cm – 00/00 00.00.00 - ERJ - Tallin nimi - 00cm – 00/00 00.00.00 - ERJ - Tallin nimi - 00cm – 00/00 00.00.00 - ERJ - Tallin nimi - 00cm – 00/00 00.00.00 - ERJ - Tallin nimi - 00cm – 00/00 Varsakuvalla: 06.04.09 - PKK - Kilpailukeskus Kuninkoja - Varsat – 1/7 - EO-sert 09.05.09 - PKK - Vt Rantala - Varsat varsakuvilla – 1/4 - EO-sert 10.05.09 - PKK - Malinan virtuaalihevoset - Varsat varsakuvilla – 2/8 - EO-sert Valmennus 00.00.0000 valmentajana valmentaja comment comment comment |
