N Ä R H E N S I L M Ä | roolipeli | informaatio | liittyminen |



TERVETULOA

Perinteisesti ja persoonattomasti aloittaen olet juuri saapunut Närhensilmään, peikoilla pelattavaa roolipeliin, jossa ei toimintaa kuvittelisi puuttuvan. Idea lähti liikkeelle joulukuussa 2007, jolloin myös ensimmäiset alustavat materiaalit pääsivät sivustolle koelukijoiden silmäiltäväksi. Närhensilmä on pääasiassa lähtenyt ylläpitäjän Sätkynuken ideanvälähdys, mutta kunnia on jakautuu myös Miserylle ja Dealle, jotka niin ikään pitävät hyppysissään adminien avaimia.

Juoni on sinäänsä hyvin vapaa ja perustuu enemmäkseen kolmen peikkolajin harmoonittomaan yhteiseloon. Hirvipeikot, Närhensilmän dominoivat raakalaiset käyttäytyvät kuin muinaisen ajan viikingit ryöstellessään härkä- ja oinaspeikkoja, sekä teettämällä heistä helppoa työvoimaa itselleen. Alistettut kaksi peikkoyhdyskuntaa vetävät kimpsunsa ja kampsunsa yhteen voidakseen suojautua hirvipeikoilta, joiden käytös käy jokainen päivä röyhkeämmäksi. Rajakiistojakin on alkanut esiintyä heimojen välillä, joka kiristää ilmapiiriä entisestään.

Närhensilmä on suunniteltu hieman kokeneemmille pelaajille.

Viimeisen päivitys: 16. tammikuuta 2008.

TAKAISIN YLÖS

R O O L I P E L I
SÄÄNNÖT

Jokaisessa roolipelissä on sääntönsä ja ne on luotu kaikkien viihtyvyyden säilyttämiseksi. Joten ylläpito ystävällisesti pyytää jokaista noudattamaan laadittuja sääntöjä, kiitos. Jokaisesta pelaamista koskevasta säännöstä voidaan tehdä poikkeuksia, eivätkä säännöt suinkaan tarkoita sitä, että et voi koskaan esim. pitää hahmoasi taistelutilanteessa ehjänä (katso munchaus) Kuitenkin, kiellettyjä ovat siis:

1. Autohit eli hittaaminen. Toisen hahmoa ei voi liikuttaa, vahingoittaa tai tappaa, ellei niin ole erikseen sovittu pelaajien kesken.

"Nuorukainen töytäisi toisen selälleen maahan ja iski puukkonsa tuon vasempaan olkavarteen. Seuraavaksi käteen osui kivi, jolla peikko iski vastuksensa polveen."

2. Munchaus/munchaaminen. Hahmosi on kuolematon, eikä ota vastaan minkäänlaisia iskuja tai vahingoittumisia taistelutilanteessa. Tästäkin voidaan sopia niiden kanssa, joiden mukana olet pelaamassa.

"Vaikka iskuja sateli kymmenittäin, pörröpää onnistui väistää jokaista. Takaapäin sinkoava keihäs viuhui ilmassa, mutta sekään ei onnistunut osumaan, vaikka pieni naarmu tästä kaikesta olisi ollut enemmän kuin todennäköinen."

3. Feikkaaminen. Tekeydyt joksikuksi muuksi tai pelaat jonkun toisen hahmolla.

4. Pusku/Tuplapostaus. Pistät monta viestiä peräjälkeen. Jos olet unohtanut jotain edellisestä viestistäsi, muokkaat sitä.

5. Ketään ei kiusata, syrjitä, moitita, härnätä tai millään tavalla halvenneta. Ei uusia, nuorempia, vanhoja tai kokeneempia pelaajia.

6. Ylläpitoa on toteltava, kunnioitettava ja kuunneltava.

HAHMON LUONTI JA RAJOITUKSET

Hahmolta on löydyttävä vähintään nämä perustiedot:

  - Nimi (lue kohta informaatio -> nimet)
  - Ikä (ilmoitetaan ihmisten vuosissa)
  - Sukupuoli (mies/naaras)
  - Pituus
  - Paino
  - Laji (hirvi-, härkä- tai oinaspeikko)
  - Kotikylä (hopeakilpi, pihkaleima, lyijylintu tai havararusko)
  - Asema, myös mahdollinen ammatti
  - Kuva (ei pakollinen | tutun, kuvapohjasta tai itsensä tekemä)
  - Ulkonäkö (tarkka, jos kuva puuttuu)
  - Luonne (vähintään 13 lausetta)
  - Menneisyys
  - Pelinäyte (näyte, kuinka roolipelaat. Poistetaan, kun hyväksytty esittely laitetaan foorumiin)
  - Pelaaja ja sähköposti
  - Muuta (Pelaaja voi myös halutessaan lisätä loppuun muuta-osion tapaisen kohdan, jossa voi kertoa muita nippelitietoja hahmosta, jotka eivät syystä tai toisesta välttämättä sovi muihin kohtiin.)

Muistathan kuitenkin hahmon tietoja kirjoittaessasi tehdä tekstistä mahdollisimman selkeää luettavaa ja karsia kaikki kirjoitusvirheet, näin kaikilla on huomattavasti mukavempaa lukea esittely. Muista myös panostaa mm. luonteeseen, joka joskus tuppaa jäämään lyhyeksi. Esittelyssä hahmosta kannattaa ottaa kaikki oleellinen irti ja luonteessakin tarkastella niitä luonteenpiirteen ominaisuuksia ulkoapäin, sekä syvemmin sisältöpäin. Hahmot ovat omia persoonallisuuksiaan, joten voit tehdä halutessasi hirvipeikon, joka on kaikinpuolin kiltti jne. Kuitenkin hahmon olisi hyvä omata joku lajille tunnusomainen tai ei niin tunnusomainen piirre, kuten esim. kullan himo. Myös sarvet ja häntä ovat välttämättömiä hahmoille ja tietenkin riippuvat hahmon lajista, jonka mukaan ne hahmolle kuuluvat.

Esittelyn lisäksi vaadimme myös pelinäytteen, jonka pelaaja liittää mukaan hahmoanomukseen. Tämän kokonaisuuden perusteella ylläpito sitten sanoo hyväksyykö pelaajan mukaan vai ei. Pelinäytteeseen kannattaa myös panostaa, sillä se voi auttaa pääsemään sisälle, mikäli esittelyssä ilmenee jonkinlaisia puutteita tai muita "vikoja". Käytäntö toimii myös toisin päin, eli jos pelinäytteessä on puutteita niin esittely voi korvata ne.

Ylläpito on asettanut kaikille hahmojen suhteen rajaksi kolme hahmoa, näin kaikilla hahmoilla tulee pelattua. Toisen hahmon voi ottaa vasta kuukauden päästä, kun on haalinut itsellen ensimmäisen, jolloin vältämme uusien hahmojen tulvan. Suositeltavaa on myös ottaa hahmoja eri heimoista, jolloin tasa-paino säilyisi hahmojen kannalta, kuitenkin tämä on täysin vapaaehtoista, mutta sitä ylläpito suosittelee.

Tämän enempää emme rajoita hahmon luonnin suhteen, siihen saatte vapaat kädet ja kuten aiemmin jo on mainittu, mikäli minkänlaisia kysymyksiä tai muuta vastaavaa ilmenee, niin kannattaa ottaa yhteyttä suoraan ylläpitoon ja laji-kohtaisissa kysymyksissä kyseisen lajin valvojaan, jolloin saa varmasti ja nopeasti vastauksen.

TAKAISIN YLÖS

I N F O R M A A T I O
ELINYMPÄRISTÖ

Lauhkea vyöhyke vaikuttaa Närhensilmän alueella, jonka vuoksi elinympäristö ja eläimistö ovat suhteessa samallaisia kuin tutussa koti Suomessamme. Puulajina yleisimmät ovat havupuut ja jotkin lehtipuut (koivu), jotka pudottavat lehtensä hiemsin (talvi) tullessa. Paikkapaikoin, varsinkin hylätyn Kehrääjä kylän lähellä esiintyy aroa eli puutonta ruohokasvillisuutta. Tundraa, (sisältää matalakasvuisia pensaita, rouhoa ja varpuja), esiintyy alueen pohjoisosassa, Hirvipeikkojen alueella.

Närhensilmän suurin vuori on Silmänkääntö, jonka huippu on toistaiseksi tuntematon. Vuoren rinteen juurella ja lähimaastossa on hirvipeikkojen oma reviiri, joka tarjoaa karaistuneille asukeilleen hyvät elinolosuhteet siinä suhteessa, että pieni metsästysalue rajoittaa ruuan saantia. Tarkkasilmäinen matkalainen voi erottaa ränsistyvän linnakkeen, joka on korkemmalla mahdollisella rakennuspaikalla. Tämä rakennus on Hirvipeikkojen johtajan asuin paikka ja nimeltään Silmänkäännön linna.

Hirvi-, härkä- ja oinaspeikkojen maat erottaa pitkä joki, jota kutsutaan Pilvenpilariksi kirkkaan ja taivasta heijastavan vetensä vuoksi. Metsälampia voi löytää yksittäisten kylien tuntumasta, koska asumukset on haluttu rakentaa juomaveden lähettyville. Närhensilmässä on myös yksi iso järvi, johon Pilvenpilari -joki laskee. Tämä on lumoava Taitteenkulma, jonne pääsy on hankalaa ympäröivän vaarallisen metsän vuoksi. Huhutaan, että Taitteenkulman vedessä on parantavia voimia ja nuorentava vaikutus.

Härkä- ja oinaspeikoilla on yhteensä kolme kylää: Pihkaleima (ns. pääkaupunki, jossa on hallintokeskus), Lyijylintu (kaivos-, kalastus-, maanviljelys-, metsä- ja metsästystaloutta harjoittava kylä, joka välittää muille ravintoa sekä rakennustarvikkeita) sekä Havararusko (enemmäkseen oinaspeikkojen asuttama kylä, jossa kehitellään uusi keksintöjä ja pidetään yllä Närhensilmän kirjanpitoa). Kylillä ei ole välimatkaa toisiinsa kuin 1 km. Lyhyt välimatka helpottaa kaupankäyntiä ja antaa avun kulkea nopeammin, jos johonkin kylistä hyökätään.

ILMASTO

Närhensilmän ilmasto vastaa kutakuinkin Suomen olosuhteita. Asuinalueella on neljä vuoden aikaa, jotka on nimetty latinalaisittain veraksi (kevät), aestaksi (kesä), autumnuseksi (syksy) ja hiemsiksi (talvi). Vuodenajat vaihtelevat roolipelissä seuraavasti:

  - Kevät aika: Maalis-, huhti- ja toukokuu
  - Kesä aika: Kesä-, heinä- ja elokuu
  - Syksy aika: Syys-, loka- ja marraskuu
  - Talvi aika: Joulu-, tammi- ja helmikuu

Keväisin Närhensilmässä esiintyy paikkapaikon tulvia, sillä talven aikana muodostuneet komeat nietokset sulavat ja nostavat järven sekä alueen läpi kulkavan joen veden korkeutta. Kesäpäivisin lämpötila vaihtelee +18-26 asteen välillä, kun taas vastaavasti talvella pakkaset pieksevät -15-30 asteen tietämillä.

PEIKKOLAJIT

Nämä peikot eivät ole niitä saduista napattuja näppylänaamoja, vaan ylläpitäjän Sätkynuken omia luomuksia. Peikot eivät poikkea ihmisistä paljoakaan, vaan ovat kuin me, mutta sarvet ja hännät erottavat heidät. Jokaisella lajilla on oma kulttuurinsa, joten suosittelemme liittymisestä kiinnostuneita perehtymään tämän osion sisältöön tarkoin.

Näin aluksi kerrottakoot, että mies-, nais- ja lapsipeikoista käytetään seuraavia termejä:

  - Mies = Mies
  - Nainen = Naaras
  - Lapsi = Poikanen

Kaksi eri peikkolajia eivät voi risteteytyä keskenään.

Jokaisen lajinedustajan tunnistaa yksinkertaisesti sarvien ja pituuksien eroilla. Ulkoiset eroavaisuudet eivät ole kovin mahtipontisia, mutta luovat jokaiselle lajille kuitenkin omanlaisensa ominaispiirteet. Hirvipeikoilla on hirven-, peuran- tai poronsarvet, mutta heidän häntänsä on niin lyhyt, että sitä tuskin edes huomaa raskaan vaatetuksen alta. Härkäpeikot taasen omistavat näyttävät häränhännän ja -sarvet, jotka voivat olla joko sileäpintaiset tai urilla. Oinaspeikkojen sarvet ovat puolestaan oinaan tai vuoden ja häntä liki olematon.

Karvoitusta esiintyy täsmälleen samoilla aloilla kuin meilläkin ja ihonväri täsmään niin ikään eri kansallisuuksien värieroja. Hiukset voivat olla millaisiksi vain leikatut, mutta muista, että niiden värien pitää olla luonnollisia (musta, ruskea, punainen, vaalea), raidat ovat hyväksyttyjä, mikäli ne ovat olleet suortuvissa aina (max. kolme väriä mahdollista). Silmien väriä ei rajoiteta. Peikkojen korvat (kuva) sijaitsevat sarvien alapuolella, silmien tasolla ja suipponevat korvan kärkeä kohti mentäessä.

HIRVIPEIKKO (= Cervaspecies) lyhyesti

Hirvipeikot tunnetaan Närhensilmän pieni lukuisena, mutta muita peikkolajeja dominoivana peikkoyhteisönä, jonka edustajien sarvet ovat joko hirven, peuran tai poron. Lajille tyypillinen rakenne on rotevuus sekä pituus, joka pistää muiden peikkojen piirissä helposti silmään. Perusluonteeltaan hirvipeikot ovat vallantahtoisia, itsekkäitä ja se ns. pahan aiheuttajia. Poikkeuksia löytyy.

Sarvien muoto: Hirvi, peura ja poro
Häntä: Pieni hirven/peuran/poron häntä
Normaali pituus: 180 - 200 cm (< | >)
Normaali paino: 70 - 100 kg (< | >)
Rakenne (yleensä): Roteva, lihaksikas (naarailla ei näy välttämättä päälle päin)

Laajasti:

Hirvipeikkojen sarvien muoto vaihtelee yksilön perintötekijöiden vuoksi. Usein miten valtaosalla lajinedustajista kuitenkin on hirven sarvet ja lopulla 1/3 peuran tai poron. Lajin pituus vaihtelee 180 ja 200 cm välillä, mutta poikkeuksellisen pitkiä, kuin myös lyhyitäkin, yksilöitä on havaittu. Nämä peikot eivät ole puunoksista veistettyjä, vaan heillä on roteva, voimakas ruumis, joka on karaistunut eräelämässä kovin kestäväksi. Luut ovat vahvoja ja lihakset tulevat helposti esiin urospuolisilla hirvipeikoilla.

Arvomoraaliltaan hirvipeikot ovat alkeellisemmalla tasolla muista. Heitä voisi hyvin verrata verenhimoisuutensa vuoksi barbaareiden. Miehet käyvät muissa kylissä ryöstöretkillä, joista tuovat sotasaaliina ravintoa, tarvikkeita, käsitöitä sekä orjia, jos hyvä tuuri käy. Naaraat hoivaavat kotia ja poikasista, eikä tasa-arvo ole tunnettu sana tässä yhteissössä. Yhdellä miehellä voi olla maximissaan 4 jalkavaimoa, mutta vain pääpuolison kanssa lisääntyminen on sallittua. Jos jalkavaimo tulee kantavaksi, niin jälkeläinen tapetaan oitis synnytyksen jälkeen.

Luonteeltaan he eivät ole kovinkaan kummoisia. Pääpiirteissä eläimelliset tarpeet johdattelevat jokaista yksilöä, eikä sosiaalista kanssakäymistä käydä kuin mallasjuomien rinnastamina. Hirvipeikot ovat vaitonaisia mulliturpia, mutta samalla kovin vallantahtoisia ja itsekkäitä olentoja. Heitä kiehtovat paljon sellaiset asiat, joihin eivät voi näppejään laskea - kuten kulta. Monesti yhteisön sisällä tapahtuu verilöylyjä, varkauksia ja raiskauksia.

Johtaja valitaan koon ja voiman perusteella. Joka kuudes vuosi pidetään ns. turnajaiset, joissa miehet ottavat mittaa toisistaan. Naaraita ei oteta hallitsijoiksi. Turnajaiset itsessään koostuvat metsästys-, kalastus- ja taisteluosuuksista, joissa jokaisessa on omat voiman mittaus-säätönsä. Kun vanha johtaja syrjäytetään, niin on tällä vielä mahdollisuus osallistua kilpaan. Mikäli tämä ei näin tee, niin silloin hänet yleisen huvin vuoksi teurastetaan koko kansan nähden.

HÄRKÄPEIKKO (= Javencusspecies | KUVA) lyhyesti

Härkäpeikot ovat laiskureiden kuninkaita, joiden tiedetään omistavan kovin suuret taiteellisen lahjat. Sarvet ovat jokaista yksilöä kohden samallaiset; härän, kuten nimikin sanoo. Lajin edustajat ovat keskipitkiä, jäntevä rakenteisia peikkoja, joiden ryhmittymän sisällä yli-paino ei ole uusi termi hyvien elinolojen vuoksi. Poikkeuksia löytyy.

Sarvien muoto: Härkä (kuva)
Häntä: Keski/pitkä härän häntä (kuva)
Normaali pituus: 150 - 175 cm (<)
Normaali paino: 40 - 65 kg (>)
Rakenne (yleensä): Jäntevä

Laajasti:

Härkäpeikoilla ei ole sarvissa muunelmia, joten ne ovat aina normaalit häränsarvet urilla tai sileäpintaisina. Pituutta lajin edustajilla on 150-175 cm välimaastossa, mutta poikkeuksellisen lyhyitä yksilöitä on tavattu - pitkiä ei mainittavan arvoisesti. Ruumiinrakenteeltaan nämä peikot ovat jänteviä ja normaali rakenteisia, mutta hyvän elintason ja laiskuutensa vuoksi esiintyy lajin sisällä ylipainoa sekä verisuonitauteja.

Tasa-arvo vallitsee härkkäpeikkojen yhteisössä. Härkäpeikot ovat yksiavioisia, eivätkä puolisonsa kuoleman jälkeen hanki enää uutta kumppania. Elinkeinoina ovat taiteelliset alat kuten arkkitehtuuri, käsityöt, kuvan veisto ja niin edelleen. Lyijylinnussa asuvat härkäpeikot pöyrittävät metsästysryhmää, joka hankkii kolmelle erossa olevalle kylälle ravinnon. He käyvät myös kauppaa oinaspeikkojen kanssa, jotka asuvat samojen puumuurien sisällä.

Laiskuus ja ilonpito ovat vallitsevia luonteenpiirteit? härkäpeikoilla. He pitävät juhlimisesta ja koittavat parhaansa mukaan olla kaikkien kanssa sopusoinnussa, jotta välttäisivät tappelut sun muut vastaavat komplikaatiot. Vanhemman yksilön kunnioitus on korkealla, joten nuoremmat teitittelevät esim. omia vanhempiaan. Oman ikäisiä härkäpeikot sinuttelevat. Saamattomuutensa vuoksi härkäpeikoilla on tapana lyödä leikiksi vaikeat ja jopa vaaralliset tilanteet, mikä kostautuu yleensä myöhemmin.

Päällikön valinta on yksinkertaista; Paikka periytyy hallitsijaperheen sisällä. Kun vanha hallitsija kuolee, niin paikka menee tällöin tämän esikoiselle. Myös naaras voi siis periä valtaistuimen siinä missä mieskin. Mikäli kansa katsoo ettei päällikkö toimita tehtäviään kunnolla tai hallitsijaperheellä ei ole jälkeläisiä, niin voidaan silloin anoa vaaleja, jotka pidetään 13 vuoden välein. Ehdokkaaksi saa asettua kuka tahansa, joka on täysi-ikäinen.

OINASPEIKOT (= Ariesspecies) lyhyesti

Oinaspeikot ovat viisasta väkeä, jonka älynlahjoja on vaikeaa pistää koetukselle. He pitävät huolta Närhensilmän historian kirjanpidosta ja teknillisestä kehittymisestä. Sarvet ovat joko oinaan tai vuohen, riippuen perintötekijöistä. Tyypillisesti oinaspeikot ovat lyhyitä ja hintelä rakenteeltaan, mutta poikkeuksia löytyy joka lähtöön.

Sarvien muoto: Oinas ja vuohi
Häntä: Oinaan häntä
Normaali pituus: 130 - 160 cm (<)
Normaali paino: 20 - 50 kg (<)
Rakenne (yleensä): Hintelä

Laajasti:

Oinaspeikoilla on normaalisti aivan perinteiset oinaan- tai vuohensarvet. He ovat myös peikkolajeista lyhyimpiä ja heikko anatomisempia, joten oinaspeikkoja ei yleensä nähdä raskaissa hommissa. Pituudet vaihtelevat 130-160 cm välillä, mutta lyhyimmät yksilöt voivat olla 120 cm alle. Elintason hyvästä tilanteesta huolimatta nirsot pienpeikot ovat joko normaali kroppaisia tai hieman alipainoisia. Oinaspeikkojen ainut ongelma on, että he tulevat helposti likinäköisiksi.

He ovat tasa-arvoinen peikkokansa. Miehellä saa olla vain yksi puoliso kerrallaan, mutta tuosta on mahdollista erota, mikäli kumpikin osapuoli näin tahtoo. Poikaset menevät väistämättä eron jälkeen miehen kasvattettaviksi, eikä hän saa hankkia uutta vaimoa ennen kuin jälkipolvi on lähtenyt kotoa. Oinaspeikot ovat tieteellisesti lahjakkaita, joten heidän piireissään yleisimmät ammatit ovat tähtitieteilijä, lääkäri ja opettaja. He käyvät kauppaa härkäpeikkojen kanssa.

Oinaspeikot ovat rauhallisia, mutta myös tempperamenttisuutta löytyy. He eivät siedä muiden tunkevan nokkaansa asioihinsa ja periksiantamattoman luonteenpiirteensä vuoksi nämä erakoituvat herkästi yhteisöstä. Kohteliaat käytöstavat ovat kaiken A ja O, sillä oinaspeikot katsovat pahalla asiatonta käytöstä ja nuhteellisessa kunnossa olevia vaatteita. Omaa työtä pidetään perhettä tärkeämpänä yleensä miesten piireissä. Pikkutarkkuus, epäonnistumisen pelko ja itsekeskeisyys ovat lajin huonoimmat luonteenpuolet.

Johtaja valitaan kansanäännestyksellä joka yhdeksäs vuosi, jolloin ehdolle asettuvat ansioituneimmat oinaspeikot. Sukupuolella ei ole väliä, saati sitten sukulaisuudella entiseen hallitsijaan. Mikäli uusi päällikkö ei miellytä, niin tämä voidaan vaihtaa vara-hallitsijaan, joka on tässä tapauksessa johtajan valitsema neuvonantaja. Vanha johtaja voi hakeutua kahden uuden äänestyksen jälkeen jälleen ehdokkaaksi.

NIMET

Etunimet muodostuvat kreikkalaisista, latinalaisista, kelttiläisistä ja pelaajien keksimistä nimistä. Eniten suosittelemme käyttämään viimeistä vaihtoehtoa, jolloin samallaisten nimien esiintyminen vältetään helpoiten. Englantilaisia ja japanilaisia nimiä ei hyväksytä.

Peikoilla myös on ns. sukunimi, joka periytyy aina isän puolelta. Se tulee merkitä etunimeä ennen ja on oltava yhdistelmä yhdestä/kahdesta suomalaisesta sanasta, asiasta tai eläimestä.

Malli esimerkkinä Kaarnakuono Hector.

VAATETUS

Närhensilmässä vaatetus on melko vapaata, mutta verrattavissa keskiaikaisiin tamineisiin tai Tarusormusten herra -elokuvan tyylisiin asusteisiin. Värit ovat yleensä luonnon läheisiä, mutta ylempi arvoisilla peikoilla saattaa esiinty? värikkäitä pukuja. Normaaleilla rahvailla on peruskestävät vaatteet, joista turha koristelu on jätetty pois, mikäli sillä ei ole suurta merkitystä hahmon identiteetin kanssa. Naaraspeikot käyttävät yleensä hameita, joiden helma ylttää nilkkaan asti, mutta poikkeuksia on. Kenkinä toimivat niin saappaat, töppöset kuin myös punotut jalkineet. Kaavut, pitkät takit ja viitat ovat arkipäiväinen nähtävyys syksyn sekä talven aikoihin.

Tatuoinnit ja lävistykset ovat suovaittuja, kunhan ne pysyvät hyvän maun rajoilla, eivätkä siis peitä hahmosta suurinta osaa. Närhensilmässä jokainen lävistys ja tauointi omistaa oman tarinansa ja syntysyynsä, joten ne on manittava tiedoissa selkeästi. Myös korut tulkitaan omaksi sanomakseen, joten muista tarkasti mitä mikin koru tarkoittaa missäkin:

  - Sarvi = Ainut, jolla ei ole merkitystä
  - Kaula = Ansio-, tunnus- ja arvokorut (esim. kylän tunnusmerkkikoru)
  - Korva = Rahvas, työläinen (esim. kaivostyöläinen, maanviljelijä)
  - Nen? = Häpeä koru, sovittelee syntejään (esim. pettänyt puolisoaan > häpeäm;synti)
  - Sormus nimettömässä = Varattu (esim. naimisissa)
  - Sormus keskisormessa (aina vas. käsi) = Ylempi arvoinen, tärkeä henkilö (esim. päällikkö, papisto)
  - Sormus muissa sormissa, paitsi keskisormessa = Lasten lukumäärä

KULKUNEUVOT

Hirvi-, härkä- ja oinaspeikoilla on kullakin oma ratsu/ajotyyppinsä, joka ei varmasti ole vaikeasti arvattavissa. Hirvipeikot käyttävät itsellään kookkaita hirvaita, jotka ovat saaneet yleensä päälleen suojapanssareita taistelujen varalle. Härkäpeikoilla on perusmaallaishärät ratsuina tai vetojuhtina, jotka on kytketty kärryjen eteen. Lehmiä käytetään maidontuottamiseen ja lihana. Oinaat ovat ainoastaan oinaspeikkojen kärryjen edessä, sillä pienensä kokonsa vuoksi niillä ei voi ratsastaa.

X -merkintää klikkaamalla voit nähdä mahdollisesti, miltä kukin ratsu/ajojuhta näyttää varusteissaan/valjaissaan.

  - Hirvipeikot: hirvet (ratsu) X
  - Härkäpeikot: härät (ratsu/ajo)
  - Oinaspeikot: oinaat (ajo)

Kävely. Jalan pääsee parhaiten pisteestä A pisteeseen B, mutta maaston vaihtelun vuoksi kulku voi olla hankalaa erityisesti hiemsin ja lumen tullessa. Autumnuseksi taas upottava muta ja sateet tekevät askelluksen helposti raskaaksi ja epämielyttäväksi. Veran ja aestesin aikoihin on kaikista paras lähteä jalan liikkeelle.

Vesireitit. Veneet ja pienet laivat on keksitty helpottamaan kulkua vesireittien varrella, mutta Pilvenpilari -joen jäätyessä on turhaa edes yrittää päästä liikkumaan näin. Joessa on myös paljon sudenkuoppia, joihin sisältyy kivet, irtotukit ja mataleva vesi paikoittain. Merialueella olevia pieni jollia käytetään kalastamiseen, mutta on harvinaista, että kukaan peikko suostuu lähtemään ulapalle pyyntiin.

TAKAISIN YLÖS

L I I T T Y M I N E N
Kun olet lukenut sivustolla esiintyvän materiaalin tarkasti ja luonnut hahmosi, niin voit lähettää hahmohakemuksen osoitteeseen narhensilma[at]hotmail.com. Vastauksen saat omaan sähköpostiosoitteeseesi mahdolisimman pian. Mikäli ylempänä mainittu osoite ei ole toiminnasta jostain syystä, niin voit lähettää hahmokuvauksesi jollekulle sivuston ylläpitäjistä peikkolajin mukaan. Osoitteet löytyvät "yhteys ylläpitoon" -kohdasta.

Jos haluat hahmollesi jonkinlaista arvoasemaa tai ammattia yhteisössään, niin voit anoa sitä sisäänpääsyn jälkeen erikseen foorumissa yksityisviestillä.

Älä rekisteröidy foorumiin ennen kuin hahmosi on hyväksytty!

Hahmohyväksyntä narhensilma[at]hotmail.com | Foorumi

Kun hahmosi on päässyt sisälle Närhensilmään, niin laitathan hahmoesittelyn foorumiin oikean lajin kohdalle. Hahmoesittelyn otsikoksi tulee hahmon nimi ja ammatti/asema yhteisöissä (esim. Kaarnakuono Hector, seppä). Jos hahmolla ei ole vielä ammattia/asemaa yhteisössä, niin nimen perään kirjoitetaan pelkkä "kansalainen". Foorumissa liikutaan omalla nimimerkillä.

TAKAISIN YLÖS

Y H T E Y S     Y L L Ä P I T O O N
Alla olevista osoitteista voit saada kuhunkin ylläpitäjään yhteyttä, mikäli sille on tarvetta. Muuten asiat voi esittää vieraskirjassa.

SÄTKYNUKKE (härkäpeikot)
  s-posti: wiuhti9o[at]hotmail.com
  msn: wiuhti9o[at]hotmail.com

MISERY (oinaspeikot)
  s-posti: tilkku[at]welho.com
  msn: tilkku91[at]hotmail.com

DEA (hirvipeikot)
  s-posti: susunen_91[at]hotmail.com
  msn: susunen_91[at]hotmail.com

Närhensilmän ulkoasuvastaavana ja idean pääluojana toimii Sätkynukke. Kuvasto-osasto puolestaan on ylläpitäjien ja vierastaiteilijoiden tulosta - kuviin on merkitty omat ©-merkinnät erikseen. Tekstit ovat Sätkynuken, Miseryn ja Dean käsialaa. Sivutilasta kiitämme Freewebsiä ja vieraskirjoista ShinyBookia.

Sivustolla esiintyvän materiaalin kopioiminen on kiellettyä tekijänoikeuksien nojalla.

TAKAISIN YLÖS

L I N K K E J Ä
|